Ruokinta 19.9.2006

 
Siilo painottuu tehokkaasti betonitäytteisillä autonrenkailla. Renkaat ovat helposti siirrettävissä etukuormaajan nostovarrella.
Kuva Heikki Niskanen

Heikki Niskanen   


Lämmenneen rehusiilon hoito

Yhteistä kesän säilörehuissa on korkea kuivaainepitoisuus. Siilo- ja aumarehujen kuivuus
lisää niiden lämpenemisriskiä. Rehujen
jälkipilaantumisen estämiseen kannattaa varautua jo ennakkoon, sillä höyryävää rehuvarastoa on vaikea sammuttaa.

Rehututkimusten mukaan kesän ensimmäinen säilörehusato on laatu- ja ruokinta-arvoiltaan


Teemasivut

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

hyvää. Kuivuudessa kituneen toisen säilörehusadon D-arvo vaihtelee suuresti.

Muista Artturisäilörehukisa

Käytännön Maamies etsii
Artturi-säilörehukilpailussa
maan parasta säilörehua ja sen tekijöitä. Kilpailu toteutetaan kahtena sarjana: tuoreet ja esikuivatut.

Artturi-kilpailuun voi sallistua
kesän 2006 säilörehuista
otetuilla ja Valion rehulaboratoriossa
31.10.2006 mennessä
analysoiduilla rehunäytteillä.
Kilpailun ilmoittautumislomake
löytyy Käytännön
Maamiehen numerosta
8/2006 sekä verkkosivulta.

Kummankin sarjan voittajat
saavat 1 000 eurolla Kemira
GrowHown tuotteita, toiseksi
parhaat 500 eurolla Valion ja
kolmanneksi tulleet 250 eurolla Borealiksen tuotteita.
Kuivunutta rehua on vaikea saada tiivistymään varastoinnissa. Kuivuus altistaa rehun lämpenemiselle siilossa ja aumassa. Jo ennakkoon on tehtävä kaikki toimenpiteet rehujen jälkipilaantumisen estämiseksi, sillä höyryävää rehuvarastoa on vaikea sammuttaa.

Pyöröpaalirehujen lämpenemisriski on todella pieni, jos paalin syöttöaika jää lyhyeksi.

Ensimmäinen tehtävä on estää säilörehuvarastojen pintapilaantumiset. Kaikki rehu on saatava säilymään hyvänä ruokintaan saakka. Pyöröpaalirivit suojataan verkoilla tai estetään jänisten ja lintujen rikkomiset muilla keinoin.

Siilo- ja aumarehujen pinnan säilyvyyden varmistus tehdään runsaalla painotuksella. Pelkkä muovi ei riitä suojamaan rehuvaraston pintarehua. Aitaus rajaa kotieläinten pääsyn rehuvarastoille.

Tilakohtaisia
toimenpiteitä:

- Lähetä rehunäytteet ja laadi rehuille syöttöjärjestys.

- Esikuivatun säilörehun ruokinta
aloitetaan kosteimmilla rehuilla ja kuivat erät jätetään talvikaudelle. Paalirehu sopii hyvin syyslämpimien ruokintaan.

- Estä auringon lämpösäteilyn pääsy rehun ottopintaan.

- Siilosta tai aumasta rehu irrotetaan leikkaamalla ja varotaan rehun ilmaantumista. Rehupihdillä otettaessa rehu pöyhiintyy ja siitä on vaikea tunnistaa pilaantuneet rehukohdat.

- Seuraa rehun lämpötilaa. Tutki rehua syvemmältä, sillä
kuumentuminen etenee rehumassan sisällä.

- Rehun jälkipilaantuminen estetään muovituksella, lisäpainotuksella ja tarvittaessa rehupinnat kastellaan 1:7 laimennetulla AIV 2 Plus-vesiseoksella.

- Ruokintaan otetun rehun laatua seurataan aistinvaraisesti. Tumma ja homeinen rehu jätetään jo varastopaikalle.

- Lämpimillä ilmoilla pyritään lyhyeen 1-2 päivän välivarastointiaikaan. Jos rehu laatu on heikohko, otetaan rehua ruokintakerroittain. Puhdista ruokintapöytä rehutähteistä.

Hiivat ja homeet varastojen pilaajia

Homeet ja hiivat ovat esikuivattujen rehujen suurimpia pilaajia. Kuivissa rehuissa on aina vähän vettä ja runsaasti ilmaa. Kelasilppurirehuissa on myös korjuueriä, joista puristenestettä ei ole erittynyt ja kuiva-ainepitoisuus on lähellä 30 %.

Home- ja hiivakasvustoja löytyy avoimista lämmenneistä rehupinnoista. Syksyn lämpimyys, kosteus ja tuulten tuoma happirikas ilma saa ne nopeaan kasvuun.

Huolellisella säilönnällä, ilman poistamisella rehusta sekä homeiden ja hiivojen kasvua estävillä säilöntäaineilla estetään niiden lisääntyminen rehussa. Säilöön jatkuvasti tihkuva uusi ilma pitää kasvua käynnissä ja varaston avausvaiheessa rehuun ilmestyy nopeasti näkyvät kasvustot. Samalla rehukohta on kuumentunutta. Alhainen pH ei estä homeiden ja hiivojen säilymistä rehussa, vaikka se onkin tehokas muiden haittamikrobien kasvun estäjä.

Hiivat ja homeet käyttävät rehun maito- ja etikkahappoa sekä sokereita ravinnokseen. Niiden kasvuvaihe tuottaa rehuun lämpöä, hiilidioksidia ja vettä.

Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.

 alkuun Teemasivut | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus