Olavi Koskimäki
ja Lea Puumala

Suosituksia ja kokemuksia
seosrehuruokinnassa

Seosrehuruokinta
käytännössä

Seosrehuruokinta on selväpiirteistä ja siinä tarvitaan esim. yksi ruokinta lypsäville ja lisäväkirehua vain automaattilypsyssä houkutusrehuksi lypsyrobottiin. Se on joustava tapa jakaa rehut, jos laiteratkaisut eivät rajoita eri rehujen käyttöä.

Seosrehuruokinta voi olla yksinkertaista. Oman tai naapurin pellon tuotteiden lisäksi tarvitaan valkuaisrehuja, kivennäisiä ja vitamiineja ja vain voimakkaalla väkirehuruokinnalla jotain kuitupitoista väkirehua, kun
ruokinta perustuu laadukkaaseen säilörehuun ja viljaan.

Työnkäytön
kannalta

Yhteistyö mahdollistaa seosrehuruokinnan pienellekin tilalle ja parsinavettaan. Sekoitetun rehun voi purkaa rehuvaraston puhtaalle lattialle ja siirtää tilan omilla jakolaitteilla eläinten eteen.

Seosrehuvaunun yhteiskäyttö pidentää työaikaa ja pienentää samalla konekustannusta. Yhden tilan koneena vaunua käytetään vain 0,5–2 tuntia päivässä.

Yhteistyön pelisäännöt olisi hyvä sopia kirjallisesti. Kirjallinen sopimus ei ole epäluottamuksen osoitus, vaan sillä selkeytetään toimintaa.

Automaattinen rehunjakojärjestelmä vaatii seurantaa ja mm. säilörehun irrotus täyttöpöydälle vie aikaa joka toinen päivä puolesta tunnista tuntiin.

Rehuvarastoihin ja lastauspaikkaan panostaminen pienentää merkittävästi työnmenekkiä

Eläinten terveyden ja
tuotoksen kannalta

Eläinten käyttäytyminen ja kunto sekä lannan koostumus ja maidon urea-arvot ovat hyviä apuvälineitä ruokinnan säätöön ja rehujen käyttöön. Seosrehuruokinnassa ei tarvitse jäädä jätteitä ja pöytä voi olla puolisen
tuntia tyhjä. Rehua on ollut riittävästi tarjolla lehmille, jos rehunjaon
aikaan vain osa lehmistä lähtee syömään.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen lypsykarjan ruokintatutkimusten mukaan seosrehun jakokertojen määrällä ei ole vaikutusta lehmien maitotuotokseen ja erillisillä lisäväkirehun jakamisella ei ole saavutettu tuotoshyötyä. Tutkimusten mukaan pienemmissä karjoissa ei
lypsävien lehmien tuotosvaiheen mukaisilla ryhmittelyillä ole saatu tuotoshyötyä.

Automaattilypsyssä voi olla kaksi tai useampia seosrehun jakokertoja, kun varmistetaan, että lehmillä on koko ajan rehua ruokintapöydällä. l Ummessa olevat lehmät on erotettava lypsävien lehmien joukosta liiallisen lihomisen välttämiseksi ja erilaisien poikima-ajan sairauksien, mm. halvaukset, ketoosi, juoksutusmaha- ja hedelmällisyyshäiriöt, välttämiseksi.

Säilörehun laadun ohella sen kuiva-ainepitoisuus on tiedettävä. Pelkkä painoon perustuva rehun annostelu voi viedä ruokinnan pahastikin metsään ja eläinten karkearehun saanti voi olla liian vähäistä.

Seoksen kuiva-ainepitoisuudesta ei voi antaa suositusta. Tärkeää on, että seos on tasaisesti sekoittunutta. Märkä seos maittaa huonosti.

Seos suunnitellaan yhdelle eläimelle ja ko. eläimen pitäisi edustaa tuotokseltaan ja kasvultaan hyvin koko ryhmää. Lypsävä lehmä syö seosta 45-55 kiloa päivässä, ummessa oleva ja tiine hieho popsivat noin 25 kiloa ja 6-155 kuukauden ikäinen hieho 15-20 kiloa. Seosrehun kuutiopaino on
200-300 kiloa.

Maidon laadun
kannalta

Rehu ei saa lämmetä. Lämmenneessä rehussa voihappobakteeripitoisuus
kasvaa haitallisen korkeaksi ja uhkaa maidon laatua. Lämmennyttä tai laadultaan huonoa rehua tai seosta ei tule antaa ainakaan lypsylehmille. Pilaantunut rehu on aina eroteltava jo varastolla erilleen. Pilaantunut rehu
on aina vaaraksi maidon laadulle ja eläimen terveydelle.

Seosrehukomponenttien ja rehuvarastojen puhtaudesta ja hygieniasta tulee huolehtia. Laiminlyönnit voivat aiheuttaa mittavia tappioita maidon laadun, eläinten sairastamisen tai tuotosten aleneman kautta.

Osa seosrehun rehukomponenteista on helposti pilaantuvia. Myös kostea rehu sinänsä on hygieniariski. Sekoitettavien rehujen tulee olla hyvälaatuisia, sillä yksikin pilaantunut rehuerä voi pilata koko seoksen. l Rehuvarastojen kiertonopeus on suunniteltava sellaiseksi, että mikään rehu ei ehdi pilaantua varastointiaikana. Varastot on tyhjennettävä ja puhdistettava rehuerien välillä ja rottien, kissojen, koirien ja erityisesti lintujen pääsy rehuihin on estettävä.

Silloin kun rehuja käsitellään lastaustraktorilla, tulee varmistaa, ettei lantaa, maata tai likaa kulkeudu traktorin pyörien mukana rehuihin.

Seosrehuvaunu on puhdistettava säännöllisesti rehuntähteistä, koska muuten vanhaa rehua voi joutua seuraavan rehuerän joukkoon. Seosrehuvaunun pyörien tulee olla puhtaat sen liikkuessa ruokintapöydällä.

Lisätietoja Tilaseos-hankkeesta
saa MTT:n Pohjois-Pohjanmaan
tutkimusasemalta Ruukista, Sirpa
Lunki, puh. 08 2708 4510 tai 040
7254 276.

Koskimäki toimii Valion neuvonta-agrologina
ja Puumala Työtehoseuran Tilaseos-hankkeessa.