Ruokinta 19.9.2006

 
Jouni Auvinen tutkii ennen juhannusta
korjattua säilörehulohkoa. Sateita oli tullut
jo sen verran, että maan halkeamat alkoivat peittyä. Lehmät oli päästetty lohkolle
aamulla, päivällä syötävä oli jo vähissä.
Kuva Paavo Tuovinen

Paavo Tuovinen   

Kesantopellot pelastivat

Ensimmäinen säilörehusato oli noin 70
prosenttia normaalista, toista ei ole päässyt
korjaamaan ollenkaan ja laitumet ovat kuivuneet
täysin. -Kesantopellot pelastivat meidät, Jouni Auvinen Osuniemestä Lohjalta kertoo.

Ensimmäiset sateet tulivat Osuniemeen vasta elokuun puolivälissä. Elokuun 22. päivä Jouni
Auvinen elätteli jo toiveita kulottuneiden nurmien elpymisestä ja toisen säilörehusadon korjuusta
syksyllä. -Pitää katsoa, lähteekö nurmi kasvamaan vai valmistautuuko se jo talveen, Auvinen pohti.

Tilan 40 lehmää olivat laitumella, jolta oli korjattu säilörehu juhannuksen alla. Pelto näytti jo vihreältä, mutta todellisuudessa syötävää oli niukasti.

Teemasivut

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

Lehmät hamusivat vähäiset vihreät korret uudelta lohkolta muutamassa tunnissa.

Kesällä heinää oli korjattu säilörehuksi ja osin heinäksikin 23 hehtaarilta kesantoa. Lisäksi naapurilta oli ostettu ylivuotiset kymmenen hehtaarin heinät, jotka Jouni ja hänen veljensä Jari olivat silloin itse paalanneet. Laitumien kuivuessa laitumellekin on jouduttu viemään paalattua
korsirehua.

-Kesantoheinä ei ole lähellekään normaaliheinän veroista, mutta nyt ei tarvitse ryhtyä syöttämään eläimille olkia, Auvinen sanoo.

-Nippa nappa näillä pärjään, jos on pakko. Jos säilörehua saadaan vielä lisää, se menee lehmille. Nuorkarja saa syödä heikompilaatuiset rehut, Auvinen sanoo.

Maitomäärää kesän helteet olivat laskeneet noin 75 litraa päivässä.
Joka toinen päivä tyhjennettävästä tankillisesta on kesällä puuttunut 150 litraa normaaliin verrattuna.

 alkuun Teemasivut | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus