Ruokinta 19.9.2006

 


Ensimmäistä säilörehusatoa
kertyi vielä mukavasti. Toinen
sato jäi heikoksi määrältään ja
osittain myös laadultaan.
Kuva Paavo Tuovinen

Paavo Tuovinen   

Rehunäytteet kiireesti tutkittaviksi ja ruokinnan suunnittelu käyntiin

Viljelijöiden pitäisi nyt ottaa pikaisesti rehunäytteet säilörehusta ja aloittaa ruokinnan suunnittelu ottamalla yhteyttä neuvojiin, kotieläinagronomi Raija Tamminen ProAgria Kymenlaaksosta sanoo.

-Ratkaisuja rehupulaan löytyy. Niitä on vain lähdettävä aktiivisesti hakemaan. Lähtökohtana
on, että lypsäville pitää riittää lypsättävää rehua. Jo nyt on lähdettävä rajoittamaan karkearehun
määrää, lisäämään väkirehua ja etsimään korvaavia rehuja, Raija Tamminen sanoo.


Teemasivut

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

Mistä rehut talveksi?
Poikkeuksellisen kuiva kesä
kutisti säilörehusatoa. Ensimmäinen
sato saatiin korjuuseen
pääosin hyvälaatuisena,
mutta toisen sadon määrä
ja laatu jäivät heikoiksi. Lisäksi
laitumen kasvu pysähtyi ja
säilörehuruokinta jouduttiin
monella tilalla aloittamaan
tavallista aikaisemmin.
Puuttuvan säilörehun tilalle
tuottajat ovat joutuneet
hankkimaan korvaavia rehuja.
Maito ja Me –lehti kysyi
rehutilannetta ja ensi talven
ruokintasuunnitelmia sekä
maitotiloilta että ruokinnan
asiantuntijoilta.
Tammisen mukaan tilakohtaiset erot rehujen riittävyydessä ovat suuria. Heikoimmissa tapauksissa koossa on vain puolet tarvittavasta säilörehumäärästä, osa tiloista on pystynyt lisäämään korsirehua täysviljasäilörehun avulla, ja paikoin rehuja on riittävästi joko ylivuotisten varastojen, naapurista ostetun rehun tai ison oman säilörehualan avulla.

-Joillain tiloilla on yhteistyötä
naapuritilojen kanssa ja rehua on
saatu korjattua lopettavien tilojen
pelloilta, kesantopelloilta tai muilta kasvinviljelytiloilta.

-Kuivuus on sattunut eniten laiduntaviin tiloihin. Laitumet ovat kuivuneet täysin, Tamminen arvioi.

Kymenlaaksossa ensimmäinen säilörehusato jäi noin 30 prosenttia
huippusatoja pienemmäksi, toista satoa saatiin korjattua vähän tai ei ollenkaan ja kolmatta satoa ei saada. Tärkeimmät korvaavat rehut tulevat olemaan kokoviljasäilörehu ja olki. Olki on
tänä vuonna hyvälaatuista ja sitä
saadaan runsaasti talteen.

Kokoviljasäilörehua
ja muita apurehuja

-Kokoviljasäilörehua voidaan käyttää runsaita määriä säilörehun ohessa. Olkea voidaan käyttää lypsylehmille vain laskevan maidontuotannon vaiheessa ja silloinkin pieniä määriä. Oljen käyttöä helpottaa, jos sitä voidaan syöttää seosrehuna. Sellaisella alueella, missä maitotiloja on tiheässä, tällainen voisi olla mahdollista, Tamminen sanoo.

-Kokoviljasäilörehun käytössä pitää lämpenemisvaaran vuoksi olla tarkkana, koska auma tai siilo avataan, Tamminen muistuttaa.

Rehutehtaat ottavat Tammisen mukaan huomioon kesän vaikutukset. Väkirehujen käyttö lisääntyy luonnollisesti huomattavasti heikon säilörehusadon vuoksi.

Elokuun loppupuolella yhteydenottoja neuvojiin oli tullut vielä vähän. -Aktiivisimmat tilat ovat olleet yhteydessä, Tamminen sanoo.

Tamminen vakuuttaa ProAgrian suunnitteluresurssien riittävän syksyllä, kun ruokintasuunnitelmien kysyntä on kiivaimmillaan.
-Kaikilla tiloilla ei tarvitse heti käydä, vaan alustavan suunnitelman voi tehdä etätyönäkin ja lähettää tilalle sähköpostissa, Tamminen sanoo.

Lisäkustannuksia ruokintasuunnitelmien teosta ei tuotosseurannassa oleville tiloille Tammisen mukaan tule huolimatta siitä, että suunnitelmien tekoon kuluu nyt enemmän aikaa kuin”helppoina” syksyinä.
 
 alkuun Teemasivut | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus