Sari Vallinhovi  

Nurmen huolellinen perustaminen vähentää rikkakasveja

Nurmen huolellinen perustaminen vähentää kemiallisen rikkakasvitorjunnan tarvetta. Kestorikkakasvien hävittämisellä, kunnon ojituksella sekä pellon pinnan muotoilulla saadaan hyvät lähtökohdat tiheälle ja puhtaalle nurmikasvustolle. Talvituhoja kannattaa yrittää välttää, sillä jo 10 prosentin talvituho aiheuttaa 20 hehtaarin nurmialalla kahden hehtaarin aukon. Tällaista tuhoa ei välttämättä edes huomaa, sillä kasvusto voi harventua tasaisesti. Harventunut kasvusto antaa hyvän tilan rikkakasveille ja pian kasvustossa onkin 2 ha toisarvoisia kasveja. Millainen tilanne onkaan silloin, kun perustamiseen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota ja pilataan nurmen mahdollisuudet jo ensimmäisenä kesänä?

-Nurmien rikkakasvien torjunta alkaa nurmen perustamisesta. Käytetyn kylvösiemenen tulee olla hyvin itävää, jotta saadaan aikaiseksi aukoton ja tasalaatuinen nurmi. Vaikeat rikkakasvit kuten saunakukka ja hierakat eivät leviä puhtaan siemenen mukana, kertoo tutkija Markku Niskanen MTT:n Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemalta. Lohkoille, joilla esiintyy karjalle myrkyllisiä suokortetta ja myrkkykeisoa, ei nurmea kannata perustaa ollenkaan. Niskasen mukaan myöskään useimpia luonnonheiniä ei kannata nurmissa suosia, koska niiden sato tai ruokinnallinen arvo on heikko. Suolaheinät, kanankaali, laukat, leinikit, peltovillakko, pietaryrtti, rentukka, suokuusio, taskuruoho ja valvatti vähentävät maidontuotantoa. Jotkut lajit, kuten kumina, paimenmatara, päivänkakkara, sarat, saunakukka, siankärsämö sekä yökönlehti heikentävät maidon laatua aiheuttaen maku-, haju- ja värivirheitä. Eläimet voivat saada mm. ripulia sekä vapisemiskohtauksia mm. rönsyleinikistä ja hierakoista. Rikkakasvien torjunta on siis erittäin tärkeää varsinkin niittoruokinnassa, missä eläin ei pääse valitsemaan syötäväänsä.

Suojaviljaan perustettaessa voidaan käyttää viljan rikkakasvivalmisteita, mutta silloin on huomioitava torjunta-ainekohtaiset rajoitukset. Yleissääntö on, ettei kasvustoa saa käyttää rehuksi perustamisvuonna. Hukkakauran, luohon ja juolavehnän torjuntaa ei myöskään voi tällöin tehdä. Korrenvahvistajat ja tautiaineet voivat myös aiheuttaa rajoituksia olkien käytölle. Tärkeintä on tunnistaa rikkakasvit ja valita torjunta-aine sen mukaan, eikä totutun käytännön mukaan. Markku Niskanen muistuttaa fenoksiherbisidien (mm. MCPA) käyttökiellosta nurmilla, sillä niistä jää maitoon jäämiä.

Kun heinä on 2-3-lehtiasteella voidaan käyttää Gratilia, Expressiä, Staranea, Ratiota sekä Basagrania. Varoaika on suojaviljalla kaksi viikkoa, Staranella 10 vrk sekä Gratililla pikalaitumilla 7 vrk. Apilakylvöksillä voi käyttää Basagrania varhaisessa vaiheessa. Hieman myöhemmin voi ruiskuttaa Basagran MCPA:lla tai kuten muitakin suojaviljoja.

Eroon vanhojen nurmien rikoista

Vanhoihin nurmiin, varsinkin laitumiin, tulee helposti nokkosta, voikukkaa ja hierakkaa. Niitä voidaan pitää kurissa tekemällä 2-3 puhdistusniittoa kesässä tai torjua kemiallisesti.

Satovuosina nurmille on tällä hetkellä käytössä kaksi torjunta-ainetta, Kemiran Starane 180 sekä Bernerin Gratil. Molemmilta saadaan paras tulos ruiskutettaessa alkukesällä, kun rikkakasvit kasvavat voimakkaasti. Staranen varoaika on 10 vrk. Gratilin varoaika on laitumella viikko, kuivalla heinällä kolme viikkoa. Taulukossa 1. nähdään molempien aineiden tehot eri rikkakasveihin. Apilapitoisiin nurmiin ei ole satovuosina käytettävää rikkakasvihävitettä. Paras konsti on perustaa nurmi huolella, hävittää kestorikkakasvit viimeistään esikasvilla sekä huolehtia laitumilla hylkylaikkujen niitosta.

Tehokkaalla nurmenviljelyllä kunnon tulos

Anu ja Kyösti Yli-Karjanmaa hoitavat 36-päistä lypsykarjaansa Ilmajoella. Nurmea on ollut laajaperäistämispalkkion takia 32 hehtaaria, mutta hyvän satotason vuoksi nurmialan voisi pudottaa alle 27 hehtaarin. Viime aikoina nurmista on otettu viimeisenä satovuonna yleensä vain yksi sato. Koska rehualan on oltava rehuntuotannossa 31.8. asti, nurmet on lopetettu glyfosaatilla syyskuun alkupuolella. Tällöinkin on saatu vielä hyvät torjuntatulokset, vaikkakin elokuun puolivälissä olisi paras ruiskutusajankohta.

-Nurmi täytyy aina lopettaa kemiallisesti ja huolella, jolloin myös mätäsongelma jää vähäiseksi juuristonkin kuollessa kunnolla. Näin päästään vähemmällä kestorikkakasvien suhteen, kertoo Kyösti Yli-Karjanmaa. Kun nurmen perustaa vihantana syötettävään ohraan, ongelmana on ruiskutusajankohdan valinta niin, että saataisiin mahdollisimman kattava torjuntatulos ilman ettei heinän oras vahingoidu. Myöhään itävät rikkakasvit eivät välttämättä tuhoudu, mutta varoaikojen vuoksi ruiskutus on tehtävä varhain. Parhaan tuloksen Yli-Karjanmaa on saanut Expressin ja Staranen seoksella, jossa molempia on alle minimiannos. Näin on myös saatu jauhosavikka hävitettyä. Ruiskutuskaluston tulee olla todella hyvässä kunnossa, mikäli haluaa levittää minimiannoksia. Ruiskutus tehdään tyynellä kelillä joko illalla myöhään tai varhain aamulla, jotta kasvustossa olisi kosteutta eikä liika helle heikennä tulosta.

-Mikäli vilja laidunnetaan, kasvusto käsitellään ohran kolmilehtiasteella Staranella, jolloin ohra ei ehdi korsiintua varoaikana. Puitavalla suojaviljalla käytetään Expressiä, jolla ei ole rajoituksia olkien käytölle. Kun perustetaan pelkkä italianraiheinäkasvusto, se laidunnetaan ensin, jolloin italianraiheinä lähtee vesomaan hyvin. Juhannuksen tienoilla ruiskutetaan Staranea ja pieni annos Expressiä, jolloin torjuntatulos on lähes täydellinen. Kolmen viikon varoaika ei aiheuta ongelmia, koska italianraiheinä ei vanhene, kertoo Yli-Karjanmaa vinkiksi raiheinän viljelijöille.

Kyösti Yli-Karjanmaa pitää tilansa ongelmallisimpina rikkakasveina tatareita. Varsinkin kiertotatar kehittyy niin myöhään, että sen torjuntatulos jää heikoksi muiden rikkojen torjunta-aikaan. Hänen maillaan ei ole ongelmaa hierakasta, voikukasta eikä saunakukasta. Syyksi hän kertoo laidunten tasausniiton kaksi - kolme kertaa kesässä, sekä kasvinsuojeluaineiden valinnan rikkakasvien mukaan. Peltoukonnauris, peltokanankaali ja pelto-orvokki tulevat ensimmäisenä mieleen tatarten lisäksi torjuntakohteita kysyttäessä. Peltohatikka näyttää viihtyvän siinä, missä muut rikat eivät enää jaksa kasvaa: laitumien juomapaikkojen kohdalla tiivistyneissä kohdissa. Laidunten pH on lähellä seitsemää, joten kyse ei ole ainakaan liiallisesta happamuudesta. Vuokramaiden myötä on jollakin lohkolla tullut vaivaksi uusi tuttavuus - peltovalvatti. Vanhat nurmet ruiskutetaan myös Staranella kertaalleen. Pesäkekäsittelyjä tehdään harvemmin.

Yli-Karjanmaan mukaan rikkakasvien torjuntaan panostaminen kannattaa, sillä silloin nurmet pysyvät tiheämpänä ja satotaso kasvaa, samalla myös rehun maittavuus paranee. Hyvälaatuisiin nurmirehuihin - niin laitumeen kuin esikuivattuun säilörehuun on tilalla satsattukin - viime vuonna keskituotos oli peräti 10 700 kg!

Kirjoittaja on agrologi ja työssä 
TuotaMaitoa-hankkeessa ProAgria 
Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskuksessa.