Jussi Knuuttila  

Pyöröpaalirehun suuri laadun vaihtelu alkoi kiusata Vimpelin Sääksjärven kylässä maitoa tuottavia Tuomo Latvalaa ja Maija Kyrönlahtea. Sellainen kutina oli, että tasalaatuisemmalla rehulla keskituotoksia olisi mahdollista jonkin verran nostaa silloisesta 8 500 kilosta.

Tuomo Latvalan ryhtyessä isännäksi viisi vuotta sitten tila teki pyöröpaalisäilörehua naapuruston naudanlihantuottajan kanssa. Alun 45 hehtaarin korjuuala paisui nopeasti lähes sadaksi hehtaariksi, kun kumpikin yhteistyötila kasvatti voimakkaasti karjakokoaan.

Pyöröpaalimenetelmän tehoraja alkoi tulla vastaan. Kertakorjuu saattoi kestää kaksikin viikkoa, joten rehun laadussa kärsittiin korsiintumisesta aiheutuvia tappioita. Pitkällisen harkinnan jälkeen kumpikin tila siirtyi käyttämään omaa rehunkorjuuketjua.

Yhteistyökumppani lunasti itselleen Latvalan puoliskon 

pyöröpaalikalustosta. Hietakorven tilalla siirryttiin silppuavalla noukinvaunulla korjattavaan esikuivattuun säilörehuun. Siiloiksi valittiin kustannussyistä betonielementeistä pystytetyt laakasiilot, vaikka tornivaihtoehtoakin pohdittiin.

Yksinkertainen ja tehokas koneketju

Päällimmäinen syy Taarup 470 -noukinvaunun valintaan oli se, että kolmekymmentä hehtaaria pelloista on aivan talouskeskuksen ympärillä. Kuuden kilometrin etäisyydellä on vielä kymmenen hehtaaria lisää. Ajomatkat ovat siis noukinvaunukorjuulle riittävän lyhyet. Tässä suhteessa Tuomo pitää silppuavaa noukinvaunua ylivoimaisena. Työn tuottavuus henkeä kohden saadaan sillä erittäin suureksi. Korjuu on sujunut tehokkaammin kuin osattiin odottaa.

Tuomo sanoo korjaavansa säilörehunurmea kotipelloista isommin pinnistelemättä 1,5 hehtaarin tuntivauhdilla. Vanha isäntä levittää ja tiivistää kuormat siiloihin. Siilot eivät ole läpiajettavat, vaan kuormat puretaan rehukasan päälle ajamatta. Siilotraktori kantaa rehun etukuormaajalla, ja siilo täytetään kiilamaisena rintuuksena.

Peitemuoveja levitetään sitä mukaa kun siilon täyttö etenee. Tällä kaikella varmistetaan rehun 

laatua. Ympärivuotinen säilörehuruokinta vaatii parhaan mahdollisen säilörehun. Välittömästi täytön jälkeen siilot peitetään huolellisesti muovilla. Muovin päälle ajetaan tällä hetkellä turvetta.

Niittokoneeksi riittää erinomaisesti Elhon hinattava 3,20 metrin leveydeltä niittävä iskukelamurskain, jonka Tuomo hankki yhteistyön vielä kestäessä. Elho tekee juuri sopivaa karhoa Taarupille, kun ajomatka on lyhyt. Vaikka noukinvaunu on hintava, niin korjuuketju on yksinkertainen, vain noukinvaunu ja niittomurskain. Erillistä kuljetuskalustoa ei tarvita.

Siilot eivät olekaan mitkään nysäsiilot. Niillä on kolme kappaletta vierekkäin. Pituutta on 28 metriä, leveyttä 7 metriä ja korkeutta 3 metriä. Jokaiseen mahtuu esikuivattua säilörehua noin 600 kuutiometriä. Niiden pitäisi hyvin riittää ympärivuotiseen säilörehuruokintaan ja kasvunvaraakin on. Tuomon mukaan pyöröpaalauksesta säästyvät 20 000 markan vuotuiset muovikustannukset kuolettavat laakasiilot viidessä vuodessa. Paalimuoveista oli tulla riesa, kun 4-H piti välivuoden muovien keruussa.

