Jussi Knuuttila  

Torni säästää työtä ja säilöö
rehun ensiluokkaisena

Tornisiilon käyttö säilörehuketjussa tarjoaa monia etuja, vakuuttavat Birgit ja Jarmo Huusko Vetelin Räyringistä. Heillä on ollut tornisiilo rehuvarastona jo kolmena talvena.

Tornisiiloon ei tarvitse ostaa muovia oikeastaan ollenkaan ja rehu säilyy silti ensiluokkaisena. Samaa peittomuovia voi käyttää monta vuotta. Haaskuuseen ei rehua mene grammaakaan. Huuskot arvostavat myös työn säästöä. Rehu tulee samasta putkesta päivä toisensa perästä napin painalluksella.

Lomittajatkin oppivat systeemin helposti, kun ei tarvitse nyhjätä traktoreiden ja niihin liitettyjen, joka kerta erilaisten vempaimien kanssa.

Jos rehu pääsee kuivumaan ylikuivaksi, ei sekään haittaa. Huuskoilla yksi korjuukerta kuivui viime kesänä melkein käsiin, kuiva-ainepitoisuus nousi viiteenkymmeneen prosenttiin. Tornissa rehu säilyi hyvin, eikä lämpiämisestä ollut tietoakaan.

Sekin on mukavaa, että kaikki rehu on syksystä alkaen kotona, eikä sitä tarvitse haalia kilometrien päästä pitkin talvea.

Ensiluokkaista rehua

Myös tuotantoneuvoja Marja-Leena Saukkosaari todistaa tornirehun erinomaisuutta. Näytteiden mukaan kaikki viime kesän rehut ovat kiitettäviä. Ammoniakkityppi on alhainen jokaisessa kolmessa näytteessä.

Sen paremmin neuvoja kuin isäntäväkikään eivät keksi tornisäilönnästä kuin yhden varjopuolen. Siinä rehun laatu vaihtelee samaan tapaan kuin pyöröpaalisäilörehussa paalista toiseen.

Tämä johtuu siitä, että täyttöpurkain levittelee jokaisen kuorman tasaiseksi kerrokseksi tornin koko alalle. Näin kuorma myös syötetään yhtä aikaa. Laakasiilossa kuormat sekoittuvat viimeistään ottovaiheessa.

Rehu jaetaan kaksi kertaa päivässä. Annostus pyritään pitämään niin reiluna, että rehua aina jää syömättä. Jäännökset tarjotaan hiehoille.

Väkirehu jaetaan kiskolla kulkevalla sukkulalla viisi kertaa vuorokaudessa. Siirtyminen täysrehusta kotoiseen viljaan pudotti keskituotosta hieman. Nyt se on 8 100 litraa.

Säilörehu jaetaan pyöräalustaisella Rehu-Matilla. Sen ei koskaan tarvitse poistua ruokintapöydältä, sillä siilosta tuleva rehutorvi on ruokintapöydän keskellä. Väkirehusukkula mahtuu juuri kiertämään Rehu-Matin molemmilta puolin.

Torniin mahtuu rehua
560 kuutiometriä

Huuskot ovat kertomansa mukaan laiskoja ja harrastavat muutakin kuin navetta-askareita. Niinpä navettainvestoinneissa mietitään aina myös töiden helpottamista. Torni tarjoaa tässä suhteessa verrattomat edut. Rehun jako voidaan helposti jopa täysin automatisoida. Siihen ei ainakaan vielä ole menty, mutta kaikkia vaihtoehtoja tutkitaan.

Huuskot teettivät rehun ennen tornia pyöröpaalausurakoitsijalla, joka sekin oli vähätöinen ratkaisu. Varsinkin korjuuaika oli helppoa, tarvitsi oikeastaan vain näyttää korjattavat lohkot.

Urakoitsijoiden saanti kuitenkin rupesi kangertamaan. Jos paaleihin pantiin riittävät kerrokset muovia ja riittävästi säilöntäainetta, niin kustannuksia tuli melkoisesti jo niistä. Huuskoja ei innostanut ruveta säästämään kummassakaan kohdassa. He pitävät laadukasta rehua tärkeänä tuotannon tekijänä.

Laakasiilot kiinnostivat, mutta niille ei löytynyt luontevaa paikkaa kiviseltä navettamäeltä.

Lehmät ovat toistaiseksi navetassa kesät talvet. Navetan lähellä olevat pellot eivät sovellu laiduntamiseen. Sitä on yritetty, mutta lehmiä on uponnut peltoon joka kerta.

Torniin mahtuu rehua noin 560 kuutiometriä. Varsinkin pohjalla ne ovat tiukkoja kuutioita. Ympärivuotinen säilörehuruokinta kiinnostaa, kun tornin kapasiteettikin siihen riittäisi. Rehua pitäisi kuitenkin ryhtyä syöttämään heti korjuun loputtua. Jarmoa epäilyttää, että rehu saattaa alkaa lämmetä, mikäli se ei saa rauhassa fermentoitua.

Korjuu tehdään nyt JF 800 -tarkkuussilppurilla. Niittokoneena on nostolaitesovitteinen Junkkarin iskukelamurskain.

Tornin täyttölietsoa on syötetty suoraan yleisperävaunun viistoperältä, joka on ollut hieman hankalaa ja hidastakin. Ensi kesäksi on hankittu lietsolle annostelupöytä. Sen myötä yleisperävaunut korvataan kippikärryillä.

JF:n silppurivaunu kiinnostaa, koska työvoima hupenee koko ajan. Silppurivaunun avulla rehun korjuusta selviäisi yksinkin.

Kallis, mutta
kestävä investointi

Huuskot myöntävät, että torni ei ole halpa ratkaisu. He kuitenkin ovat sitä mieltä, että rahalle saa vastinetta.

Tilalle tehty Hila-laskelma osoittaa tornisäilörehun rehuyksikön hinnaksi 0,24 euroa. Se on hieman enemmän kuin alueen keskiarvo, 0,21 euroa. Tässä on syytä ottaa huomioon, että investointi on nuori. Lukemat tasaantuvat, kun tornille tulee lisää ikää.

Huuskot huomauttavat, että torni pitää arvonsa hyvin. Se on mahdollista myydä koska tahansa.

Birgit tiivistää karjanpidon vuorossa olevat tavoitteet laatutavoitteiksi. Jalostus on seuraavien kymmenen vuoden pääasia. Eläinten rakennetta aiotaan parantaa merkittävästi tuotanto-ominaisuuksia unohtamatta.

Navetan laajentamista ei ole näköpiirissä, vaikka se pieni onkin. Parsia on 28. Kaikkia niitäkään ei yleensä saada lypsylehmien käyttöön, koska uudistus vie osansa.

Parsinavetassa työnkäyttö on viilattu tehokkaaksi. Lypsy hoituu kuudella yksiköllä. Hommassa ei nokka kauan tuhise. Lypsy-yksiköissä on irrottimet, joihin myös luotetaan.

Birgitta muistuttaa, että navetan suurentaminen ei sinänsä tuloksia lisää, saattaa joskus vähentääkin. Huuskot kokevat karjakoon kasvattamista tärkeämmäksi keskittyä karja-aineksen parantamiseen.