Seosrehulla 10 vuotta

Tohnin tilalla Lehtimäellä siirryttiin seosrehuruokintaan 1997 kun uusi pihatto valmistui.

Tarja ja Jarmo Tohnin pihattoon tuli paikat 70 lehmälle ja 30 hieholle. Vanhaan navettaan saneerattiin vasikka- ja poikimatilat. Lisäksi tilalla on 200 paikkainen sonnikasvattamo. Seosrehut jaetaan molempiin
navetoihin traktorivetoisella vaunulla.

Seosrehuruokinta tuli taloon, koska täysrehun hintataso oli nousussa ja halvemmat rehut houkuttelivat. Myös osa seosrehuruokintaan tarvittavasta kalustosta oli tilalla jo valmiina, puuttui vain seosrehuvaunu.

Seosrehuruokintaa aloitettaessa säilörehut olivat paaleissa. Paaliaikana sekoitettiin samaan seokseen sekä kuivempana että märempänä korjattuja paaleja, jolloin saatiin valmiin seoksen kosteutta tasattua sopivaksi.

Nyt lehmien seosrehu tehdään 2005 säilörehun kesäsadosta, litistetystä ohrasta, ohrarehusta, rypsipuristeesta, kivennäisestä suolasta, kivennäisestä sekä rankista. Ummessa olevat lehmät ja hiehot saavat kaurasta tehtyä säilörehua ja olkea tarvittavilla kivennäisillä ja vitamiineilla täydennettynä. Sonneille on oma seoksensa. Talvella edellä mainittujen rehujen lisäksi seoksiin tulee vielä perunarehua ja tuoreleikettä.

Seosrehun selviä etuja erillisruokintaan verrattuna on ollut ruokintakustannuksen alenemisen lisäksi tasaisemmat tuotokset lypsykaudella ja sen seurauksena utareiden parempi kestävyys. Syömishäiriöt eläimillä ovat vähentyneet. Lehmien keskituotos on
nyt 8 900 litraa.

Kehittämiskohteitakin ruokinnasta löytyy. Rehuvarastoja voisi edelleen suurentaa, jotta syksyllä matalan rehuviljan hinnan aikaan voi hankkia koko vuoden tarpeen. Ilmatiivis viljasiilo voisi olla hyvä.

Kaikki säilörehu tulisi myös mahtua siiloihin yhteen paikkaan. Säilörehun laatuun panostetaan edelleen. Paalimenetelmästä siirryttiin laakasiilorehuun muutamia vuosia sitten. Seosrehuvaunussa on oltava vaaka, ”mututuntumalla” ei kannata seosta tehdä.

Seosrehuruokinnan mahdolliset riskit on myös tunnistettava. Isännän mukaan ainakin hygieniaan ja eläinten terveyteen liittyvät riskit on hallittava.

Ruokinnan onnistumista Tohnit seuraavat maidon ureapitoisuudesta ja valkuais- ja rasvapitoisuuksista. Lisäksi lehmien kuntoluokkia ja lihasonnien rasvaluokitusta seurataan tarkasti. Jarmo Tohnin terveiset kollegoille on: ”Tehkää riittävän usein säilörehuanalyysit, joskus myös seoksesta.” Tohnin tilasta on artikkeli Seosrehulehdessä 2006.