Hyvä kuivitus edesauttaa eläinten
pysymistä terveenä ja puhtaana,
Antti Peltonen sanoo. Automaattilypsyssä
tämä on erityisen
tärkeää.
Turve kaadetaan pienkuormaajan
kurottajalla lehmien yli parsien
pääpuoleen paksuksi kasaksi,
josta lehmät itse potkivat kuiviketta
alleen.
Antti Peltonen käyttää Agromatic
pienkuormaajaa sekä kuivituksessa
että karsinoiden siivoamisessa. Peltonen kehuu Agromaticin ergonomiaa.
Konetta on helppo hallita joka suuntaan, koska kuljettaja istuu
oikeassa paikassa.
Aino Murtomaa-Niskala
Turve kuivittaa tehotuotannon
Antti Peltonen Karstulasta
on käyttänyt
turvetta kuivitukseen
kymmenkunta vuotta.
Työn hän tekee 133
lehmäpaikan pihatossa
pienkuormaajalla.
Kuiviketta on parsissa paksusti.
Turve tuodaan navetan päädystä
pienkuormaajalla ja pudotetaan
kurottajalla lehmien yli kasaksi
parren pääpuoleen. Siitä lehmät
potkiskelevat kuiviketta taaksepäin
ja kuivittavat itse itsensä.
Turvelanta valuu vähitellen käytävälle,
jonka raappa vetää puhtaaksi.
Vasikkakarsinat puhdistetaan
pienkuormaajalla.
Kuivitus tehdään reilun viikon
välein.
Antti Peltonen siirtyi turvekuivitukseen
1997, kun 50-paikkainen
pihatto valmistui. -Viiteen
vuoteen ei tarvittu antibiootteja,
hän toteaa.
Uusi, 90-paikkainen laajennusosa
ja kaksi VMS-lypsyrobottia
otettiin käyttöön tämän
vuoden huhtikuussa. Runsas
kuivitus pitää eläimet puhtaana,
mikä automaattilypsyssä on erityisen
tärkeää.
-Vanhan navetan puolella käytävillä
on lantaa, mutta sorkkaongelmia
ei juurikaan ole. Syyksi
hän arvelee turpeen happamuutta
ja hyvää virtsansitomiskykyä.
-Virtsa polttaa sorkkia.
Turve vähentää myös hajuja
navettailmasta.
Laatu on tärkeä
-Kuiviketurpeen pitää olla ehdottomasti
kuivaa, Antti Peltonen
toteaa. -Kostea turve alkaa herkästi
lämmetä, mistä saattaa seurata ongelmia.
Vapon mannekiiniksi hän
myöntyy sen verran, että toteaa kuivitusturpeen laadun olevan
kohdallaan, vaikka muualta saattaa
halvemmallakin turvetta löytyä.
Nyt navetassa oleville 60 lypsävälle
kuivitukseen kuluu 15
kuutiota turvetta viikossa. Kun
navetta ensi vuoden aikana sadaan
täyteen tuotantoon, lypsäviä
on 130 ja turpeen kulutus nousee
25 kuutioon viikossa, Peltonen
laskee. Kuutiohinta on 8 euron
tietämillä.
Peltonen hakee turpeen itse
seitsemän kilometrin päästä traktorilla
ja perävaunulla.
Suunnitelmissa on hankkia
25 kuution kontti, joka toimii
sekä turpeen kuljetuksessa että
varastona. Kontti lasketaan lastauspaikalla
maahan ja täytetään
traktorin etukuormaajalla. Sama
kontti toimii navetan päädyssä
turvevarastona. Turve puretaan
pienkuormaajalla sivusta, tarvittaessa
kontin sisään ajaen.
Lanta haluttua
Täydessä tuotannossa kuivikelantaa
syntyy 3 000-4 000 kuutiota
vuodessa, Peltonen arvioi. Kuivalannan
käsittely on yksinkertaista.
Virtsan erottelua ei tarvita,
koska turve sitoo sen tehokkaasti.
