Jaakko Helminen

Laadun merkitys kertaantuu suurten rehuerien säilönnässä

Suuret korjuualat vaativat säilörehun korjuuketjulta tehokkuutta. Hyvin suunniteltu työketju ja tekniikka mahdollistavat onneksi korkean rehun laadun.

Isot rehuerät edellyttävät suuria säilöjä ja tämä taas merkitsee, että ilman kanssa kosketuksissa oleva rehumäärä suhteessa rehun kokonaismäärään alenee.

Pullonkaulat on kuitenkin poistettava niin, että koko ketju toimii tehokkaasti. Kaikki toimenpiteet, joilla siilon kapasiteettia ja täyttöastetta voidaan kasvattaa, periaatteessa parantavat myös laatua. Lyhyt silppu, painotus ja kapasiteetin täysmääräinen hyödyntäminen ovat korkeata laatua tukevia seikkoja.

Korjuun organisoinnissa voi kuitenkin tulla ongelmaksi, ettei esikuivatusta ehditä odottaa, sitä ei haluta tai ei tiedetä sen etuja. Eräät tapaukset suurista yksiköitä osoittavat, että suuret rehumäärät voivat ovat liian märkiä ja laadultaan epäonnistuneita. Esikuivatukselle tulisi jäädä aina 10-24 tunnin aika, jolloin märästä käymislaadusta ja puristenesteestä päästään eroon. Urakoitsijan on suunniteltava työnsä niin, että esikuivatukselle jää aikaa.

Säilöntäaineen käytölle ei ole vaihtoehtoja tehtäessä esikuivattua säilörehua, jonka kuiva-ainepitoisuus on alle 50 %. Happoa sisältävän säilöntäaineen erityisominaisuus on sen kyky hidastaa hapen läsnäolosta johtuvaa kuumentumista rehunteon aikana. Hapotettu rehu pysyy kuumentumattomana yön yli seuraavaan päivään. Ilman säilöntäainetta tai biologisella säilöntäaineella ei tällaista estoa ole. Rehu kuumenee sokereiden hajotessa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Kuumentunut rehu on edelleen altis myös myöhemmin tapahtuville hävikeille.

Huono urakoitsija toimii niin lyhytnäköisesti, ettei anna karhon kuivua oman laskutustaksansa takia. Jos niitto ja korjuu hoidetaan saman urakoitsijan toimesta, niiton tulisi kulkea puoli - yksi vuorokautta edellä korjuuta. Urakoitsijalle tulisi maksaa korjatuista hehtaareista tai työtunneista, ei paaleista. Paalitaksa ei johda työ teettäjän kannalta parhaaseen tulokseen. Karjanomistajan haluamat tiiviit, painavat ja paljon kuiva-ainetta sisältävät paalit voivat olla ristiriidassa urakoitsijan paalihinnoittelun kanssa.

Nämä säilöntävirheet maksavat tuottajalle paljon maitoa

1. Myöhästynyt korjuu alentaa rehun sulavuutta ja maidontuotanto laskee. Sulavuuden laskiessa yhdellä D-arvoyksiköllä tarvitaan lisää kilo väkirehua päivässä lehmää kohti silloin, kun säilörehun saanti on vapaata. Yhden D-arvoyksikön muutos vastaa noin 0,4-0,5 kg muutosta maidontuotannossa. Sama vaikutus on kilolla väkirehua, kun sitä käytetään tasolla 10 kg/pv. Jos D-arvo laskee kaksi yksikköä, maitotuotos laskee kilolla.

Laatuarvosana 4-7 rehut ovat useammin keskimääräistä heikompia myös D-arvoltaan. Tämä on selvä merkki siitä, että korsiintunut rehu on vaikeammin tiivistettävissä ja painotettavissa ja siihen jää helpommin ilmaa tai ilmakäytäviä, joita pitkin happi pääsee liikkumaan ulkoilmasta rehun sisään.

2. Lyhyt sänki niitettäessä lisää riskiä rehun likaantumiseen ja laatuvirheisiin.

Sängen pituuden tulisi olla 8-10 senttiä. Silloin sänki muodostaa alustan karholle eikä rehu pääse koskettamaan maaperää. Sängen pituuden merkitys korostuu, kun rehua pöyhitään, nurmelle on levitetty lantaa, tulee sadetta tai esikuivatusaika muuten pitenee.

3. Jos esikuivatus kestää pellolla kauan ilman, että sillä on merkittävää vaikutusta rehun kuiva-ainepitoisuuteen, riski rehussa tapahtuviin hävikkeihin kasvaa. Kasvin hengitystoiminta jatkuu niiton jälkeen karholla ja sokeria hajoaa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Yleensä esikuivattu märkä rehu on laadultaan huonompaa kuin samassa ka-pitoisuudessa korjattu tuoresäilörehu.

4. Pitkä ja epätasainen silppu on vaikeata saada säilössä tasaiseksi hyvin säilyväksi massaksi. Mitä lyhyempi silppu, sitä parempi rehun laatu. Lyhyt silppu ei ole ruokinnassa riskitekijä ellei ruokinnassa käytetä ylisuuria, lehmän terveydelle vaarallisia rehuannoksia. Sopiva silpun pituus on 2-2,5 cm. Tarkkuussilppuri tekee tasaisempaa ja lyhyempää silppua kuin noukinvaunut. Kaikkien laitteiden terät on syytä pitää terävinä, jolloin niiden työn jälki pysyy hyvänä. Tämä myös vähentää laitteen tarvitseman energian määrää.

5. Jos korjuun pullonkaula on siilolla, liian nopea siilon täyttö voi johtaa siihen, ettei ole aikaa kunnolliseen rehun levitykseen eikä tallaukseen. Siilon kapasiteetti ei tule hyödynnettyä ja laatu kärsii. Rehu voi kuumentua tekovaiheessa ja tämä johtaa laatuongelmiin koko ruokintakauden aikana.

Talon isännän työpaikka on siilolla ja hän huolehtii kaikkein tärkeimmästä: siilon oikeasta täytöstä.

6. Siilon viimeistelyyn on varattava aikaa ja työtä. Tarvitaan seinämuoveja, katetta, olkapainoja ym. Laakasäilö on muovitettava ennen täyttöä ja katteeksi tarvitaan yhtenäinen kerros sahanpurua tai turvetta. Muovituksella on hoidettavissa pilaantumiselle arat kulmat ja seinänvieret.

	S ä i l ö n t ä o h j e e t
		Perusta nurmi huolellisesti, lannoita ohjeen mukaan.
		Niitä nurmirehu sulavana D-arvon ollessa yli 69-yksikköä (tiedot kesäkuussa internetissä osoitteessa www.artturi.agronet.fi).
		Varo maata ja suojaviljan sänkeä. Niitä 8 - 10 senttimetrin sänkeen.
		Älä aja niitetyn karheen yli, niitä huolellisesti kuivuminen ja korjuukone huomioon ottaen.
		Anna niitetyn kasvuston kuivua 30 - 40 %:n kuiva-ainepitoisuuteen alle 24 tunnissa. Älä tee tuoresäilörehuakaan märästä kasvustosta.
		Arvioi tai punnitse kuorman paino ja seuraa säilöntäaineen kulutusta.
		Lisää AIV-säilöntäainetta 5 litraa rehutonnille, 3 litraa pyöröpaaliin. Käytä apilalle yhtä litraa/tonni suurempaa annostusta. AIV 2 Plussalla rehun kuiva-ainesuositus on 20 - 40 %, AIV 2000:lla 30 - 40 % ja AIV BioProfitilla 35 - 40 %.
		Silppua rehu 20 - 25 mm:n pituiseksi. Pitkä ja epätasainen silppu voi aiheuttaa ongelmia.
		Levitä ja tiivistä rehu kunnolla. Iso traktori ja kapea rengas tiivistää parhaiten.
		Lisää pintaan tuleviin kuormiin varmasti riittävä säilöntäainemäärä. Käännä hapon juoksutusta suuremmalle tai aja viimeiset kuormat hitaammalla nopeudella.
		Peitä rehu korkealuokkaisella CEN 13207 -leimatulla 0,15 mm:n vahvuisella muovilla. Paikkaa reiät ja saumat tarvittaessa NITTO-teipillä. Kääri paalit 6 - 8 muovikerroksella.
		Suojaa säilön reunat ja olkapäät muovilla ja jätä saumakohtiin riittävästi muovia kaksin kerroin. Suojaus käy helposti, kun muovia on kiinnitetty seiniin jo ennen säilön täyttöä.
		Älä jätä muovia kattamatta. 10 senttimetrin sahanpurukerros painottaa muovin tiukasti rehun pintaan, lämpöeristää pinnan ja estää auringon, sateen, tuulen ja ilmanpaineen vaihtelun vaikutukset rehuun.
		Vaikka tilaston mukaan lannan levitys nurmelle ei ole heikentänyt rehun laatua, varovaisuus on kuitenkin tarpeen. Jos olet levittänyt karjanlantaa nurmelle, varo maakontaminaatiota ja karhon yliajoa erityisesti.

Rehujen laatu eri säilöissä

Parasta laatua rehunäytteiden mukaan on saavutettu laakasäilöissä ja torneissa. Näissä laatuarvosanan 7 alittaneita rehuja on vain viitisen prosenttia. Rehujen sokeripitoisuudet ovat korkeimpia aumasäilöissä.

Uudet niittolaitteet ja silppuavat paalaimet ovat vuosi vuodelta parantaneet paalirehujen laatua. Jos rehu on niitetty oikealla korjuuasteella, esikuivatus sää on ollut suosiollinen ja muovia käytetään paalia kohti riittävästi näyttää siltä, että keskimäärin paalirehujen laatu on kohtuullista tasoa.

Paalirehussa ketju on lyhyt paalista muovikäärittyyn "säilöön". Tästäkin huolimatta laatutilastojen mukaan laatuarvosana 7 alituksia tapahtuu eniten paalirehun kohdalla. Suuri osa näistä johtuu korkeasta kuiva-aineesta ja erittäin korkeasta pH-arvosta. Kiinteissä siiloissa laatuarvosana alituksia on puolta vähemmän.

Kirjoittaja on neuvontapäällikkö
Valio Oy:n Alkutuotanto ja jäsensuhteet -yksikössä.