Laatua ja laadun varmistusta

Säilöntäaineena käytetään AIV2 Plussaa. Tuomo arvelee sen olevan edelleen turvallisimman valinnan. Jo korjuuvaiheessa rehusta otetaan raakanäytteet, jotta suunnilleen tiedettäisiin minkälaista valmis rehu tulee olemaan. Tästä on hyötyä ruokinnan etukäteissuunnittelussa ja väkirehujen hankinnan suunnittelussa.

Jokaisesta siilosta otetaan ainakin kolme näytettä: ensin avatusta siilosta, sitten hieman ennen syötön etenemistä siilon puoliväliin ja kolmas ennen siilon loppumista. Ruokintaa säädetään jatkuvasti analyysitulosten perusteella, tavoitteena tällä hetkellä yli 9 000 kilon keskituotos.

Kivennäiset analysoidaan vähintään kalin, fosforin, kalsiumin, natriumin ja magnesiumin osalta. Tällä pyritään saamaan kivennäistasapaino niin kohdalleen, että häiriöiltä ja tuotantosairauksilta mahdollisimman tarkkaan vältyttäisiin.

Artturi-analyysejä käytetään ruokinnan suunnittelun pohjatietona. Omaa viljaa pyritään käyttämään ruokinnassa mahdollisimman paljon. Sitä täydennetään viljattomalla täysrehulla. Käytännön ruokintasuunnitelman tekee Maaseutukeskuksen neuvoja Märe-ohjelmalla. Säilörehun laatu vaikuttaa syöntiin, maitotuotokseen ja maidon laatuun. Maidon makuvirheitä ei voi korjata millään meijeriprosessilla.

Rehuanalyysi antaa säilönnän ja ruokinnan ohella työkalut säilörehunurmien viljelyn kehittämiseen ja tehostamiseen. Esikuivatuksessa tähdätään kolmenkymmenen prosentin kuiva-ainepitoisuuteen, ei yhtään enempään. Tällainen rehu ei hevin ala lämmetä syötön aikana. Puristenestettä näin kuivasta rehusta ei enää irtoa.

Automatiikkaa ruokintaan

Rehunjaon perustyökalu on Mullerupin kiskoruokkija. Se jakaa säilörehun ja viljan, väkirehun ja kivennäisten seoksen neljä kertaa vuorokaudessa. Lisäksi se jakaa pelkän väkirehuannoksen kahdesti päivässä. Jokaiselle lehmälle tarjotaan yksilöllinen rehuannos, parsinavetassa kun ollaan. Isäntäväki pitää selvänä, että raikkaan rehun tarjoaminen useita kertoja päivässä lisää kuiva-aineen syöntiä.

Lisääntyneestä syönnistä on saatu selkeät todisteet. Noutokerran maitomäärä pomppasi heti toista sataa kiloa, kun uuteen rehustukseen siirryttiin joulukuun alussa. Nousu jatkuu edelleen. Tällä hetkellä juokseva keskituotos on 8 800 kiloa. Kolmen sadan kilon keskituotoksen nousu kolmessa kuukaudessa vetää suuta hymyyn väkisinkin.

Väkirehut Mullerup tankkaa automaattisesti. Säilörehun lastaus on vielä "puoliautomaattista". Ruokkijan täyttö hoituu navettatöiden yhteydessä. Täyttökertoja on neljä. Täytön peruskoneena on viistopurkainperällä varustettu JF AV50 -yleisperävaunu, jota vaihdemoottori käyttää. Systeemiä on täydennetty pätkällä kuljetinmattoa, joka vie viistoperän tuoman säilörehun Mullerupin säiliöön. Perävaunuun voidaan ladata noin kahden päivän säilörehuannos. Kärry otetaan vain vetokoukkuun, ajetaan siilolle ja täytetään siellä leikkaavalla etukuormaimen pihdillä.