Lannan siirron ja levityksen
Peltonen ostaa urakoitsijalta samoin
kuin useimmat peltotyöt.
Omaa alaa on 110 hehtaaria ja
lisäksi lannanlevityssopimuksia.
Turvelanta on hyvää maanparannusainetta
ja sille löytyy ottajia,
Peltonen toteaa. Kuivalannan
ongelma on levitys nurmelle, josta
asiantuntijat varoittavat.
Hän kertoo sekoittavansa
lantaan kalkkia ennen levitystä,
jolloin maan peruskalkitus tulee
hoidettua samalla. Sinänsä kalkin
lisääminen ei ole välttämätöntä,
koska turvelannan happamuus
on lähellä neutraalia.
Maanäytteet otetaan ja pellot
lannoitetaan VISUn mukaan.
Peltonen on laskenut lannan
siirron traktorilla ja perävaunulla
2-4 kilometrin päähän maksavan
75 senttiä kuutio.
Investoinnit kasvuun
Antti ja Marjut Peltonen ryhtyivät
1993 isännöimään isännän kotitilaa
Karstulan Aution kylässä.
Lypsäviä parsinavetassa oli 10 ja
peltoa 20 ha, josta puolet omaa.
1997 valmistui pihatto ja keväällä
2006 laajennusosa. Vanha
navetta on parhaillaan remontissa.
Parannusta on tulossa mm.
ilmanvaihtoon, valoisuuteen ja
nuorkarjatiloihin.
Tavoitteena on, että ensi vuonna
tuotanto on täydessä käynnissä
ja navetassa 130 lypsävää.
Keskituotos on laajennusvaiheessa
tipahtanut 8 500 kilon
tienoille, mutta tavoitteena on
nostaa se 10 000 kiloon.
Täysrehu on kioskeissa ja ketjuruokkija
tarjoilee säilörehun
vanhalla puolella, jossa lehmät
käyvät syömässä.
Viljelyksessä on nurmea 110
ha. Seuraava vaihe on tehostaa
peltoviljelyä ja nostaa satotasoa.
Hyviltä lohkoilta tehdään säilörehu
siiloon, urakoitsija paalaa
pienet ja heikommat lohkot.
Koneita ei ole hankittu, investoinnit
on suunnattu kasvuun,
Antti Peltonen sanoo. Hän pitää
mahdollisena lisätä karjaa edelleen
150-160 lehmään, kolmannen
lypsyrobotin hankkimista ja
työntekijän palkkaamista.
Tavoitteena on järjestää tuotanto
niin, että yrittäjät pystyvät
pitämään kaksi vapaapäivää viikossa,
hän sanoo.
Kaasun ja kosteuden sitoja
Turve sitoo tehokkaasti kosteutta ja kaasuja ja lannan sekä virtsan
ravinteita. Kuivikelanta on erinomaista maanparannusainetta.
Parhaiten kuivikkeeksi sopii vaalea, vähän maatunut rahkaturve.
Se pystyy imemään virtsaa ja lannan kaasuja lähes viisi kertaa
oman painonsa verran, erikoistutkija Olli Reinikainen Vaposta
kertoo.
Turve sitoo lannan ja virtsan ravinteet, mm. typen ja kaliumin
tehokkaasti ja vähentää lannoituksen kustannuksia. Ravinteiden
lisäksi turvelannassa on humusta, jota moni yksipuolisen viljelyn
köyhdyttämä maa kipeästi tarvitsee.
Turpeen happamuus auttaa sitomaan ammoniakkia ja estää
typpeä karkaamasta taivaan tuuliin.
Kaasujen ja hajujen sitomiskyky pitää navettailman raikkaana.
Happamuus vähentää myös useiden haitallisten bakteerien kasvua.
Kuiviketurpeen tarve lehmää kohti arvioidaan 4-6 kuutioksi
vuodessa. Vastaavasti esimerkiksi sahanpurua tarvitaan kuivikkeeksi
11-16 kuutiota ja kutterinpurua 6-9 kuutiota vuodessa.