Ruokonata lisää nurmen tuottavuutta

Ruokonata on nurminadan lähisukuinen kasvilaji, joka ulkonäöltään eroaa nurminadasta lähinnä leveämmillä, vahvemmilla lehdillään. Maan alla ruokonadan hiusjuuret yltävät nurminataan verrattuna kaksinkertaiseen syvyyteen.

Ruokonata on yksi maailman eniten viljellyistä nurmikasveista. Sitä viljellään mm. USA:ssa ja Keski-Euroopassa miljoonien hehtaarien aloilla säilörehuksi, laitumeksi ja heinäksi. Riittävän talvenkestävien lajikkeiden puuttuminen on estänyt lajin käytön pohjoisempana. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ruokonata on kuitenkin nousemassa merkittäväksi kasvilajiksi timotein ja nurminadan rinnalle ensimmäisen suomalaisen lajikkeen - Retun - ansiosta.

Enemmän satoa

Retua on Suomessa testattu nurminadan virallisissa lajikekokeissa. Näissä Retu on ylittänyt nurminatalajikkeet rehusadossa kolmen satovuoden keskiarvona noin 15 %:lla. Ero on ollut samaa luokkaa koko maassa eteläisimmästä Suomesta Lappiin saakka. Retun on todettu viihtyvän myös kaikilla maalajeilla kivennäismaalajeista turvemaihin. Suurimmiksi satoerot muihin heinälajeihin verrattuna muodostuvat poutivilla mailla ja kuivina kesinä. Tällöin ruokonadan ylivoimaisen voimakas juuristo pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Kun Retu vielä lajityypillisesti kasvaa hyvin nopeasti ensimmäisen niiton jälkeen, toisen säilörehuniiton sato on kokeissa saattanut nousta kaksinkertaiseksi nurminataan tai timoteihin verrattuna.

Pitempi käyttöikä

Yksi suurimmista Retu-ruokonadan eduista on sen kestävyys. Talvenkestävyydessä se vetää vertoja kaikkein kestävimmillekin nurminata- ja timoteilajikkeille. Jos talvituhoja esiintyykin, runsas versonta paikkaa yleensä kasvuston nopeasti. Kun virallisten lajikekokeiden tuloksia tarkastellaan satovuosittain (kuvio 1.) havaitaan selvästi kestävyyden merkitys sadossa. 

Ensimmäisenä satovuotena Retun sato on samaa tasoa nurminatojen kanssa, mutta kolmanteen vuoteen nurminadan sadontuottokyky laskee parisenkymmentä prosenttia - ruokonadan sadon pysyessä ennallaan. Ruokonadan käyttö pidentää nurmen taloudellista käyttöikää ja haluttaessa voidaan nurmesta korjata satoa 1 - 2 vuotta nykyisiä nurmia pitempään.

Hyvälaatuista rehua

Retu-ruokonadan laatua on selvitetty useissa tutkimuksissa, joiden tulokset ovat olleet yhdenmukaisia. Ensimmäisessä niitossa ruokonata kehittyy röyhylle samassa tahdissa kuin nurminata ja myös sen laatuominaisuudet kuten sulavuus ja valkuaispitoisuus vastaavat hyvin tarkasti nurminadan laatua, kun sato korjataan samana ajankohtana. Säilörehuksi tehtäessä ainoa selkeä ero nurminataan on ollut se, että puristenestettä on ruokonadasta muodostunut enemmän. Säilörehun laatu on lajeilla ollut yhtä hyvä. Säilörehun maittavuudessa ei lypsylehmien ruokintakokeissa myöskään ole havaittu eroja.

Viimeisin vertailu ruokonadalla ja nurminadalla suoritettiin MTT:n Kotieläintutkimuksen maidontuotantokokeessa Jokioisilla (Huhtanen ym.). Siinä vertailtiin lajien ruokinnallista arvoa toisessa ja kolmannessa säilörehuniitossa. Määrityksiä tehtiin rehujen sulavuudesta, valkuaispitoisuudesta ja maittavuudesta sekä rehuilla syötettyjen lehmien maitotuotoksesta ja maidon koostumuksesta. Tutkittujen ominaisuuksien suhteen ei lajien välillä havaittu merkitseviä eroja. Tutkimuksen loppupäätelmä oli, etteivät nurminata ja ruokonata tuotantovaikutuksiltaan eroa toisistaan.

Sopii seoksiin

Retua on meneillään olevassa siementuotannon lisäysvaiheessa myyty enimmäkseen seoksissa. Seoksiin lajike sopii erittäin hyvin. Ruokonadan ominaisuuksiin kuuluu, että vaikka se kasvaakin voimakkaammin kuin muut heinät, se jättää silti niille riittävästi kasvutilaa. Monivuotisissa seosviljelykokeissa esimerkiksi on havaittu, että timotei säilyy ruokonata-timoteiseoksissa paremmin kuin nurminadan ja timotein seoskasvustoissa (kuvio 2.). Myös puna-apila sopii hyvin ruokonadan kumppaniksi.

Laitumilla kokemukset Retusta ovat vielä vähäisiä. Selvältä kuitenkin näyttää, että ruokonata kasvaa hyvin laitumellakin ja että ruokonatanurmi kestää hyvin tallausta. Lisätietoa laidunnuksesta ollaan saamassa jo tulevana kesänä Pohjois-Savon Maaningan tutkimusasemalta.

Palaute myönteistä

Lypsykarjatiloilta saatu palaute Retu-ruokonadasta on toistaiseksi ollut pelkästään positiivista. Erityisesti on kiitetty erinomaista jälkikasvukykyä ja poudankestävyyttä. Maan rakenteen ja vesitilanteen on raportoitu parantuneen jo parin vuoden nurmikierrossa. Maittavuutta lehmien ruokinnassa on pidetty hyvänä. On myös todettu, että säilörehusta tulee erityisen hyvälaatuista, koska kasvusto on tauditonta ja hyvin pystyssä pysyvää. Laatua on kehuttu myös hevosheinäpuolella, jossa ruokonataheinästä on tullut kysytty tuote.

Palautetta lajikkeesta otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja saa internet-osoitteesta www.ruokonata.net tai suoraan jalostajalta.

Kirjoittaja on työssä Boreal Kasvinjalostus Oy:ssä.