Marketta Rinne, Laura Nyholm, Maija Hellämäki  

Nurminäytteen perusteella tilakohtainen D-arvoennuste

Nurmen korjuun ajoittaminen ratkaisee rehun tuotantovaikutuksen. Artturiverkkopalvelun Korjuuaikatiedotus on hyvä apu korjuun aloituksen ajankohtaa arvioitaessa. Lämpösummaan perustuva nurmen D-arvomalli tuottaa päivittäin valtakunnalliset ennusteet.

Valioryhmän osuuskuntien neuvojien ympäri Suomea keräämät nurminäytteet ja tilannetiedotukset kertovat kasvun ja korjuun etenemisestä. Tuoreet tiedot löytyvät netistä osoitteesta www. mtt.fi/artturi.

Nurminäyte kertoo kasvavan ruohon koostumuksen. Sitä voi käyttää laidunruohon laadun seurantaan ja säilörehun raakaaineen koostumuksen selvittämisen ja korjuuaikapäätöksen tueksi. Tilan räätälöity D-arvolaskuri

Artturi- verkkopalvelussa tehostaa nurminäytteen hyödyntämistä päätettäessä korjuuajasta.

Nurmianalyysi tehokäyttöön

Vaikka nurmen kasvu alkukesällä onkin varsin suoraviivaista, kasvuston ja kasvupaikan ominaisuudet aiheuttavat tasoeroja D-arvossa eri lohkoilla kasvavien nurmien välille. Kasvustojen kehitysvauhdissa on huomattavasti vähemmän vaihtelua. D-arvo laskee keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä päivässä. D-arvon lasku voidaan varsin luotettavasti arvioida lämpösumman perusteella – mitä lämpimämpää on, sitä nopeammin D-arvo laskee.

Tilan räätälöity D-arvoennuste
Perustuu nurmianalyysin tulokseen Lähetä nurminäyte omasta kasvustosta analysoitavaksi Valion laboratorioon Avaa Artturi®-verkkopalvelun Tilan räätälöity D-arvolaskuri Tallenna: - sato (ensimmäinen tai toinen sato) - nurminäytteen oton päivämäärä - nurminäytteen D-arvotulos - paikkakunta Tulos: - kasvuston D-arvo tänään - kasvuston D-arvo 5 vrk kuluttua

Lohkolle räätälöity
D-arvoennuste

Ensi kesänä Artturi Korjuuaikatiedotuksen palveluihin tulee uusi tuote, tilan räätälöityD-arvolaskuri. Lähtötietona käytetään tilalla otetun nurminäytteen D-arvotulosta. D-arvon lasku arvioidaan nurmen kasvumallin perusteella. Alkukesällä laskenta perustuu Ilmatieteen laitoksen lämpösummatietoon samoin kuin valtakunnallisessa D-arvoennusteessa.

Nurmen laadun ennakointi loppukesällä on hankalampaa kuin alkukesällä. Kasvustojen väliset tasoerot ovat vielä suurempia kuin alkukesällä. Vaihtelua aiheuttaa mm. se, että toisen sadon kasvuun lähtö vaihtelee ensimmäinen sadon niittopäivän valinnan takia. Usein ainakin etelässä keskikesän kuivuus voi pitkittää jälkikasvun käynnistymistä. Lannoituksessakin tuppaa loppukesällä olemaan enemmän lohkojen välistä vaihtelua kuin alkukesällä.

Yleisen mallin tekeminen nurmen kehityksestä loppukesällä on siis alkukesää vaikeampaa. Kasvuston korjuukunnon arviointiin nurminäyte tuo selkeyttä myös loppukesällä. Nurmen D-arvon pieneneminen kasvun edetessä on loppukesällä noin puolet hitaampaa kuin alkukesällä, joten myös toisen sadon D-arvon kehityksestä on mahdollista saada kohtuullinen arvio.

Ota edustava näyte

Laskurit ja analyysit antavat hyvän käsityksen ruohon kehityksestä, mutta arvoihin on muistettava suhtautua terveellä kritiikillä. Kaikkeen mittauksen liittyy virhettä eivätkä Artturi-rehuanalyysi ja nurmen kasvumallit tee poikkeusta. D- arvotuloksen ilmoittaminen yhden desimaalin tarkkuudella voi antaa kuvan, että tulos tiedetään täsmällisesti, vaikka todellisuudessa tarkkuus on lähempänä kokonaislukua.

Näytteenotto on myös merkittävä virhelähde. Huolellinen näytteenotto palkitsee luotettavalla analyysituloksella. Ruohon koostumus pellolla tai säilörehun siilossa ei ole tasalaatuinen, joten näytteitä on otettava riittävän monesta kohdasta. Näytteiden ottokohtia ei pidä myöskään valikoida vaan ottaa näytettä myös ’huonoista’ kohdista. Paras menetelmä on valita näytteenottokohta umpimähkään.

Ruohoa voi kerätä vaikka jätesäkkiin, josta huolellisen sekoittamisen jälkeen otetaan noin puolen kilon näyte laboratorioon lähetettäväksi. Sekoituksen ja näytteen oton yhteydessä on varottava lajittumista. Älä ravista kättä kun täytät laboratorioon lähetettävää pussia!

Näyte kertoo sadon määrän

Nurmirehun taloudellisuus muodostuu laadun lisäksi määrästä. Liian aikaisin rehun korjuuseen ei kannata mennä, koska alkukesällä ensimmäisen säilörehusadon korjuuaikaan nurmikasvuston kuiva-aineen muodostumiskyky on huima, noin 100:sta jopa 200 kiloon kuiva-ainetta päivässä hehtaaria kohti.

Jos näytteet leikkaa kehikolla, jonka pinta-ala on tiedossa, voi samalla laskea nurmen hehtaarisadon. Yksityiskohtaiset näytteenotto-ohjeet ja hehtaarisadon laskentamalli löytyvät Artturin verkkosivuilta. Artturi®-verkkopalvelun ja laskurien käyttö on maksutonta. Nurmianalyysin hinta on 11 euroa + alv.

Sadon määrässä lohkojen väliset erot ovat vielä paljon D-arvoeroja suurempia johtuen pellon ja kasvuston kasvukunnosta, lannoituksesta ja kosteudesta. Rehuntuotannon taloudellisuus kasvaa sadon määrän kasvaessa. Sopiva D-arvotavoite useimmille lypsykarjatiloille on noin 68– 70 prosenttia.