Tuomo Linnakallio  

Maidontuottajan mielipide:
Parempi investoida torniin
kuin muoviin

Ritva ja Pentti Kuitusen omistamalla Kälän tilalla muutetaan nurmea maidoksi tehokkaasti. Nurmiviljelyn tehokkuus alkaa peltoviljelystä ja sitä täydentää toimiva koneketju pellolta ruokintaan.

Ritva ja Pentti Kuitusen tila sijaitsee Joutsassa Mieskonmäen kylällä, tilakeskuksen ohi kulkee Joutsan ja Hirvensalmen yhdistävä pikitie. Tilaa lähestyessä huomio kiinnittyy korkeisiin rehutorneihin ja suuriin rakennuksiin. Kuitusten 1993 valmistuneessa pihatossa on 52 lypsävää, uudistus- ja jonkin verran lihakarjaa. Ruokinta perustuu pääasiassa tilan omilla pelloilla tuotettuun säilörehuun ja rehuviljaan, jota täydennetään puolitiivisteellä. Kotoisilla rehuilla lehmät ovat heruneet noin 8 500 kg:n vuosituotokseen ja karjan terveydestä osoituksena on lähes kolmea

 hipova poikimakertojen määrä. Navetan vanhin lehmä on jo 11 vuotias. Peltoa tilalla on käytössä vuokramaineen 68 hehtaaria. Omaa peltoalaa on lisätty raivaamalla, uutta peltoa raivataan myös tulevana kesänä. Tilalla riittää työtä myös Kuitusten pojille Juhalle ja Mikalle. Haastatteluhetkellä Mika oli metsässä puunajossa. Vaikka töitä on paljon osallistuvat Kuituset myös aktiivisesti uuden tiedon hankintaan. Nurmenviljelyyn Kuituset hakevat tietoa Hämeen maaseutukeskuksen "Manu" (Maitoa nurmesta) koulutuksesta.

Korkeita nurmisatoja

Viime kesänä Kälän tilalla oli 43 hehtaaria nurmella. Säilörehuksi korjattiin 35 hehtaaria ja loppu nurmiala käytettiin laitumina. Lehmät laidunnetaan päivisin ja ilta- ja aamulypsyn välillä ne saavat pihatossa säilörehua. Torneista säilörehun syöttäminen onnistuu vaivattomasti myös kesällä, niittoruokintaa ei enää tehdä isäntä kertoo. Viime kesä oli nurmen kasvun kannalta otollinen, toteaa Pentti Kuitunen. Säilörehu kasvoi hyvin ja molemmat rehutornit tulivat täyteen. Lisäksi tehtiin yksi auma.

Ensimmäinen sato lannoitettiin normaalisti väkilannoitteella, mutta toinen sato sai ainoastaan ilmastettua lietelantaa. Satotaso nousi silti yli 6 000 rehuyksikköön hehtaarilta. Parhaalta 10 hehtaarin lohkolta satoa kertyi Juha Kuitusen mukaan 8 000-9 000 ry/ha. Tiheä ensimmäisen vuoden nurmi antoi sadon 100 kg:n väkilannoitetypellä. Kälän tilan nurmista korjattiin reilu 2 000 ry hehtaarilta enemmän kuin saman tukialueen tiloilta keskimäärin, Timo Keskinen Hämeen maaseutukeskuksesta toteaa tilan maidontuotantotuloksia tutkiessaan. Tilan vaihtelevilla maalajeilla käytetään pääsääntöisesti timotei-nurminata seoksia, hiesuisimmilla lohkoilla laitetaan joukkoon myös puna-apilaa. Säilörehunurmet perustetaan ohra suojaviljan kanssa erilliskylvönä vantaiden kautta ja pelto jyrätään molemmin puolin kylvöä.

Kasvukuntoa kalkituksella

Voimaperäinen nurmiviljely ja hyvät satotasot edellyttävät pellolta hyvää kasvukykyä. Kälän tilalla ei kalkkia säästellä, kalkkia levitetään tilan pelloille vuosittain. Juha Kuitunen kertoo, että pellot kalkitaan yleensä aina nurmien uusimisen yhteydessä. Kalkkia levitetään kerrallaan 5-6 tonnia hehtaarille kahtena vuonna peräkkäin ja kynnetään välissä, hän jatkaa. Peltojen pH:t ovatkin varsin korkeita. Kivennäismailla pH keikkuu seitsemän paikkeilla ja turvemaillakin 6-6,5 haarukassa. Karjanlantaa kertyy suuressa karjassa runsaasti. Lanta käsitellään lietteenä ja ilmastetaan ennen letkuvaunulla tehtävää levitystä. Lietteen ilmastus Kälässä aloitetaan yleensä vapun tienoilla ja ilmastusta jatketaan ensimmäisen säilörehunkorjuun jälkeen tehtävään levitykseen saakka, kertoo Pentti Kuitunen. Ensisijassa liete pyritään ajamaan mullokselle. Viljapellot saavat ainoastaan lietelannoituksen, tällä menetelmällä on päästy parhaimmillaan lähes 5 000 kg:n hehtaarisatoon. Kaikkea lietettä ei voida kuitenkaan käyttää viljapelloilla, vaan osa joudutaan väkisinkin levittämään nurmelle. Isäntä sanoo, että liete ajetaan ensisijassa vanhoille nurmille välittömästi säilörehun korjuun jälkeen. Hänen mukaansa ensimmäisen vuoden nurmille ajoa tulee välttää, koska lietteen käyttö pienentää nurmen satoikää. Toista säilörehusatoa korjatessa Juha Kuitunen kertoo nostavansa niittokorkeuden kahdeksaan senttiin, ettei lanta nousisi pellon pinnalta rehun joukkoon. Kälässä rehut säilötään AIV 2 Plussalla ja AIV 2000 happosäilöntäaineilla.

