Navettarakentaminen 1 / 2009

 
Sään lauhtuessa verhoseinän kuura muuttuu jääpuikoiksi ulkoseinän pinnalle.
Kuvat Pekka Petäjäsuvanto


Navetta on avara kattoristikoilla rakennettu pihattonavetta. Seinää on kaksi metriä ja sen yläpuolella on 1,5 metriä verhoseinää.


Sammeli Pekkala esittelee lypsyosastoa. Lypsyasema on eroteltu omalla ylös-
nostettavalla verhoseinällä. Lypsyasemaa on mahdollista lämmittää lypsyn aikana lypsäjän yläpuolella olevilla säteilylämmittäjillä.

Pekka Petäjäsuvanto  

Verhoseinä toimii pohjoisessa

Ivalolaisten maidontuottajien Paula ja Sammeli Pekkalan sekä Hanna-Mari Kasurisen oli tehtävä ratkaisu maitotilansa tulevaisuudesta. Pitkän pohdinnan jälkeen molemmat päätyivät maidontuotannon kehittämiseen.

Molemmilla yrittäjäperheillä oli tarve saada lehmille uusi navetta. Kahden 35 lehmän navetan sijaan he rakensivat yhden yhteisen 70 lehmän pihattonavetan. Yritysmuoto ei muuttunut yhteispihatossa. Saman pihaton yhteydessä toimii edelleen kaksi erillistä tilaa. Puolet navetan lehmistä on toisen ja puolet on toisen yrittäjän omistuksessa. Kuitenkin riskit ja työt jaetaan kahden yrittäjäperheen kesken.

Navetan käyttöönotto onnistui

Pihattonavetan verhoseinäratkaisuun maidontuottajat ovat tyytyväisiä. Navetta on täyttänyt odotukset. Lehmät ovat sopeutuneet nopeasti, vaikka eläimet yhdistettiin kahdesta eri parsinavetasta. Eläimet ovat paljon rauhallisempia ja puhtaampia kuin vanhoissa parsinavetoissa.

Kapea kolmerivinen navetta

Uusi navetta on selkeä ja yksinkertainen. Navetassa on tilat 70 lehmälle ja poikimasekä sairaskarsinat. Vanhaan navettaan korjataan tilat vasikoille ja nuorille hiehoille. Siemennetyt hiehot viettävät odotusajan ulkohallissa.

Navetta on avara kattoristikkonavetta. Sisäkorkeutta on lähes viisi metriä. Ruokinta on aperuokinta. Apesekoitin on navettahallin päässä,


Navetta-
rakentaminen
1/2009

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

josta ape kuljetetaan ruokintapöydälle pienkuormaimella. Ruokintapöytä on kapea ruokintapöytä navetan sivulla. Kapea navetta haluttiin osin kustannussyistä, 17 metriä leveä navetta voitiin toteuttaa tavallisilla kattoristikoilla.

Verhoseinä Lapin pakkasissa

Uudessa navetassa ei kuulu koneiden melua, sillä ilma vaihtuu verhoseinän ja katolla olevien hormien kautta. Ilmanvaihdon toimivuutta on moni epäillyt.

Verhoseinä toimii
Suomen oloissa
Verhoseinänavettoja on vajaa sata tasaisesti ympäri Suomen. Osin ulkomailta rantautunut navetan ilmanvaihtomalli on osoittautunut oikein suunniteltuna toimivaksi myös meillä.
Kovilla pakkasilla navetan lämpötila on reilusti plussan puolella. Keväällä, kesällä ja syksyllä saadaan seinää avaamalla raikasta ilmaa riittävästi. Siitä hyötyvät lehmät ja navetan työntekijät viihtyisämpinä olosuhteina ja työskentely-ympäristönä. Navettaa suunnittelevan kannattaa käydä tutustumassa myös verhoseinänavettaan.
Kokemukset ovat tähän asti olleet vakuuttavat. Lämpötila on ollut alimmillaan ulkona -37 astetta, mutta navetan sisällä on samaan aikaan ollut +6 astetta. Yli 30 asteen pakkasella sisäilmaan kertyi hieman usvaa.

Muuten navetan ilma on ollut raikas eikä vesipisaroita muodostu, vaan kosteus näkyy kuurana verhoseinän sisäpinnassa. Koko ajan tulee lisää kokemusta ilmanvaihdon säädöistä. Lämpötilan ollessa alle -20 asteen poistohormit ovat täysin auki. Lämpötilan noustessa yli -10 asteen verhoseinää aletaan avata.

Navetta kesällä täyteen

Ilmanvaihdon toimivuutta on moni epäillyt. Kokemukset ovat tähän asti olleet vakuuttavat.

Tavoitteena on saada nopeasti navetta lehmiä täyteen ja tuottamaan maitoa mahdollisimman paljon. Kesällä on suuri haaste saada riittävä määrä karkearehua. Ivalon korkeudella kesäsäät vaihtelevat paljon. Viime kesänä suoperäisillä pelloilla sadot jäivät todella heikoiksi. Tulevaisuudessa navetan karkearehun tarve on saatava omilta pelloilta ja vilja- ja väkirehu on ostettava etelästä.
 alkuun Navettarakentaminen 1/2009 | Maito ja Me | Toimitus