Jaakko Helminen  

Artturi-korjuuaikatiedotusta tehostetaan
kännykkähälytyksillä

Artturi-korjuuaikatiedotus on saanut vakiintuneen käyttäjäkunnan internetin kautta. Sivut ovat vapaasti käytettävissä ja esimerkiksi neuvojat ovat antaneet tarkennettuja ennusteita asiakastiloilleen käyttämällä kuntakohtaista D-arvoennustetta hyväkseen. Tilakohtaisen ja lohkokohtaisen näytteen avulla tila voidaan "kalibroida" kuntakohtaiseen 

lämpösummaan perustuvaan kehitystilastoon. Kun tilakohtainen D-arvo nurmesta on määritetty, jatkossa seurataan ennen kaikkea D-arvon muutosta.

Viimeisen kahden vuoden aikana neuvojien tilannetiedotukset ovat olleet luettavissa ARTTURI:n sivuilta. Myös tätä toimintaa tullaan kehittämään ja laajentamaan. Vaikka internetsivuilla käynti ei vie aikaa varttituntia enempää on sekin liikaa rehunteon painaessa päälle. Kiireisimpään rehunkorjuuaikaan isännän aika vierailla internetsivuilla rajoittuu illan tunteihin. Artturi-sivujen käyttäjämäärät ovatkin suurimmillaan illalla kello 21-23 välillä.

On ilmeinen tarve saada tietoa esimerkiksi hälytysten muodossa käsipuhelimeen. Kesällä 2003 tarkoituksena on laajentaa palvelua antamalla tilalle puhelimen kautta ennakkoon sovittu hälytys D-arvon kehittymisestä. Palvelua kokeillaan yhteistoiminnassa neuvonnan kanssa pienehköllä pioneerijoukolla. Uudistuksen yksityiskohdista sovitaan kevään aikana.

D-arvoennuste 5 vrk:n säätilan mukaan

Myös D-arvoennustetta tullaan täsmentämään. Säätyyppivaihtoehtojen (kylmä, normaali, lämmin) tilalle tullaan ennuste tekemään Ilmatieteen laitoksen todellisen 5 vrk:n sääennusteen mukaisesti.

Internetpalvelu on kaikille ilmainen ja saatavilla
osoitteesta www.agronet.fi/artturi. 

Nurmen kasvuaste vaikuttaa maidontuotantoon

Maitotilan rehuhuollon kannalta ensimmäisen säilörehuniiton ajoituksella on suuri merkitys. Liian aikaisin korjattaessa sato jää pieneksi. Jos korjuu jätetään myöhäiseksi, on suurempaa satoa vaikea hyödyntää huonon sulavuuden takia. Korjuun ajoittamisen onnistuminen näkyy parhaiten rehun D-arvossa.

D-arvo tarkoittaa sulavan orgaanisen aineen määrää rehun kuiva-aineessa. Yhden D-arvoyksikön muutos vastaa noin 0,4-0,5 kg muutosta maidontuotannossa. Sama vaikutus on kilolla väkirehua, kun sitä käytetään noin 10 kg/pv. D-arvon paraneminen nostaa myös maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksia keskimäärin noin kymmenyksen, kun D-arvo paranee 10 %-yksikköä.

Säilörehuvaltaisessa ruokinnassa voidaan tavoitteellisena D-arvona pitää 69 % kuiva-aineessa. Tavoite on kuitenkin mietittävä tarkkaan tilakohtaisesti. Jos peltoala rajoittaa tuotantoa, saattaa olla järkevää tyytyä alempaan sulavuuteen. Näin saadaan suurempi sato, mutta samalla on varauduttava käyttämään enemmän väkirehua, jos tuotoksesta ei haluta tinkiä.

Mitä nurmirehuvaltaisempaan ruokintaan tilalla pyritään sitä tärkeämmäksi rehun sulavuus muodostuu. Pienillä väkirehumäärillä D-arvon merkitys tuotantoon on todella suuri. D-arvon ollessa korkea lisäväkirehu nostaa tuotosta vain vähän ja D-arvon ollessa matala maitotuotos jää alhaiseksi, vaikka väkirehua lisättäisiin korkeaksikin. Kun käytössä olevan säilörehun D-arvo on korkea, korkeiden väkirehumäärien vaikutus näkyy ennen kaikkea siinä, että syönnissä säilörehu korvautuu väkirehulla.

Hyvä sulavuus (D-arvo yli 70 %) yhdistettynä samalla korkeaan väkirehumäärään (yli 50 % kuiva-aineesta) ei ole järkevä tavoite. Tällöin lehmien pötsin toimintaan voi tulla vakaviakin ongelmia kuidun puutteen vuoksi.

Tilojen ja peltolohkojen pienilmasto vaihtelee, eli etelään antavalla pellolla todellinen lämpösummakertymä onkin suurempi kuin pohjoisrinteessä metsän keskellä. D-arvoennusteessa käytettävä lämpösummakertymä on molemmille pelloille kuitenkin sama.

Toinen tärkeä tekijä on peltolohkon maalaji. Hitaasti lämpenevät savi-, hiesu-, multa- ja turvemaat kehittyvät korjuukuntoon hitaammin kuin hieta-, hiekka- ja moreenimaat. Nurmen kehitys alkaa myöhemmin kylmillä kuin lämpimillä mailla, mutta kehitysnopeus on sama. Lohkokohtainen kasvustojen tarkkailu kannattaa siis säilyttää korjuuta edeltävänä työvaiheena.

Tilakohtaista tarkkuutta voi parantaa ottamalla nurmesta ennen korjuuta oman näytteen. D-arvon ero näytteen ja saman päivän lämpösumma-D-arvon välillä otetaan huomioon ja jatkossa seurataan D-arvon alentumaa.

Apila antaa lisäaikaa

Apila kasvaa ja kehittyy heinäkasveja hitaammin. Puhtaan apilan D-arvo laski kesällä 2001 päivässä 0,52 ja heinäkasvien 0,28 %-yksikköä. Tulos vahvistaa aiempaa käsitystä, että jos tavoitellaan D-arvoa 68, voi apilapitoisen kasvuston korjuu ajoittua noin 5-7 pv myöhäisemmäksi kuin heinäkasvuston korjuu.

Artturi-nettisivuilla esitetään D-arvoennuste kasvuston apilapitoisuuden mukaan (0, 25, 50, 75 ja 100 %). Viljelijän tehtäväksi jää siten arvioida, kuinka paljon apilaa korjattavat kasvustot sisältävät. Eri lohkojen korjuun voi sitten rytmittää kasvustojen seurannan ja D-arvoennusteiden perusteella vastaamaan parhaiten tilan tavoitteita.

Typpilannoitus vaikuttaa voimakkaasti nurmikasvuston kuiva-ainesadon määrään. Koetulokset vahvistavat käsitystä siitä, että typpilannoituksen määrä ja ajoitus eivät vaikuta D-arvon tasoon tai muutosnopeuteen.

Kesäsadon sulavuus ei parhaimmillaankaan yllä kovin korkeaksi. Näyttää siltä, että kevätsadon rehu lypsättää paremmin kuin kesäsadon rehu, vaikka D-arvo olisikin sama. Jos näin on, tulee kevätsadon korjuun ajoituspäätös vieläkin tärkeämmäksi. Asiasta tehdään jatkoselvityksiä edelleen.

Kahden korjuun systeemissä jälkikasvun korjuu kannattaa aloittaa vasta, kun kasvu näyttää loppuvan ja kasvusto alkaa kellastua. Varsinkin tiheässä kasvustossa kellastuminen alkaa juuristosta. Kolmen niiton systeemissä kesä on jaettava siten, että kolmaskin sato ehtii kasvaa eikä viimeinen korjuu ajoitu nurmen talvehtimisen kannalta liian myöhäiseksi.

Kirjoittaja on neuvontapäällikkö 
Valio Oy:n Alkutuotanto ja jäsensuhteet -yksikössä.