Aino Murtomaa-Niskala   

Turve kuivittaa tehotuotannon

Antti Peltonen Karstulasta on käyttänyt
turvetta kuivitukseen kymmenkunta vuotta. Työn hän tekee 133 lehmäpaikan pihatossa
pienkuormaajalla.

Kuiviketta on parsissa paksusti. Turve tuodaan navetan päädystä pienkuormaajalla ja pudotetaan kurottajalla lehmien yli kasaksi parren pääpuoleen. Siitä lehmät potkiskelevat kuiviketta taaksepäin ja kuivittavat itse itsensä. Turvelanta valuu vähitellen käytävälle, jonka raappa vetää puhtaaksi.
Vasikkakarsinat puhdistetaan pienkuormaajalla.

Kuivitus tehdään reilun viikon välein.

Antti Peltonen siirtyi turvekuivitukseen 1997, kun 50-paikkainen pihatto valmistui. -Viiteen vuoteen ei tarvittu antibiootteja, hän toteaa.

Uusi, 90-paikkainen laajennusosa ja kaksi VMS-lypsyrobottia otettiin käyttöön tämän vuoden huhtikuussa. Runsas kuivitus pitää eläimet puhtaana, mikä automaattilypsyssä on erityisen
tärkeää.

-Vanhan navetan puolella käytävillä on lantaa, mutta sorkkaongelmia ei juurikaan ole. Syyksi
hän arvelee turpeen happamuutta ja hyvää virtsansitomiskykyä.

-Virtsa polttaa sorkkia. Turve vähentää myös hajuja navettailmasta.

Laatu on tärkeä

-Kuiviketurpeen pitää olla ehdottomasti
kuivaa, Antti Peltonen toteaa. -Kostea turve alkaa herkästi lämmetä, mistä saattaa seurata ongelmia.  

Laadusta ei tässä tapauksessa kannata tinkiä.

Vapon mannekiiniksi hän myöntyy sen verran, että toteaa kuivitusturpeen laadun olevan kohdallaan, vaikka muualta saattaa halvemmallakin turvetta löytyä.

Nyt navetassa oleville 60 lypsävälle kuivitukseen kuluu 15 kuutiota turvetta viikossa. Kun navetta ensi vuoden aikana sadaan täyteen tuotantoon, lypsäviä on 130 ja turpeen kulutus nousee 25 kuutioon viikossa, Peltonen laskee. Kuutiohinta on 8 euron tietämillä.

Peltonen hakee turpeen itse seitsemän kilometrin päästä traktorilla
ja perävaunulla.

Suunnitelmissa on hankkia 25 kuution kontti, joka toimii sekä turpeen kuljetuksessa että varastona. Kontti lasketaan lastauspaikalla maahan ja täytetään traktorin etukuormaajalla. Sama kontti toimii navetan päädyssä
turvevarastona. Turve puretaan pienkuormaajalla sivusta, tarvittaessa kontin sisään ajaen.

Lanta haluttua

Täydessä tuotannossa kuivikelantaa syntyy 3 000-4 000 kuutiota
vuodessa, Peltonen arvioi. Kuivalannan käsittely on yksinkertaista. Virtsan erottelua ei tarvita, koska turve sitoo sen tehokkaasti.

Lannan siirron ja levityksen Peltonen ostaa urakoitsijalta samoin kuin useimmat peltotyöt.

Omaa alaa on 110 hehtaaria ja lisäksi lannanlevityssopimuksia.
Turvelanta on hyvää maanparannusainetta ja sille löytyy ottajia, Peltonen toteaa. Kuivalannan ongelma on levitys nurmelle, josta asiantuntijat varoittavat.

Hän kertoo sekoittavansa lantaan kalkkia ennen levitystä, jolloin maan peruskalkitus tulee hoidettua samalla. Sinänsä kalkin lisääminen ei ole välttämätöntä, koska turvelannan happamuus on lähellä neutraalia.

Maanäytteet otetaan ja pellot lannoitetaan VISUn mukaan.

Peltonen on laskenut lannan siirron traktorilla ja perävaunulla 2-4 kilometrin päähän maksavan 75 senttiä kuutio.

Investoinnit kasvuun

Antti ja Marjut Peltonen ryhtyivät 1993 isännöimään isännän kotitilaa Karstulan Aution kylässä. Lypsäviä parsinavetassa oli 10 ja peltoa 20 ha, josta puolet omaa.

1997 valmistui pihatto ja keväällä 2006 laajennusosa. Vanha navetta on parhaillaan remontissa. Parannusta on tulossa mm. ilmanvaihtoon, valoisuuteen ja nuorkarjatiloihin.

Tavoitteena on, että ensi vuonna tuotanto on täydessä käynnissä ja navetassa 130 lypsävää. Keskituotos on laajennusvaiheessa tipahtanut 8 500 kilon tienoille, mutta tavoitteena on nostaa se 10 000 kiloon.

Täysrehu on kioskeissa ja ketjuruokkija tarjoilee säilörehun vanhalla puolella, jossa lehmät käyvät syömässä.

Viljelyksessä on nurmea 110 ha. Seuraava vaihe on tehostaa peltoviljelyä ja nostaa satotasoa.

Hyviltä lohkoilta tehdään säilörehu siiloon, urakoitsija paalaa pienet ja heikommat lohkot.

Koneita ei ole hankittu, investoinnit on suunnattu kasvuun, Antti Peltonen sanoo. Hän pitää mahdollisena lisätä karjaa edelleen 150-160 lehmään, kolmannen lypsyrobotin hankkimista ja työntekijän palkkaamista.

Tavoitteena on järjestää tuotanto niin, että yrittäjät pystyvät pitämään kaksi vapaapäivää viikossa, hän sanoo.