Juha Nousiainen 
Marketta Rinne  

Käytä Artturia apuvälineenä

Nurmen D-arvot eli sulavuudet löytyvät taas ensi kesänä säilörehun ensimmäisen sadon korjuuaikaan Agronetistä. Sivujen osoite on http://artturi.agronet.fi. Palvelu on maksuton. Vastaavaa palvelua ei tiettävästi ole muissa maissa käytössä.

Ensimmäisen nurmisäilörehusadon korjuun ajoittaminen on tärkeä ratkaisu maitotilalla. Siitä riippuu sekä ensimmäisen että osittain myös toisen sadon rehun tuotantovaikutus. Alkukesällä nurmien kehitysrytmi riippuu lähes täysin tehoisasta lämpösummasta. Mitä lämpimämpää on, sitä nopeammin rehu vanhenee. Jos lämpösummaa kertyy noin 10 astetta vuorokaudessa, laskee D-arvo noin 0,5 prosenttiyksikköä. Myös nurmilohkon sijaintipaikka vaikuttaa. Mitä enemmän itään ja pohjoiseen Suomessa mennään, sitä pienempi lämpösumma riittää saman D-arvon saavuttamiseen.

Lämpösumman ja paikkatiedon perusteella on laskettu matemaattinen malli, jonka avulla D-arvo voidaan ennustaa varsin tarkasti. MTT ja

 Valio ovat keränneet mallin tausta-aineistoa eri kasvupaikoilta ympäri Suomea vuosina 1996-2001. Ilmatieteen laitokselta saadaan päivittäin tieto siitä, miten lämpösummaa eri puolilla Suomea kertyy. D-arvoennusteet päivittyvät näin vastaamaan todellista tilannetta.

Nurmen kasvumalliin perustuva säilörehun korjuuaikapalvelu toimii internetissä tänä vuonna kolmatta kesää. Ennusteet on saatavilla paikkakuntakohtaisesti erikseen nurmiheinille sekä nurmien ja puna-apilan seoksille.

Sääennuste käyttöön

Ennustemallin ja internetin käytöllä on monia etuja. Yksi keskeisimmistä on ajantasaisuus ja mahdollisuudet laskea D-arvoja jopa ajassa eteenpäin. Jos malliin syötetään lämpösumma 5 vuorokauden kuluttua, antaa se vastauksesi silloisen D-arvon ennusteen.

Tähän mennessä Artturin sivuilta on löytynyt ennusteet D-arvosta kolmena vaihtoehtona eli sää jatkuu keskimääräisenä, keskimääräistä viileämpänä tai keskimääräistä lämpimämpänä. Rehuntekijän on itse pitänyt arvioida, mikä vaihtoehdoista on todennäköisin.

Ensi kesänä Ilmatieteen laitos toimittaa omien ennustemenetelmiensä avulla tuotetun lämpösummaennusteen 5 vuorokauden päähän. Aikaisempien vaihtoehtojen rinnalle tuotamme siis neljännen D-arvoennusteen. Uusi ennuste huomioi sen, miten sää todennäköisesti tulee lähipäivinä kehittymään.

Ruokinnan suunnittelu alkaa korjuun ajoittamisesta

Mitä aikaisemmin nurmen kevätsato korjataan, sitä parempi on sen D-arvo ja tuotantovaikutus. Toisaalta aikaisemmin korjattaessa satoa kertyy vähemmän. Rehun korjaajan olisi siis osattava arvioida käytettävissä olevan nurmialan ja kasvuolosuhteiden perusteella omalle tilalleen paras korjuuajankohta.

Keskimääräisen sään vallitessa D-arvo laskee yhden prosenttiyksikön kahdessa päivässä. Samalla satoa tulee lisää noin 150-200 kg kuiva-aineena päivässä. Ruokinnassa yksi D-arvoyksikkö vastaa noin kilon väkirehuannosta, kun lehmät saavat syödä säilörehua vapaasti. Näistä elementeistä korjuun optimointi on mahdollista tehdä.

Jos rehualaa on paljon ja kasvuolosuhteet hyvät, kannattaa rehu korjata hyvälaatuisena eli D-arvotavoitteena on noin 69 %. Tavoitteeseen pääsemiseksi rehun korjuu on aloitettava jo kun D-arvo on hieman korkeampi, sillä D-arvo laskee nopeasti myös korjuuaikana. Jos korjuu kestää 3-4 päivää, on korjuu aloitettava, kun D-arvo on 70 %.

Rehun laatua voi vielä tasoittaa korjaamalla aikaiset eli lämpimimmät lohkot ensimmäisenä. Apilavaltaiset lohkot puolestaan kannattaa korjata viimeksi. Jos apilaa on noin puolet kasvustosta, saavutetaan D-arvo 69 % noin viikkoa myöhemmin kuin puhtaassa nurmiheinäkasvustossa.

