Jaakko Helminen  

Säilörehun laatu vaikuttaa maidon laatuun
- torneista parasta rehua

Maidon laadun kannalta säilörehun laatu on kaikkein kriittisin heti sisäruokintakauden alussa lokakuussa. Riskisäilörehu aiheuttaa maitoon maku ja hajuvirheitä ja voihappo bakteeri-itiöiden (VHBI) pitoisuus maidossa voi kasvaa haitallisen korkeaksi. Rehusäiliöiden avaaminen, pintarehut ja vielä alkusyksyn lämmin sää aiheuttavat erittäin kovat vaatimukset säilörehun laadulle. Säilörehujen käymislaatu, jota mitataan ARTTURI-rehuanalyysissä laatutarvosanalla vaihteleekin suuresti eri rehujen välillä.

Rehun laatuarvosanan laskiessa alle 7 arvioidaan rehun aiheuttavan voimakkaasti kasvavan riskin maidon laadulle. Onnistuneen säilörehun laatuarvosana on 10, 9 tai 8. Riskirehu on voimakkaan hajuista ja tummaa. Rehusta jää voimakas haju käsiin ja vaatteisiin. Maito alkaa maistua rehulta. Tällainen rehun on helppo itsekin arvioida epäonnistuneeksi.

Laatuarvosanan alentuminen heijastuu myös rehuarvoon. Maittavuus alenee ja laskettu syönti-indeksi laskee.

Kuvassa 1 on esitetty eri säilötyyppien riskit. Säilörehujen väliset erot ovat suuria.

Tornit: Tornisäilöjen rehu on todella erinomaista. Vain kolmella prosentilla rehunäytteistä oli laatuarvosana alle seitsemän. Tornirehujen keskimääräinen laatuarvosana oli 8,9. Ruokinnallisen arvon suhteen tärkeä syönti-

indeksi oli 102. Tulos osoittaa, että tornisäilössä on mahdollista noudattaa tiukkoja laatuvaatimuksia säilönnän ja ruokinnan aikana. Säilön täyttö, rehun levittäminen ja painotus on voitu hoitaa kuntoon. Tornisäilöt ovat yleistymässä suurimmilla tiloilla

Salvosiilot: Salvosiilo on suorakulman muotoinen, yleensä siltanosturilla täytettävä ja tyhjennettävä säilö. Painotus tehdään kiintein painoin siltanosturia käyttäen. Salvosäilöjen rehu oli edellistä käyneempää ja riskirehujen osuus oli 13 prosenttia. Rehun levittäminen on joskus vaikeaa ja kulmien tiivistäminen jää vajaaksi. Avonainen pinta on myös suuri, joten rehu voi pilaantua syötön aikana. Salvosäilöissä on yleensä tuoresäilörehua, koska kuiva-ainepitoisuus oli 26 %. Salvosäilöjen rakennuskausi oli 1970 ja 1980 -luvuilla.

Laakasäilöt: Laakasäilörehuja lokakuussa oli kaikkiaan neljännes rehuista. Riskirehuja oli vain 6 % ja syönti-indeksi 101. Säilöntätekniikka ja valmiin rehun syöttö laakasäilöstä hallitaan hyvin. Laakasäilöissä on sekä tuoretta että esikuivattua rehua. Ilman säilöntäainetta laakasäilöön ei rehua tehdä, mikä osaltaan parantaa tulosta.

Aumarehujen määrä on viime vuosina vähentynyt paalirehujen osuuden vastaavasti kasvaessa. Paalirehuja lokakuussa oli saman verran kuin laakasäilörehujakin ja laatu oli hyvin lähellä laakasäilörehujen laatua. Aumarehujen kuiva-ainepitoisuus oli keskimäärin 26 %, joten huomattava osa aumarehuista tehdään esikuivatusta ja melko pitkällekin esikuivatusta rehusta. Riskirehuja samoin 6 %. Aumarehujen syönti-indeksi oli paras eli 102. Aumojen säilöntätekniikka toimii hyvin ja rehun tallaus ja tiivistäminen on laakasäilöäkin tehokkaampaa. Reunoista tai päädystä ei ole estettä tallaustraktorille.

