Ruokinta 4 / 2009  Toimistosta näkee suoraan lypsyrobotille ja eläinhalliin. Katriina Leppä vastaa käytännös- sä navettamestarin kanssa karjanhoidosta. Jari Leppä on mukana mahdollisuuksiensa mukaan. Kuvat Aino Murtomaa-Niskala  Rehuvaste-laskelma optimoi hyvän säilörehun hyväksikäytön. Säilörehussa panostetaan oikea-aikaiseen korjuuseen ja laatuun. Kolmesta navetan vieressä olevasta 30 metriä pitkästä läpiajettavasta siilosta rehu on kätevä ottaa ruokintaan. |
Aino Murtomaa-Niskala Rehuvaste pienensi rehulaskua Rehuvaste-laskelma osoitti tiivisteen tulevan puolitiivistettä edullisemmaksi hyvän säilörehun täydentäjänä. Rehulasku pieneni reilut kymmenen prosenttia. Kun maitotuotos ja pitoisuudet ovat pysyneet korkeina, säästö siirtyy suoraan viivan alle tulosparannukseksi, kertoo Katriina Leppä. Rehuvaste on Katriina ja Jari Lepän mukaan odotettu palvelu ruokinnan suunnitteluun. Rehujen ja maidon hintojen nopeat vaihtelut tuovat uudenlaisen haasteen tehokkaan ja taloudellisen ruokinnan toteuttamiseen. Lepät tuottavat maitoa Antinmäen tilalla Pertunmaan Koirakiven kylässä. He ottivat Rehuvaste-palvelun käyttöön viime syksynä. Käytännön ruokintaan Rehuvasteen suositukset siirtyivät marraskuussa, jolloin uusi säilörehusiilo avattiin. Rehuvaste-ohjelman ansiosta hyvän säilörehun energia, valkuainen ja syöntipotentiaali käytetään entistä tarkemmin hyväksi. ”Meillä tämä tarkoitti, että puolitiiviste vaihtui vitamiinilisään ja tiivisteeseen, joka tukee säilörehun valkuaispitoisuuden vaihteluja. Korkealaatuinen vilja on edelleen tärkeä osa rehustusta, |
|
mutta määrää on voitu hieman vähentää”, Katriina Leppä kertoo. Säilörehun tehokas käyttö Rehuvaste laskee edullisimman ruokinnan suhteessa tuotostavoitteisiin ja maidon hintaan. Jari ja Katriina Lepän lähtökohtina ovat kymppitonnin keskituotos, korkeat pitoisuudet maidossa ja karjan terveys. Perusrehuna on hyvälaatuinen säilörehu, jolle täydentävien rehujen laskelma perustuu.
”Säilörehun laatuun panostetaan erityisesti”, Jari Leppä sanoo. Korjuulle lähdetään ajoissa ja rehu tehdään mahdollisimman nopeasti, näin varmistetaan että siiloissa on tasalaatuista rehua. Näytteitä otetaan kolme siiloa kohden ja tuloksia verrataan raaka-aineanalyysin tuloksiin. Näin ollaan tietoisia rehun laadusta ja ruokinnallisesta arvosta. Kiskoruokkija jakaa säilörehun 14–16 kertaa vuorokaudessa. Lehmillä on aina tuoretta rehua saatavilla. Useat jakokerrat lisäävät myös eläinten aktiivisuutta, mikä auttaa robottilypsyn onnistumista. Ohra-kauraseoksen, tiivisteen, kivennäiset ja vitamiinit lehmät saavat kioskeista. Nuorkarja saa pääasiassa säilörehua. Kiimat voimistuivat ”Ruokinnan muutoksen ja etenkin vaikutusten arviointi teettävät oman työnsä”, Katriina Leppä toteaa. Se kuitenkin kannattaa. Kun tuotos ja terveys ovat olleet säännöllisessä seurannassa, vertailupohjaa löytyy. Maitotuotos ja pitoisuudet ovat pysyneet korkeina. Kuntoluokat, sorkka- ja utareterveys ovat ennallaan. ”Selvä muutos on kiimojen vahventuminen”, Katriina Leppä sanoo. Taloudelliset hyödyt Ruokintasuunnitelman Rehuvaste-palvelun avulla teki maitotilaneuvoja Sinikka Luostarinen ProAgria Etelä-Savosta. Rehuvaste-laskelmaan tarvitaan säilörehun ja viljan analyysitulokset sekä säilörehua täydentävien rehujen hinnat. Vertailuhinnat rehuille löytyvät ProAgrian Rehukunto -palvelusta tai viljelijä pyytää rehuista tarjoukset. Lepät hankkivat täydennysrehut tarjousten perusteella. ”Tarve ruokinnan optimoimiseen on maidon hinnan laskun vuoksi selvästi lisääntynyt”, Sinikka Luostarinen sanoo. Hän arvioi lähes kaikkien asiakkaidensa olevan palvelusta kiinnostuneita. Selvät taloudelliset hyödyt kannustavat viljelijöitä optimoimaan rehunkäyttöä ja toteuttamaan muutoksia. Ulkopuolista näkemystä Lepät kehittävät tuotantoaan määrätietoisesti. ”Mietimme jatkuvasti, miten asioita voidaan tehdä paremmin. Maataloudessa pätee sama kuin kaikessa yritystoiminnassa, paikallaan pysymisen vaarana on taantumisen alkaminen”, Jari Leppä toteaa. He arvostavat ulkopuolista asiantuntemusta ja näkemystä päätöksenteon tukena. ”Itsellämme pidätämme oikeuden päättää ratkaisuista”, he sanovat. Kirjanpito, talousseuranta, viljely, karjan kuntoluokitus, ruokinta- ja jalostussuunnitelmat ostetaan neuvonnalta. Pellon kasvukunto, maan rakenne, lajikkeet ja kasvustot arvioidaan vuosittain yhdessä neuvojan kanssa. ”Pellolla ollaan sen äärellä, mitä navetassa syödään”, Jari Leppä tähdentää viljelyn merkitystä. ”Laskelmien lisäksi neuvonnalta saa kaupan päälle asiantuntijan näkemyksen omien ratkaisujen tueksi”, Katriina Leppä toteaa. Painopiste johtamisessa Antinmäen tilan päätuotantosuunta on maito, jonka lisäksi yrityksen toimintaan kuuluvat maa- ja metsätalous, lomamökkien vuokraus ja hevoskasvatus. Lepät viljelevät lisäksi Katriina Lepän kotitilaa Kangasniemellä. Jari Leppä toimii kansanedustajana ja kunnallisissa luottamustoimissa, mikä varsinkin eduskunnan istuntokaudella merkitsee asioiden hoitamista Helsingistä käsin. Isäntäväki painottaa omassa työssään yrityksen johtamista ja organisointia. Tuotantoprosessien on oltava kunnossa, että saadaan tulosta. Kannattavuus mitataan kaikessa toiminnassa. Vakituisia työntekijöitä on kaksi, Katriinan kanssa navetasta vastaava Salla Husu ja kohta parikymmentä vuotta talossa työskennellyt Aimo Punavaara, joka vastaa muiden töiden lisäksi hevosista. Ostopalveluina hankitaan mm. viljely- ja metsätyötä, rehunkorjuu, kasvinsuojelutyöt, muokkaus ja lannanlevitys. Urakoinnissa on useita vakituisia kumppaneita. Vankka ammattitaito Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana ja käytännön viljelijänä Jari Lepällä on vahva näkemys maatalouden ja maidontuotannon edellytyksistä Suomessa. Hän luottaa maidontuotannon tulevaisuuteen. ”Maidontuotannon perusta on suomalaisen maidontuottajan ja koko maitoketjun ammattimainen toimintatapa, osaaminen ja tuotekehitys. Talouskriisi ja EU:n ratkaisut ovat heikentäneet tuotannon kannattavuutta. Jos maitokiintiöt EU:n päätöksen mukaan poistuvat, on kilpailukyvyn turvaamiseksi saatava jokin korvaava ohjausjärjestelmä”, Leppä sanoo painokkaasti.
|
||||||||||||||||||||||||||
 |
Ruokinta 4/2009 | Maito ja Me | Toimitus |
