Raija Tamminen  

Uutuusohjelma
Rehuvaste
laskee rehuvalintojen kannattavuutta

Maidon tuottajahinnan lasku kannustaa pohtimaan lehmien rehustusta. Apuna on neuvonnan käyttöön saatu Rehuvaste-ohjelma, jolla voidaan nopeasti hahmotella karjan keskimääräistä ruokintaa ja rehukustannusta sekä ennustaa maitotuottoja.

Ostorehujen hinnat ovat alkukesän aikana jonkin verran laskeneet ja varsinkin viljan hinta on romahtanut vuoden 2008 huipusta. Tähän tilanteeseen, maidon ja rehujen hintojen

vaihdellessa, ProAgrian ruokintaneuvonnalla on tarjolla tuottajan avuksi uusi laskentaohjelma. Rehuvaste-ohjelmalla voidaan nopeasti hahmotella karjan keskimääräistä ruokintaa ja rehukustannusta sekä ennustaa maitotuottoja.

Rehuvaste on ensimmäinen osa tekeillä olevasta laajasta suomalaisesta maitotilojen tuotannonohjausjärjestelmästä, KarjaKompassista. Mittavan kehitystyön taustavaikuttajina toimivat mm. MTT:n kotieläintutkimus, Valio Oy, Suomen Meijeriyhdistys, ProAgria ja Maatalouden Laskentakeskus.

Tuottavatko rehusi
tarpeeksi maitoa ja euroja?

ProAgrian käyttämän Rehuvaste-ohjelman avulla voidaan muun muassa:
- laskea sulavuudeltaan erilaisten säilörehujen vaatimaa väkirehustusta
- pohtia mitkä säilörehuerät kannattaa käyttää lypsylehmille
- selvittää säilörehun kulutusmääriä
- vertailla eri väkirehuvaihtoehtoja samalla säilörehulla
- tutkia väkirehun määriä ja hintavaihteluita
- selvittää eri vaihtoehtojen tuotosvaikutusta ja taloudellista lopputulosta
- suunnitella rehustusta nykyistä suuremmalle lehmämäärälle esimerkiksi investointilanteessa
- pohtia lypsylehmien rehustusta nopeasti ja vaivattomasti, rehujen ja maidon hintasuhteiden vaihdellessa
- pohtia lypsylehmien rehustusta nopeasti ja vaivattomasti, rehujen ja maidon hintasuhteiden vaihdellessa

Rehuanalyysit ja
väkirehujen hinnat

Rehuanalyysejä eri säilörehusadoista sekä vilja-analyysejä tarvitaan Rehuvasteen lähtötietoina. Vielä ehtii ottamaan edustavat näytteet eri siiloista tai rehueristä ellei näin ole jo tehty. Säilörehuanalyysissä näkyvä tieto rehun syönti-indeksistä on yksi laskennan peruste Rehuvasteessakin. Syönti-indeksissä yhdistyvät tiedot säilörehun sulavuudesta ja säilönnällisestä laadusta sekä mm. onko kyseessä 1. vai 2. korjuun sato, onko mukana apilaa, paljonko on kuiva-ainetta ja kuitua. Syönti-indeksi kertoo suhdelukuna, paljonko eläin voi syödä säilörehua vapaasti annettuna. Kun säilörehun syönti-indeksi yhdistetään väkirehun syönti-indeksiin, saadaan koko rehuannoksen syönti-indeksi. Yksi indeksipiste vastaa noin 0,1 kiloa kuiva-ainetta rehujen syönnissä.

Toinen tärkeä lähtötieto on tilalle ostettaviksi suunniteltujen väkirehujen hintatiedot. Alkusyksyn hintatarjoukset rehuviljan osalta ovat olleet alhaiset. Täysrehujen ja puolitiivisteiden osalta hinnat todennäköisesti laskevat alkusyksyn tasosta. Tiivisteiden sekä rypsin hinnat vaihtelevat soijan maailmanmarkkinahinnan myötä. Ostorehujen hintatarkastelussa voi apuna käyttää myös ProAgrian rehujen hintaseurantaa eli Rehukunto-palvelua. Tästä palvelusta löytyy tieto, mitä muut tilat ovat kyseisestä rehusta maksaneet ja mikä on ollut rehun eräkoko. Säkkirehujen hintoja ei Rehukuntoon enää kerätä. Ostorehujen hinnoista käytetään Rehuvasteessa arvonlisäverottomia hintoja, rahti lisättynä mukaan.

Rehuvasteessa tarvitaan maidon hintatieto, ennustaen vuodeksi eteenpäin. Esimerkkilaskelmissa on käytetty maidon elokuun hintatasoa, ilman jälkitiliä ja huomioituna lisäksi maidon kansallinen aluekohtainen tuki AB-alueella. Maidon tai rehujen hinnan muuttuessa Rehuvaste on päivitettävissä.

Taustatiedot
neuvonnan rekistereistä

Rehuvaste-ohjelmaa käytetään nettiyhteyden kautta osana ProAgriaMaito-ruokinnan suunnittelupalveluja. Tuotosseurannassa mukana olevan karjan lähtötiedot, eläinmäärä, elopaino, jalostusarvo ja keskituotos, tulevat suoraan Laskentakeskuksen rekisteristä. Lähtötietoja voi ja kannattaa tarvittaessa muuttaa. Samoin tilan omien rehujen analyysit saadaan vaivatta poimittua Laskentakeskuksen rehurekisteristä, minne tieto on tullut meijereiden rehulaboratorioista. Ostorehujen rehuarvot poimitaan samasta rehurekisteristä, lisäten vain hintatiedot. Myös tilalla toteutettu väkirehuruokinta saadaan neuvonnan rekistereistä.

Rehuvasteella laaditaan suunnitelma vuodeksi kerrallaan. Väkirehuvaihtoehtoina on toteutunut ruokinta ja 1–3 rinnakkaisvaihtoehtoa. Mikäli tilalla on seurattu rehunkulutusta, toteutunut ruokinta näkyy suoraan laskelmapohjassa. Eri väkirehuvaihtoehdot kilomäärineen ja hintoineen käyttäjä antaa itse. Rehuvaste ennustaa sitten käytössä olevalla säilörehulla ja väkirehuilla lehmien saavuttaman kuivaaineen syönnin ja edelleen maitotuotoksen ja maidon pitoisuudet karjassa. Syönnin ja tuotoksen ennustaminen perustuu laajaan MTT-kotieläintutkimuksen tuotosvasteaineistoon. Tilakohtaisesti toteutuneilla kokonaissyönneillä korjataan laskentayhtälöitä karjatasolle sopiviksi.

Vertaillen johtopäätöksiin

Rehuvaste näyttää rinnakkain yhdestä kolmeen erilaista väkirehuvaihtoehtoa, joista tuloksena on rehujen kulutus, maitotuotosennuste sekä taloudellinen lopputulos. Esimerkissä on vaihtoehtoina täysrehu-, vilja + puolitiiviste tai vilja + rypsi –ruokinta säilörehun ollessa hyvää kevätrehua, D-arvo 69 ja raakavalkuaista 14 prosenttia. Täysrehun hintana on käytetty 260 €/tn, puolitiivisteen hintana 280 €/tn ja rypsin 210 €/tn. Ostorehujen hinnoissa on rahti mukana. Oman ohra-kaura -seoksen hintana on käytetty 100 €/tn. Säilörehulla käytetty hinta 27 €/tn vastaa suunnilleen säilörehun muuttuvia kustannuksia lohkotietopankin tietojen mukaan.

Täysrehuruokinnalla saatiin korkein keskituotos ja eniten meijerimaitoa, mikä johtui käytetystä täysrehutyypistä, runsaasti valkuaista ja energiaa sisältävästä. Puolitiiviste-ruokinta olisi antanut saman tuloksen, mikäli puolitiivistettä olisi käytetty reilummin. Vilja-rypsi -ruokinta antoi tässä vertailussa heikoimman maitotuotoksen.

Kun tarkastellaan taloutta (taulukko 2), maitotuotto-rehukustannusta €/vuosi tai senttiä/maitolitra, paras tulos saadaan esimerkissä vilja + rypsi -ruokinnalla. Nykyrehustukseen (talvella vilja + puolitiiviste + rypsi ja kesällä täysrehu) verraten katetta kertyy lisää 166 €/lehmä. Omalle työpanokselle sekä laitteille viljan käsittelyssä naudan ruokintaan sopivaksi (litistys, jauhatus, rahtimylläys tai märkäsäilöntä) on laskettava myös kustannusta.

Laskettaessa viljan, rypsin ja kivennäisen hintaan mukaan rahtimylläys 28 €/tn (taulukko 3), katenousu puoliintuu. Vilja + puolitiiviste -vaihtoehdon kanssa rahtimylläys on tasoissa näillä hinnoilla.

Rehutyypiltään samanlaisten rehujen kesken voidaan myös tehdä vertailuja (taulukot 4 ja 5). Täysrehu 3 antaa vähiten maitoa, mutta taloudellinen tulos on paras. Hinnanero täysrehu 1:een on 40 €/tonni.

Rohkeutta
ruokinnan muutokseen

Maitotiloilla ostorehuja käytetään kaikenkokoisissa karjoissa (taulukot 6 ja 7) ja jokaisella tilalla on omat vakiintuneet tuotannolliset ratkaisunsa. Menetelmiä on kuitenkin hyvä tarkistaa hintasuhteiden muuttuessa ja esimerkiksi investointien lähestyessä. Maitotilojen ja kasvintuotantotilojen yhteistyö rehustusratkaisuissa tulee jatkossa kasvamaan. Tästä ovat esimerkkinä monet laajentaneet maitotilat, jotka hankkivat viljan lähiympäristön kasvinviljelytiloilta. Viljan tuoresäilöntä on noussut esille kuivauskustannusten kohottua, ja sen suosiota lisää myös seosrehun käytön lisääntyminen.





Ruokintaa voidaan toteuttaa hyvin eri tavalla ja erilaisilla tuloksilla. Väkirehun osuus on tuloksesta kuitenkin pienempi siivu: viljelijän oman osaamisen ja johtamisen merkitys on suurin – säilörehusadon määrä, rehun tasalaatuisuus, hyvä sulavuus ja säilyminen varastoinnin ja käytön aikana luo taloudellisen tuloksen pohjan maitotilalla. Tilakohtaiset esimerkit onnistuneista muutoksista ovat kannustavia.

Kirjoittaja on ProAgria Maito -palveluvastaava
ProAgria Kymenlaaksossa.