Säilörehu 2 / 2009 Petteri Ahokkaan omasssa navetassa syödään hyvää rehua. Kuva Kimmo Haimi |
Raila Aaltonen Paali-Pete ei tingi säilöntäaineista Petteri Ahokas leipoo vuosittain noin 7 000 säilörehupaalia eri puolilla Itä-Uuttamaata. Urakoitsija pyrkii tehostamaan rehunkorjuuta uusimmalla tekniikalla, mutta säilöntäaineen käytöstä hän ei tingi edes asiakkaan toivomuksesta. Säilörehun urakoinnista on kehittynyt oma erikoisala askolalaiselle maidontuottajalle Petteri Ahokkaalle, jota seudun lapset sanovat Paali-Peteksi. Ahokas laskee urakoitavaa rehualaa |
|
olevan tuhatkunta hehtaaria eri puolella Itä-Uuttamaata. Myös omilta pelloilta pitää ehtiä korjata kolme satoa kesässä. ”20–40 lehmän karjatilat ostavat koko rehunkorjuun valmiiksi paaliksi asti. Isommat tilat ostavat pelkästään niiton ja korjaavat rehun siiloihin omilla tarkkuussilppureilla”, Ahokas kuvaa. Laajan asiakaskunnan monenlaiset toiveet ovat rehu-urakoijan arkipäivää. Jotkut haluavat, että rehu korjataan myöhäisellä kehitysasteella, toiset taas kiirehtivät pellolle jo hyvissä ajoin ennen korjuuaikapalvelun suosittamaa päivää. Yksi haluaa rutikuivaa tavaraa, toinen tuoreempaa. Ahokas ei kyseenalaista, vaan pyrkii toimimaan tilauksen mukaan. ”Sesonkiaikaan tunnuslauseenani on carpe diem, tartu hetkeen. Aamulla ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan, ennen kuin puhelin alkaa soida”, Ahokas sanoo. Hän on talven mittaan ladannut omat akkunsa, ja kevätauringon sulattaessa hankia mielessä alkavat risteillä jo tulevan kauden työt. Happo tarkasti rehuun Autonasentajaksi opiskellut mies pysyttelee tekniikan kehityksen eturintamassa uusimalla koneet noin kolmen vuoden välein. Kaksi kautta ajettu yhdeksänmetrinen perhosniittokone on tällä erää vanhin. Muun korjuukaluston muodostavat kaksi yli 200 hevosvoiman traktoria ja etukuormaaja, karhotin sekä paalaaja-käärinyhdistelmä.
Karja vahvistaa isännän sanat innokkaalla syömisellään. Lisävakuutta tulee tuloksista: kotoisilla rehuilla ja rypsillä ruokitun karjan keskituotos oli viime vuonna noin 9 500 litraa. ”Urakoitsijana pidän pääni tässä asiassa. Ainesäästö tulee kalliiksi, jos huonolaatuista säilörehua joudutaan täydentämään ostorehuilla.” Ahokas käyttää myös biologisia säilöntäaineita asiakkaan niin toivoessa. Nekin toimivat hänen kokemuksensa mukaan hyvin, kun rehu päästään korjaamaan optimioloissa. Säästöä teknologiasta Maidontuotannon hintapaineet tuntuvat rehu-urakoinnissakin. Kun oman työn hintaa ei voi alentaa, Petteri Ahokas pyrkii palvelemaan asiakkaitaan parhaalla teknologialla: 3D-tekniikkaa käyttävä käärinlaite säästää muovia 20–30 prosenttia entiseen verrattuna. Taloudellisuutta tulee myös erittäin tiiviistä paaleista. Isoissa erissä ostava urakoija pystyy ostamaan muovia pienostajaa edullisemmin. Ahokas on tilannut myös 5 000 litraa AIV 2 -happoa alkavalle korjuusesongille. Usein ensimmäiset rehusadot korjataan tilojen omilla aineilla, ja loppukesällä ovat käytössä urakoijan aineet. Viime vuonna korjuuolot olivat poikkeuksellisen märät. Siitä huolimatta Ahokas sai paalattua laaturehua. Hän kerää asiakkailtaan palautetta sisäruokintakaudella ja kyselee kokemukset rehujen laadusta viimeistään keväällä, ennen uuden satokauden alkua.
Ahokkaan tilalla siirryttiin paalirehuun 1990-luvun alkupuolella Petterin isän aikana. 2000-luvun alussa maatilayhtymä investoi yhteisiin korjuukoneisiin naapuritilan kanssa. Petteri Ahokas alkoi korjata rehua muillekin vuonna 2003. Seuraavana vuonna hän lunasti yhtymän kokonaan itselleen. Urakointi vauhditti lainojen lyhennystä, joita oli kertynyt myös investoinnista nuorkarjan uuteen pihattoon. Osaavana apuna ovat veli sekä 1–2 ulkopuolista miestä. Koneet aktiivisesti liikkeellä ”Ensimmäiset puhelut tulevat noin viikkoa ennen kuin kuskille tulee lähtö. Niitot saan tietää edellisenä iltana. Toivon tietysti, että asiakkaat teettävät mahdollisimman suuria aloja. Hehtaarin pala metsän keskellä ei ole niitä houkuttelevimpia kohteita.” ”Kesällä pidetään koneet aktiivisesti liikkeessä ja tehdään useampikin kuudentoista tunnin rupeama peräkkäin. Syksyllä on sitten mustat renkaat silmien alla kuin pandalla, mutta talven mittaan työn varjopuolet unohtuvat”, kertoo Petteri Ahokas. Edessä on vielä koneiden huoltoa sekä viikon käyttäjäkoulutus Hollannissa ennen omia kevättöitä.
|
 |
Säilörehu 2/2009 | Maito ja Me | Toimitus |
Tarkkaavaisuus ei saa herpaantua! Seuraa kasvustoa ja korjuuaikatiedotuksia.