Ari Brofeldt  

Tarkkuus kannattaa säilöntäaineiden annostelussa

Homeiden ja hiivojen kasvua estävien ominaisuuksien lisäksi rehunsäilöntäaineet ovat kehittyneet aiempaa vähemmän syövyttäviksi. Samalla niiden viskositeetti on kasvanut, mikä vaatii tehoa annostelulaitteilta. Hyvän säilöntätuloksen varmistamiseksi on syytä varmistua riittävästä ja oikeasta säilöntäaineen annostelusta.

Suomessa korjataan vuosittain 6-7 miljoonan tonnin säilörehusato. EU:hun liittymisen jälkeen maitotiloilla alkanut rakennemuutos on johtanut muutoksiin säilörehun tuotannossa. Korjattava rehusato/tila on kasvanut, esikuivattujen rehujen osuus on yli 70 %. Korjuutekniikan teho on kasvanut ja uudenlaista tekniikkaa otetaan käyttöön. Rehunkorjuuta on ulkoistettu urakoitsijoille. Kustannukset tulisi pitää kurissa, mutta ei rehun laadun kustannuksella. Huonojen, laatuarvosanaltaan alle 7 rehujen määrä on kasvanut. Huono rehun laatu heikentää kannattavuutta. Siksi laadun heikkenemisen syitä kannattaa pohtia. Taustalta löytynee monia syitä, yksi niistä on voi olla säilöntäaineen riittämätön annostelu.

Annostelussa suurta vaihtelua

Rehuista analysoidun muurahaishapon perusteella voidaan laskea säilöntään käytetyn säilöntäaineen määrä. Satunnaisesti otetut 200 näytettä kesän 2002 rehuista osoittavat, että annostelussa olisi parantamisen varaa. AIV 2 Plussalla säilötyissä rehuissa säilöntäaine vaihteli 0,25-8,63 litran/rehutonni välillä ja AIV 2000 säilötyissä rehuissa olivat vastaavat luvut 0,26-8,20 litraa/tonni rehua. Keskiarvot olivat 3,5 ja 3,84 l/tonni. Käyttömäärä suositus on 5 litraa/tonni.

AIV- liuokset sisältävät yhdisteitä, jotka ehkäisevät erityisesti esikuivatuissa rehuissa esiintyviä hiivoja ja homeita. Oikea annostus 5 l/tonni on kuitenkin edellytys sille, että homeenestoaineita tulee riittävästi rehuun. Aliannostus voi johtaa aivan päinvastaiseen tulokseen, samoin kuin säilöntäaineen laimentaminen vedellä. Helpoimmin torjuttavat homeet estetään, mutta vahvemmat saavat lisää elintilaa ja pilaavat rehun.

Korroosion esto lisää liuosten viskositeettia

Edellä mainitun homeiden ja hiivojen vähentämisen lisäksi on tuotekehityksessä pyritty turvallisempiin ja vähemmän koneita syövyttäviin AIV-liuoksiin. Liuosten syövyttävyyttä on onnistuttu vähentämään jopa niin paljon, että uusimpia tuotteita ei enää luokitella syövyttäviksi. Juoksevuuden pieneneminen johtuu runsaammasta suolamuotoisen (ammoniumformiaatin) muurahaishapon määrästä.

Muurahaishapon suola muodostaa metallipintaa suojaavan kalvon ja vähentää hapon ja metallin välistä elekrolyysiä eli metallin syöpymistä.

Lisääntynyt viskositeetti vaatii tehoa annostelulaitteilta

Rehunkorjuukoneiden tehot kasvavat konekannan uusiutuessa. Toisaalta säilöntäaineet ovat tulleet vettä sakeammiksi. Annostelulaitteilta vaaditaan suurempaa tehoa, yli viisikin litraa minuutissa, ja kykyä pumpata aiempaa jäykempiä liuoksia.

Kemira on alkanut testaamaan AIV-liuoksia erilaisilla hapottimilla. Testauslaitteella on ajettu ensimmäisiä koepumppauksia.

Markkinoilla on saatavilla eri periaatteella toimivia annostelulaitteita: keskipakoispumppuja, paineilmapumppuja ja kalvopumppuja.

Ensimmäiset koeajot osoittavat, että uusimpien AIV liosten suurempi viskositeetti alentaa keskipakoispumpuilla annostusmäärää ratkaisevasti ja saattaa johtaa helposti pumpun tehon riittämättömyyteen.



 Kalvopumput ovat paljon vähemmän herkkiä viskositeetin muutokselle ja niistä löytyy tehoa riittävästi myös suuriin tarkkuussilppureihin ja itsekulkeviin silppureihin kuin myös tehokkaisiin noukinvaunuhin.

Varmista säilöntäaineen annostelu

Jos säilörehun korjuukapasiteettia on nostettu, on syytä varmistaa myös säilöntäaineen annostelulaittieden tehon riittävyys uusilla, vähemmän korrosoivilla säilöntäaineilla.

On syytä mitata, kauanko menee yhden rehutonnin korjuuseen ja pystyykö hapotin pumppaamaan 5 litraa säilöntäainetta samassa ajassa. Jos korjuukoneen teho on enemmän kuin 0,5-1 tonnia /minuutti käännökset pois lukien, voi nykyisten ja erityisesti ikääntyneiden keskipakoisperiaatteella toimivien pumppujen teho olla riittämätön.

Uudet kalvopumput ovat vähemmän herkkiä olosuhdemuutoksille kuten säilöntäaineen viskositeetti, vastapaine, lämpötila, ylä /alamäkeen ajo, astian nestepinnan taso jne.

Kalvopumpuissa riittää myös tehoa jopa yli 15 l / minuutti, mikä riittää itsekulkevalla tarkkuussilppurilla korjattavan rehun suosituksen mukaiseen hapotukseen ja pintarehun lisähapotukseen ennen varaston peittämistä.

Kirjoittaja toimii tuotepäällikkönä Kemira Chemicals Oy:ssä.