Heikki Niskanen  
Antti Pönkkö   

Säilöntäaineen valinta, hapotinlaiteet ja niiden toiminta

Säilörehun korjuukoneet ovat entistä tehokkaampia. Silppureiden, noukintavaunujen ja paalaimien työtehot ovat kasvaneet. Uusina konevalintoina ovat itsekulkevat korjuusilppurit. Tekniikan lisääntyminen ei aina varmenna rehun laatua, siksi säilöntätekniikan, säilöntäaineiden ja niiden annostelun pitää pysyä nopeutuneen korjuun mukana.

Esikuivatussa säilörehussa säilöntäaineen tasainen levittyminen rehuun vaatii tehokkaat hapottimet ja hyvän levitystasaisuuden. Varastointivaiheessa rehu on pystyttävä levittämään tasaisina kerroksina ja tiivistämään nopeasti hapen poistamiseksi rehusta.

Tässä kirjoituksessa paneudumme säilöntäaineiden valintaperusteisiin, hapotuslaitteisiin ja rehun riittävään hapotukseen eri korjuumenetelmissä.

Uudet hapotinlaitteet ovat varustettu erillisellä pumppuyksiköllä. Säilöntäaineastiaan tulee vain siivilällä ja takaiskuventtiilillä varustettu imuputki. Pumpun työpaine on 3-4 baaria ja liuoksen virtaamaksi ilmoitetaan 10-12 l/min. Hapotuksen säätö ja seuranta tehdään traktorin ohjaamoon sijoitettavalla ohjauskeskuksella. Hapotuksen määrää seurataan l/min asteikolla ja lisäksi ohjausyksikkö rekisteröi paaliin tai kuormaan kuluneen säilöntäainemäärän. Korjuutyön aikana hapotusta voidaan pienentää tai suurentaa rehumäärän mukaan. Laitteiston automatiikka pitää happovirtauksen vakiona vaikka liuoksen juoksevuus, lohkon kaltevuus tai säilöntäaineen määrä tynnyrissä muuttuu.

Suuttimiksi voidaan valita tappi- tai viuhkasuuttimet. Hapotinlaitteistoissa on oma suojajärjestelmä ylipaineen estämiseksi.

Tarkista hapottimen toiminta ja varaa suojaimet

Hapottimen ja suuttimien toiminta voidaan testata vesikokeella ennen rehukiireitä. Pumpun toiminta vaatii riittävän virtamäärän. Hapettuneet liittimet ja heikot johtimet voivat aiheuttaa käyntihäiriöitä. Kaikissa hapotintyypeissä letkuliittimien ja tiivisteiden tulee olla kunnossa säilöntäainevuotojen estämiseksi. Uusien hapottimien suuremmat käyttöpaineet vaativat entistä kestävämmät letkustojärjestelmät. Silmäsuojaimet, suojakäsineet ja asiallinen työvaatetus ovat tärkeitä säilöntähappojen käsittelyssä. Varaa samalla mahdollisten happoroiskeiden huuhteluun riittävästi puhdasta vettä. Vesiastia sijoitetaan korjuukoneeseen, perävaunuun tai lähelle säilöntäaineiden käsittelypaikkaa. Säilöntäaineiden siirtäminen peltolohkoille tehdään omana erillisenä työvaiheena.

Säilöntäaineen annostelu

Kela-, kaksois- ja tarkkuussilppureissa säilöntäainesuuttimeksi valitaan pistesuutimet (yhtenäinen kiinteä suihku), koska näissä silppurimalleissa rehuun puhaltuu runsas ilmamäärä. Noukkimella varustetuissa korjuukoneissa käytetään viuhkamallista nestesuihkua. Säilöntäainetta annostellaan suositusten mukainen määrä 5-6 litraa korjattavalle rehutonnille. Koko korjattava rehuerä, ensimmäisistä kuormista lähtien tarvitsee, hapotuksen. Säilöntäaineen on levityttävä tasaisesti koko rehuun. Karholle tai noukkimelle hapotettaessa säilöntäainesuihkun on ulotuttava karhon pohjaheiniin saakka.

Laaturehu usean työvaiheen tulos

Säilörehun valmistus alkaa viljelytoimenpiteistä, rehun oikeasta korjuuajankohdasta, rehun puhtaudesta, säilöntäaineen käytöstä, sekä korjuu- ja varastointityöstä. Oman tärkeän työvaiheen muodostaa rehun siirto ruokintaan ja rehun jälkipilaantumisen estäminen. Säilöntäaineen käyttö ei riitä takaamaan laaturehua, jos muu säilöntätekniikka ei ole kunnossa. Rehun lämpeneminen varastointi- tai ruokintavaiheessa johtaa aina suuriin laatutappioihin

Säilöntäaineet ja niiden käyttösuositukset (excel-taulukko).

Kirjoittajat ovat Valion neuvonta-agrologeja.