Väkirehua kohtuudella

Jos korjuu myöhästyy reippaasti, tulee satoa luonnollisesti enemmän. Huonosti sulavan rehun huonoa tuotantovaikutusta ei kuitenkaan voida täysin korvata lisäämällä väkirehun syöttöä. Lisäksi jos näin tehdään, jää nurmirehua mahdollisesti syöttämättä ja rehukustannus maitolitraa kohden kasvaa.

Toisaalta jos säilörehun D-arvo on hyvä (69 % tai yli), suuria väkirehumääriä ei voida turvallisesti syöttää pötsin toiminnan vaarantumatta. Eikä runsas väkirehuannos hyvän maitotuotoksen saavuttamiseksi ole tarpeenkaan. Käytännössä väkirehun 50 prosentin osuutta päivittäisestä rehuannoksesta ei yleensä kannattane ylittää, kun säilörehu on hyvin sulavaa

Tilan maidontuotantokiintiön pyrkiessä ylittymään ei ostoväkirehulla kannata heruttaa yli kiintiön, jos hyvää säilörehua on varastossa riittävästi. Tuotannon kannattavuus on paras silloin, kun kiintiön puitteissa minimoidaan maitolitran tuotantokustannus.

Vaikka säilörehun korjuun yhteydessä on usein hyvinkin kiire, kannattaa ottaa säilöttävästä nurmesta edustava raaka-ainenäyte. Näytettä voi kerätä kuormista pakkaseen ja lähettää näyte analysoitavaksi kun korjuukiire hellittää. Valmiin säilörehun D-arvo ei poikkea juurikaan raaka-aineen D-arvosta, mikäli säilöntä onnistuu normaalisti. Näin voi varmistaa, että syksyllä ruokintaa suunniteltaessa on heti käytettävissä oleellisin tieto rehun laadusta.

Nurmen kesäsadon korjuun ajoitus ei kovin kriittinen

Nurmen kevätkasvu on hyvinkin kiihkeää, mutta kesäsadon kehitys on huomattavasti rauhallisempaa. Loppukesän korjuuaikakokeissa nurmen D-arvo ei ole yleensä korjuuta myöhästettäessä laskenut. Tämä johtuu nurmen versomisesta ja ilman viilenemisestä syksyä kohden. Joissakin olosuhteissa D-arvo on jopa hienokseltaan noussut.

Kahden korjuunsysteemissä toinen niitto kannattaa tehdä kun kasvu hidastuu oleellisesti. Korjuu kannattaa tehdä ennen kuin nurmi alkaa kellastua juuresta. Varsinkin tiheä ja lakoinen kasvusto on herkkä kellastumaan.

Kesäsadon D-arvo näyttää riippuvan ensimmäisen sadon korjuuajankohdasta. Mitä aikaisemmin kevätkorjuu tehdään, sitä alhaisempi on kesäsadon D-arvo. Kaiken kaikkiaan D-arvo ja tuotantovaikutus kesäsadolla lienevät kevätsatoa huonompia. Tämä seikka kannattaa huomioida rehujen syöttöjärjestystä suunniteltaessa. Hyvälaatuinen kevätrehu kannattaa syöttää kun karjassa on eniten vastapoikineita lehmiä.

Artturi on nurmirehun tietopankki

Artturi-palvelukokonaisuus sisältää paljon muutakin kuin säilörehun D-arvoennusteen. Valio jatkaa ensi kesänä tilasäilörehunäytteiden analysointia. Näiden näytteiden tulokset ja Valion neuvojien sanalliset tilannetiedotukset päivittyvät nettiin kiihkeimpään säilörehun tekoaikaan.

Artturi-sivusto toimii myös nurmirehuaiheisena tietopankkina. Nurmen kasvumallin perusteet on esitetty yksityiskohtaisesti. Löydät myös mm. säilörehun säilöntäohjeet ja kotikonstein onnistuvan ruohon kuiva-ainemäärityksen ohjeen. Artikkelikirjastosta löytyy lukemista mm. D-arvon merkityksestä maidontuotannossa, nurmiheinien ja apilan sulavuuden kehityksen eroista ja nurmen jälkikasvun kehityksestä.

Artturi-kokonaisuuteen oleellisena osana kuuluvat säilörehun analyysipalvelut. Analysoimalla kaikki omat rehueräsi saat käsityksen siitä, miten hyvin säilörehun korjuun ajoitus ja rehun säilöntä onnistuivat. Sen perusteella on hyvät edellytykset suunnitella sisäruokintakauden ruokinta. Jos vertaat toteutunutta D-arvoa muistiinpanoihin korjuun ajoituksesta ja kasvuston kehityksestä korjuuhetkellä, kartutat arvokasta ammattitaitoasi rehuntekijänä.

Nousiainen on kehityspäällikkö 
Valion Alkutuotannossa ja jäsensuhteissa, 
Rinne on tutkija MTT:ssä.