Ruokinta 19.9.2006

 
Seosrehuvaunun yhteiskäyttö tilojen välillä alentaa konekustannuksia. Sujuvan
työskentelyn ja rehujen puhtauden vuoksi lastauspaikka tulisi olla helposti
puhdistettavissa.


Vaaka varmistaa seoksen koostumuksen.
Tällä kertaa säilörehu oli märkää ja sitä oli laitettava seokseen reippaanlaisesti, toteaa
Kaarlo Isokääntä.


Säilörehu-olkiseos on 5-10 minuutin sekoittamisen jälkeen valmista jaettavaksi hiehoille ja ummessa oleville lehmille.



Naapurin vaunu
sekoittaa oljen ja säilörehun

Kalajoella Poukkulan maatalousyhtymässä
joudutaan käyttämään tulevana talvena hiehojen
ja ummessa olevien lehmien ruokinnassa olkea säilörehun lisänä. Karkearehut sekoitetaan naapurin seosrehuvanulla syksyllä päivittäin
ja talvella ehkä joka toinen päivä.

Kaarlo Isokääntä ja Juho Poukkula ostavat karkearehun sekoituksen naapuritilalta Tomi
ja Matti Antti-Roikolta, jotka ovat vajaa kaksi vuotta ruokkineet lypsylehmänsä ja lihanautansa
seosrehulla.

Isokääntä päätyi ostamaan karkearehun sekoituksen vieraalta, koska silppuamaton olki tai heinä lietelantapihatossa tukkii ritilät eläinten vetäessä sitä karsinoihin ja säilörehun kanssa sekoitettuna olki kelpaa paremmin eläimille.

Osapuolet eivät ole tehneet rehunsekoituksesta kirjallista sopimusta. Riskit toiminnassa on tiedostettu ja on sovittu, että rehunsekoittaja huolehtii vaunun ja pyörien puhtaudesta ja sekoitustyön tilaaja vastaa rehujen, navetan
ja oman alueen puhtaudesta.

Naapureille yhteistyö ja palveluiden osto toiselta ei ole vierasta. Poukkulan maatalousyhtymä
rakensi vuonna 2000 yhteispihaton 55-60 lehmälle ja samalle määrälle nuorkarjaa. Osakkaiden
pellot on vuokrattu yhtymälle. Kylvötyöt on ostettu Antti-Roikolta lähes kymmenen vuoden ajan ja erilaisia yhteiskoneita on hankittu.

Kirjoittajista Olavi Koskimäki toimii Valion neuvonta-agrologina
ja Lea Puumala Työtehoseuran
Tilaseos-hankkeessa.


Teemasivut

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

Seosrehulla 10 vuotta

Tohnin tilalla Lehtimäellä siirryttiin seosrehuruokintaan 1997
kun uusi pihatto valmistui.

Tarja ja Jarmo Tohnin pihattoon tuli paikat 70 lehmälle ja 30 hieholle. Vanhaan navettaan saneerattiin vasikka- ja poikimatilat. Lisäksi tilalla on 200 paikkainen sonnikasvattamo. Seosrehut jaetaan molempiin
navetoihin traktorivetoisella vaunulla.

Seosrehuruokinta tuli taloon, koska täysrehun hintataso oli nousussa ja halvemmat rehut houkuttelivat. Myös osa seosrehuruokintaan tarvittavasta kalustosta oli tilalla jo valmiina, puuttui vain seosrehuvaunu.

Seosrehuruokintaa aloitettaessa säilörehut olivat paaleissa. Paaliaikana sekoitettiin samaan seokseen sekä kuivempana että märempänä korjattuja paaleja, jolloin saatiin valmiin seoksen kosteutta tasattua sopivaksi.

Nyt lehmien seosrehu tehdään 2005 säilörehun kesäsadosta, litistetystä ohrasta, ohrarehusta, rypsipuristeesta, kivennäisestä suolasta, kivennäisestä sekä rankista. Ummessa olevat lehmät ja hiehot saavat kaurasta tehtyä säilörehua ja olkea tarvittavilla kivennäisillä ja vitamiineilla täydennettynä. Sonneille on oma seoksensa. Talvella edellä mainittujen rehujen lisäksi seoksiin tulee vielä perunarehua ja tuoreleikettä.

Seosrehun selviä etuja erillisruokintaan verrattuna on ollut ruokintakustannuksen alenemisen lisäksi tasaisemmat tuotokset lypsykaudella ja sen seurauksena utareiden parempi kestävyys. Syömishäiriöt eläimillä ovat vähentyneet. Lehmien keskituotos on
nyt 8 900 litraa.

Kehittämiskohteitakin ruokinnasta löytyy. Rehuvarastoja voisi edelleen suurentaa, jotta syksyllä matalan rehuviljan hinnan aikaan voi hankkia koko vuoden tarpeen. Ilmatiivis viljasiilo voisi olla hyvä.

Kaikki säilörehu tulisi myös mahtua siiloihin yhteen paikkaan. Säilörehun laatuun panostetaan edelleen. Paalimenetelmästä siirryttiin laakasiilorehuun muutamia vuosia sitten. Seosrehuvaunussa on oltava vaaka, ”mututuntumalla” ei kannata seosta tehdä.

Seosrehuruokinnan mahdolliset riskit on myös tunnistettava. Isännän mukaan ainakin hygieniaan ja eläinten terveyteen liittyvät riskit on hallittava.

Ruokinnan onnistumista Tohnit seuraavat maidon ureapitoisuudesta ja valkuais- ja rasvapitoisuuksista. Lisäksi lehmien kuntoluokkia ja lihasonnien rasvaluokitusta seurataan tarkasti. Jarmo Tohnin terveiset
kollegoille on: ”Tehkää riittävän usein säilörehuanalyysit, joskus myös seoksesta.” Tohnin tilasta on artikkeli Seosrehulehdessä
2006.

 alkuun Teemasivut | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus