Leena Pakarinen  

Automaattilypsy etenee Tanskassa

Tanskan maitotilat kasvavat keskimäärin yhdellä lehmällä kuukaudessa. Automaattilypsytiloilla on keskimäärin kaksi robottia. 4–6 robottia on aika yleistä ja suurin robottimäärä tilalla on kahdeksan.

”Tällä hetkellä ei suunnitella alle kahden robotin pihattoja”, kertoi Tanskan neuvontajärjestön johtaja ja kansainvälisen maidontarkkailukomitea ICAR:in varatoimitusjohtaja Uffe Lauritzen Petäjäveden automaattilypsyseminaarissa marraskuussa.

Automaattilypsyseminaarin järjestäjinä toimivat Lely-klubin asiakastoimikunta ja NHK-keskus.

Suurin osa tanskalaisista maitotiloista sijoittuu 100–200 lehmän kokoluokkaan. Keskiarvotilalla on 135 lypsylehmää, saman verran nuorta karjaa, miljoonan kilon maitokiintiö, kaksi lypsyrobottia, 130 hehtaaria peltoa ja yksi työntekijä.

156 tilalla lehmäluku on yli 300, yli 500 lehmän tiloja on 12 ja enää 652 tilalla on alle 50 lehmää. Suurin keskikarjaluku on robottitiloilla.

Robottitilojen määrä on vuodesta 2006 noussut 414 tilasta nykyiseen 702:een. Lypsyasemaa tai karusellia käyttää 3 200 tilaa ja parsinavetoita on 600. Vuonna 2007 lehmien määrä robottia kohti putosi 58:aan, koska silloin rakennettiin paljon eikä kapasiteettia saatu heti käyttöön. Nyt yhdellä robotilla on 65,2 lehmää.

Tanskassa alle 200 000 solun maidosta saa laatulisän ja yli 300 000:n solupitoisuudesta hinta laskee 10–15 prosenttia.

”Isojakin tiloja on alle 150 000 solussa, mutta pysymistä alle 300 000 solussa pidetään ihan hyvänä. Bakteeritasot ovat automaattilypsyssä olleet hiukan korkeampia kuin muilla tiloilla, mutta karjakoon kasvattaminen ei nosta bakteerimäärää.”

Nyrkkisääntö Lauritzenin mukaan on se, että hyvälaatuista maitoa ennen robottia tuottaneen tilan laatu säilyy hyvänä. Hänen esittämissään eri robottimerkkien laatutilastoissa näkyy eniten eroja jäätymispisteessä. ”Se on ollut haaste roboteille, mutta tilanne on parantunut aika lailla.”

Näytteenotto ulkoistettu

Tanskan tarkkailuyhdistys RYK on ollut aktiivisena osapuolena kehittämässä automaattista näytteenottotekniikkaa lypsyrobotinvalmistajien kanssa.

”50–100 lehmää tunnetaan nimeltä, mutta kun puhutaan 200–400 lehmän karjoista, on siirrytty yksilöistä ryhmiin. Silloin näytteenotto on automatisoitava”, Uffe Lauritzen totesi. Hänen ja Lelyn yhteistyönä on syntynyt Lely Shuttle-näytteenottojärjestelmä.

RYK omistaa kaikki Tanskan maitomittarit noin 400 kiinteää mittaria lukuun ottamatta. Se myös vastaa näytteiden keräilystä sekä tietojen tallennuksesta. Tanskan lyhyiden välimatkojen ansiosta yhden näytteenottajan vastuulla voi olla 50– 80 karjan kiertäminen noin viiden tilan päivävauhdilla.

Suomen karjantarkkailun näytepurkin viivakoodi on lehmäkohtainen, mutta RYK:n menetelmässä purkkien kiinteät viivakoodit linkittyvät robotilla olevaan lehmään lypsyn alussa. RYK:n keräämiä tuotostietoja käytetään laaduntarkkailun ja karjankehittämisen lisäksi pankkien, vakuutusyhtiöiden ja muiden viranomaisten pohjatietona sekä eläinterveyden seurantaan.

”Esimerkiksi pankit haluavat puolueetonta tietoa investointilaskelmiin. Viljelijän omat tiedot eivät välttämättä kelpaa. Mitä isompi bisnes, sen tärkeämpää on oikea tieto toiminnan pohjana”, sanoi Lauritzen.

Paratuberkuloosi eli Johnen tauti oli ensimmäinen eläinlääkinnällinen analyysi ja tänä vuonna Tanskassa on luvassa sovelluksia maidon polymeeriketjujen mittaamisesta.

Laatukilpailu kannustaa

Suomessa Lely-klubin järjestämässä vuoden 2008 huoltoalueiden välisessä maidon laatukilpailussa Etelä-Suomi oli paras solumäärällä 163 000 ja bakteereilla 6 000. ”Koko Suomen keskiarvotulos oli 175 500 solua”, totesi NHK-keskuksen aluepäällikkö Jussi Liukkonen.

Laatukilpailussa kerättiin alueittain tiedot maidon solu- ja bakteeripitoisuuksista, erottelumaidon määristä, hälytyksistä, epäonnistuneista lypsyistä sekä jäätymispisteestä. Kilpailun tavoitteena on kiinnittää huomiota maidon laatuun ja robotin tietojen hyödyntämismahdollisuuksiin. Vuoden 2009 teemana on kannattavuus.

”Merkittävä osa Valioryhmän maidosta eli 8,5 prosenttia tulee automaattilypsytiloilta. Vuonna 2008 siitä oli E-luokkaa 91,3 prosenttia. Robottilypsy tuottaa Valiolaatua”, totesi seminaarissa yhteyspäällikkö Ari Mäkelä Valiosta.