Tuomo Linnakallio  

Valitse oikea säilöntäaine

Suomessa tuotetaan maitoa nurmisäilörehulla kenties tehokkaammin kuin missään muualla maailmassa. Onnistuneessa rehussa nurmen sisältämä energia ja valkuainen saadaan säilymään ja muuttumaan tehokkaasti maidoksi ja lihaksi.

Suomalaisen lypsykarjatalouden kilpailukyky perustuu hyvälaatuiseen säilörehuun. Maidontuotannon korkea tuotostaso asettaa kovat vaatimukset ruokinnalle ja eläinten olosuhteille.

Ruokinnassa korostuu erityisesti säilörehun laatu. Hyvää säilörehua korkeatuottoinen lehmä napostelee useita kymmeniä kiloja päivässä. Jos säilörehussa on riittävästi energiaa ja hyvä sulavuus, niin kohtuullisella reilun kymmenen kilon väkirehutäydennyksellä lehmä lypsää yli 50 kilon päivätuotoksen.

Terveet eläimet

Liian harvoin tulee huomioiduksi, että säilörehun laadulla on ratkaiseva merkitys karjan terveyteen ja hedelmällisyyteen. Hygieniatasoltaan heikko säilörehu voi sisältää homeita ja haitallisia bakteereja, jotka rasittavat lehmän elimistöä. Rasitus näkyy herkempänä tulehdusalttiutena ja esimerkiksi maidon solupitoisuuden nousuna.

Huonolaatuisen rehun maittavuus on heikko ja

lehmä korjaa yleensä syöntiään tarjolla olevilla väkirehuilla. Ruokinnanväkirehuvaltaistuminen lisää pötsiongelmia ja ongelmia voi ilmetä myös sorkissa. Ruokinnalliset ongelmat ovat usein syynä heikkoon tiinehtymiseen. Karjan ruokinta- ja terveysongelmien selvittelyssä olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota säilörehun laatuun.

Laatu lisää litroja

Säilörehun laatu on maidontuotannossa merkittävä taloudellinen tekijä. Hyvä säilörehu lisää myytävän maidon määrää. Litrojen lisäksi maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet ovat paremmat, mikä nostaa maidon tilityshintaa.

Nurmea tehokkaasti hyödyntämällä voidaan pienentää merkittävästi ostorehuihin käytettävää euromäärää. Maidon hinnan laskusuhdanteessa säilörehun laadun merkitys korostuu entisestään. Nyt jos koskaan on syytä panostaa nurmiviljelyyn ja säilörehuntuotantoon.

Minimoi säilöntätappiot

Rehunsäilönnän tavoitteena on maittava, sulava ja hygieeniseltä laadultaan moitteeton säilörehu. Sulavuuden ja osin maittavuudenkin lähtökohtana on oikeaan aikaan suoritettu niitto. Säilörehun hygieenisen laadun kannalta on tärkeää korjata nurmi puhtaana varastoon. Lisäksi maittavuuteen ja rehun hygieeniseen laatuun vaikutetaan myös rehunsäilönnällisin keinoin.

Säilörehun valmistuksessa nurmen sisältämä runsas energiamäärä tulisi saada säilymään mahdollisimman pienin säilöntätappioin. Tutkimusten mukaan säilörehun energiatappiot vaihtelevat 7–40 prosentin välillä. Väistämättömiä energiatappioita (7–18 %) syntyy säilönnässä kasvin hengityksestä, käymisestä ja mahdollisesta puristenesteestä tai vastaavasti esikuivauksesta pellolla.

Energiatappioita voi lisäksi tulla rehun virhekäymisessä, aerobisessa pilaantumisessa säilönnän aikana tai rehun syöttövaiheessa. Nämä loput energiatappiot, maksimissaan 22 prosenttia, on vältettävissä säilönnällisin keinoin. Avainsanoja tappioiden vähentämisessä on huolellinen säilörehunkorjuu ja säilöntäaineen käyttö.

Tuoreelle rehulle happoa

Säilöntäaineen käytöllä ei voi korvata puutteellista korjuutekniikkaa ja työtapoja. Säilöntäaineen valinta on syytä tehdä korjattavan rehun kuiva-aineen mukaan (ks. oheinen taulukko).

Märät ja lievästi esikuivatut rehut, joista irtoaa puristenestettä vaativat ehdottomasti runsaasti muurahaishappoa sisältävän säilöntäaineen. Oikea valinta tässä tapauksessa on AIV 2 Plus.

Kosteiden rehujen säilönnässä virhekäymisriski kasvaa. Virhekäymisessä rehuun syntyy voihappoa, joka alentaa rehun ruokinnallista hygieenistä laatua. Virhekäyneet rehut aiheuttavat maitoon maku- ja hajuvirheitä ja voivat lisätä maidon itiöpitoisuutta. Happosäilöntäaineella kosteiden rehujen käymistä saadaan rajoitettua tehokkaasti ja estettyä haitallisten bakteerien kasvu.

Esikuivatun säilöntä

Esikuivatuissa rehuissa käymiset jäävät vähäisemmiksi ja virhekäymisen riski pienenee. Kuiva-aineen noustessa kasvaa kuitenkin jälkipilaantumisen riski syöttövaiheessa. Siilon avausvaiheessa voi ongelmaksi muodostua hiivojen ja homeiden kasvu rehurintamuksessa.

Esikuivattujen rehujen säilöntäaineisiin on lisätty lisäaineita, joilla estetään hiivojen ja homeiden kasvua rehuissa. AIV Novan ja Ässän runsas propionihapon määrä ja bentsoehappo- (Nova) sekä kaliumsorbaatti (Ässä) on vastaus näihin esikuivatun rehun ongelmiin.

Esikuivattua rehua tehtäessä on erittäin tärkeää huolehtia ohjeen mukaisesta säilöntäaineen käyttömäärästä (5 litraa rehutonni). Tämän lisäksi on myös huolehdittava, että säilöntäaine saadaan leviämään tasaisesti koko rehumassaan. Liian pienellä tai epätasaisella säilöntäaineen annostelulla edellä mainittujen lisäaineiden teho ei ole riittävä.

Korjuutehojen noustessa säilöntäaineen annosteluun suositeltavia ovat nykyaikaiset kalvopumppuhapottimet. Tehoa tarvitaan erityisesti ajosilppureissa ja noukinvaunuissa. Uusimman MTT:n tutkimuksen mukaan noukinvaunuissa levitystasaisuus paranee, kun säilöntäainetta annostellaan sekä ylä- että alakautta. Haihtumistappioita saadaan pienenenettyä, kun säilöntäaineen suihkun pisarakokoa suurennetaan.

Biologiset säilöntäaineet

Biologisten säilöntäaineiden teho on parhaimmillaan hyvissä säilöntäolosuhteissa, kun ruohon sokeripitoisuus on korkea ja koko korjuutekniikka on kunnossa. Säilörehun H:n lasku perustuu maitohappokäymiseen, jonka raaka-aineena on nurmen sokeri. Ongelmana on, että korjuuhetkellä nurmen sokeripitoisuus on vain arvailujen varassa.

Maitohapon muodostumiseen vaadittavaan sokeritarpeeseen vaikuttaa myös säilöttävän kasvin ominaisuudet. Kasvin runsas valkuaispitoisuus ja eräät kivennäisaineet lisäävät puskurikapasiteettia, eli tarvitaan enemmän maitohappoa riittävän alhaisen pH:n saavuttamiseen.

Parhaiten biologiset valmisteet sopivat esikuivatun säilörehun valmistukseen esimerkiksi pyöröpaalaukseen. Biologisella säilöntäaineella tehdyn rehun tuotantovaikutus on kokeiden mukaan happorehua heikompi. Ero selittyy pidemmälle edenneen rehukäymisen aiheuttamilla käymistappioilla. Käymisessä kuluu siis eläimelle käyttökelpoisia ravinteita, jotka happosäilönnässä tuottaisivat energiaa hajotessaan lehmän pötsissä.

Biologisessa säilönnässä rehun raakaaineen merkitys korostuu. Erityisesti on otettava huomioon, että rehun raaka-aineen tulee olla puhdasta ja kellastumatonta. Jos nurmien lannoitukseen on käytetty lietelantaa, on hygieniariskien minimoimiseksi syytä käyttää rehunsäilönnässä happoa. Biologisen säilöntäaineen pariksi kannattaa hankkia happosäilöntäainetta. Huonoissa korjuuolosuhteissa biologiset valmisteet jätetään varastoon ja rehu korjataan happosäilöntäaineella.

AIV Lactofast on kotimaassa kehitetty ja maidontuotantokokeissa testattu biologinen säilöntäaine. AIV LactoFast tuottaa tehokkaasti maitohappoa heti säilönnän alusta alkaen ja laskee pH:n nopeasti ja tehokkaasti. Tuotteesta löytyy annospakkaukset 30 litran kannulle ja 200 litran tynnyrille. Annostelun seurantaa helpottaa sininen väriaine.

Kirjoittaja on myyntipäällikkö Kemira Oyj:ssä.