Paalirehuista oli maidon laadun kannalta riskirehuja 16 prosenttia. Rehujen ammoniakkipitoisuus oli viisi ja pH-arvo 4,5. Paalien kuiva-aineprosentti oli korkein eli 36 %. Sokeripitoisuus oli kaikkien alhaisin. Pitkä esikuivatusaika kuluttaa rehun sokereita Keskimääräinen laatuarvosana oli alhaisin eli 8,3.

Paalirehun valmistus on erittäin laajaa ja vaikka valtaosa rehusta tehdään hyvin esikuivattamalla ja säilöntäainetta käyttämällä, sopii rehuihin myös heikkolaatuista rehua. Onko se viljelijän itsensä tekemää vai urakoitsijan paalaamaa, emme tiedä. Tulevaisuudessa rehutietoihin voidaan lisätä rehun tehneen urakoitsijan nimi, jolloin rehun laatukontrolli saadaan omalle tasolleen. Rehun laatuja voidaan seurata urakoitsijoittain.

Paalirehu ja säilöntäaineeton rehu liittyvät 100 prosenttisesti yhteen. Ilman säilöntäainetta tehdyt rehut ovat kaksi kertaa useammin riskirehujen listalla kuin hapoilla tehdyt säilörehut.

Melassilla säilötyt rehut ovat heikoimpia, koska sitä on käytetty märäksi jääneen kuivan heinän säilöntään. Pitkä makuutus pellolla on laskenut säilöttävän rehun laadun todella heikoksi.

Hygieniaa rehun tekoon

Kun heinä niitetään 8 cm:n sänkeen, karho jää makaamaan sängen päälle eikä pellon pinnalle. Rehu saadaan pysymään näin puhtaana. Ajolinjat niitossa ja korjuussa tulee suunnitella niin, että karhojen yli ajo estyy. Pyörän yliajama kohta rehua on aina altis pilaantumiselle.

Ajoreitit pellon ja rehuvarastojen välillä pitää olla hyväkuntoiset rehuliikennettä varten. Hyvin pohjustetut ajoreitit ja piha-alueet ovat perusedellytyksiä rehun puhtaudelle. Multaa ja kuraa kulkeutuu helposti traktorin ja perävaunun pyörissä rehuvarastolle. Rehun sekaan joutunut multa aiheuttaa rehussa voihappokäymistä ja pilaa rehua. Likaisilla renkailla ei siis ole asiaa rehukasan päälle. Laakasiiloissa riittävän tilava etulaatta on hyvä ratkaisu. Etulaatalta puhdas siilotraktori siirtää ja tiivistää rehun siiloon. Haasteellisin säilöntätapa rehun puhtauden kannalta on aumasäilöntä. Yleinen tapa on ajaa rehu suoraan kasan päälle. Tätä tapaa voi suositella vain erittäin hyvissä olosuhteissa. "Kurakeleillä" rehu kannattaa kipata tai purkaa auman täyttöluiskaan. Rehuauman päällä liikkuva traktori noutaa etukuormaajan kahmarilla rehun kasasta ja levittää ja tiivistää rehun aumaan. Aumasäilönnässä on aina suositeltavaa, että rehua levittävä ja tiivistävä traktori liikkuu vain rehun päällä.

Esikuivatus on hyvä korjuutapa silloin kun sää on suosiollinen ja rehu kuivuu pian. Esikuivatusajan ei tulisi olla vuorokautta pidempi, koska rehun laatu alenee niitettynä. Silti kannattaa esikuivata 6-8 tuntia. On vain urakoitsijan etu, jos hän lähtee paalaamaan heti niiton jälkeen. Esikuivaten paalien lukumäärä laskee jopa kymmenellä hehtaaria kohti ja rehun laatu kohenee merkittävästi. Märät, alle 30 % ka:n ilman säilöntäainetta tehdyt paalit ovatkin lukumääräisesti suurin riski maidon laadulle.

Laakasäilöjen täyttöön ja viimeistelyyn tulee edelleen kiinnittää lisääntyvää huomiota. Hyvilläkin menetelmillä alkusyksyn säilörehuissa on riskirehuja 5-8 prosenttia. On syytä muistaa, että säilöntäaineet edut tulevat parhaiten esiin silloin, kun säilöntätekniikka on hyvin hallussa. Säilöntäaineen lisääminen rehuun korjaamaan säilönnän puutteita ei auta mitään.

Kirjoittaja on neuvontapäällikkö 
Valion Alkutuotannossa ja jäsensuhteissa.