Tehokas koneketju pellolta ruokintapöydälle

Viimeisinä vuosina Kuituset ovat uusineet koko rehunkorjuukaluston. Viime kesäksi tarkkuussilppuri vaihtui 40 m3 silppurivaunuun. Työteho pellolla kasvoi uusiin mittoihin, kun vaunuun noukitaan 15-30 minuutissa lähes hehtaarin rehut.

Pullonkaulaksi suurelle rehuvaunulle tuli alamittainen syöttöpöytä, jossa kuorman tyhjenemistä joutui odottamaan, kertoo Pentti Kuitunen. Ensi kesän rehunkorjuuseen on hankittu isompi 12 metrinen syöttöpöytä ja entistä leveämpi 3,2 metrinen JF:n niittomurskain.

Säilörehu varastoidaan kahteen Neueron täyttöpurkaimella varustettuun torniin. Vanhempi 570 m3 torni on tehty 1974 lecaharkoista ja se korotettiin 1986, jolloin siihen asennettiin täyttöpurkain. Uudempi 840 m3 Simplex terästorni otettiin käyttöön 1996, tornin korkeus on 20,5 metriä ja sen halkaisija on 7,2 metriä. Tornista rehu puhalletaan rehunjakovaunuun, jolla se jaetaan karjalle. Tornijärjestelmässä koneketju pellolta rehutorniin on arvokas, mutta siitä eteenpäin työ onkin sitten helppoa ja vaivatonta, toteaa Pentti Kuitunen. Uudet konehankinnat rasittavat tietysti aluksi myös rehuyksikön hintaa, viime kesänä rehuyksikköhinta nousi 1,83 mk:aan, ollen noin 50 penniä alueen keskiarvoa korkeampi. Toisaalta maidontuotannon kannattavuusluvut osoittavat, että Kuituset pystyvät tuottamaan maidon 60 p/l alle alueen keskiarvon. Yksi syy alhaiseen tuotantokustannukseen on pienempi työmenekki rehun käsittelyssä navetassa.

Rehuanalyysiä käytetään ahkerasti

Kälässä rehuanalyysi otetaan 1-1,5 kk:n välein, samalla isäntä kirjaa ylös rehupatsaan korkeuden tornissa. Isännän muistiinpanoista selviää, että kuivahkoa rehua kuluu terästornissa 5cm:n vahvuus päivässä talvikaudella. Siilon syöttöä aloitettaessa on rehun etenemä 13-14 cm päivässä ensimmäisen kahden metrin matkalla. Rehuanalyysien ja maidon ureatulosten perusteella säädellään karjan väkirehuruokintaa. Rehuanalyysien tulokset kuluneelta talvelta osoittavat Kuitusten tornisäilörehun olevan käymislaadultaan huippuluokkaa. Laatuarvosanat ovat hyviä ja rehun pH:kin on neljän tuntumassa, vaikka kuiva-aine on 40 % luokkaa. Kuituset kertovat pyrkivänsä vähintään 40 % kuiva-ainetasoon, koska torniin on Pentti Kuitusen mukaan turha säilöä vettä. Tähän liittyy myös tilan uusin konehankinta Claasin karhotin, jolla voidaan kasata niittomurskaimen hajalleen niittämä heinä sekä yhdistää ja kääntää karhoja tarpeen mukaan. Juha Kuitunen painottaa, että konehankinnan tarkoituksena on lyhentää esikuivausaikaa, joka tahtoo nousta turhan pitkäksi 40 % kuiva-ainetasoon pyrittäessä.

Manu kursseilta tietoa keskitetysti

Maitoa nurmesta -koulutuksessa tulee uusinta nurmitietoa keskitetysti, toteaa Pentti Kuitunen. Tutkijat ja muut valtakunnan tason asiantuntijat kertovat uusinta tietoa nurmiviljelyn saralta. Tärkeä osa koulutusten ja retkien antia on Pentin mukaan myös muiden viljelijöiden tapaaminen ja asioiden yhdessä pohdiskelu.

Kälän tilalle tehtiin viime kesänä Manu hankkeeseen liittyvä neuvonnallinen kartoituskäynti. Hämeen maaseutukeskuksen piiriagrologi Harri Touru tarkasti talonväen kanssa nurmipellot ja antoi kehittämisehdotuksia. Kehitettävääkin löytyi ainakin hivenlannoituksessa ja rikkakasvien torjunnassa, toteaa Juha Kuitunen.

Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.