Navettarakentaminen 1 / 2009  Juha-Matti Suominen (vas.) ja Valion hallituksen jäsen Sauli Lähteenmäki pihaton avointen ovien tilaisuudessa. Kuvat Petri Uusitalo  Päädyssä on maitohuone, joka on ovea myöten mitoitettu laajennustarpeet huomioon ottaen. Pihaton muoto on sopusuhtainen rakennuksen yksilappeisuudesta huolimatta. Takana väkirehusiilot ja seosrehun kuivien rehukomponenttien siilot.  Päätylaudoitus on vielä keskeneräinen. Kuvasta näkyy rakennuksen muoto, sivuseinä, kattorakenne ja hormit, joita lisätään rakennusta levennettäessä.. |
Petri Uusitalo Vehmaalle nousi puolikas pihatto Vuoden alku toi Piettisten tilalle uuden aikakauden uuden pihaton ja lypsyjärjestelmän myötä. Uudisrakennukselle on jo laajennussuunta, jotta se voi ajan ja tarpeen myötä venyä ’täysmittaiseksi’ pihatoksi. Vaikka Varsinais-Suomessa riittää viljelyalaa, Vehmaan seudulla pellot on jo vallattu: voimakkaasti kehittynyt sikatalous tarvitsee kaiken liikenevän alan lannanlevitysalakseen.Tämä on myös laajentavien maidontuottajien otettava huomioon. Kertarysäyksellä voi vain harva moninkertaistaa tuotantonsa. Suomisen perhe on kehittänyt Piettisten tilaansa ja uudistanut navettaa vuosien mittaan useaan otteeseen. Parsinavetta on muutettu kombi-navetaksi, varustettu kokoomatilalla ja 3-paikkaisella tandem-lypsyasemalla. Rehutornit on uusittu täyttöpurkaintorneiksi. Työt navetassa ovat sujuneet mukavasti, mutta järkevää laajentamista eivät puitteet suosineet. Oli aika tehdä kokonaan uutta. Näitä taustoja vasten tuntui tuotannon tuplaamisen askel vehmaalaistilalle sopivalta ja turvalliselta harppaukselta. Siten uudessa pihatossa on paikkoja 55 lypsävälle, ummessaoleville ja kantaville hiehoille on 19 makuuparsipaikkaa. Lisäksi on erottelu- ja hoito-osasto. Isännän, Juha-Matti Suomisen, tulevaisuuden visio on nähtävissä. Pihattorakennuksen ulkomuoto paljastaa, että jatkoa seuraa: pihatto on ikään kuin suunniteltu ensin kokonaisena, ja tässä vaiheessa tehty puolikkaana. Vanha navetta palvelee jatkossa nuorkarjaa. Tonttivaraus leventämisestä Laajennusvara on levennyssuuntaan, joten |
|
toiminnallisuudesta ei ole jouduttu tinkimään, vaan pihatto toimii moitteettomasti nykyisellään. Julkisivu tuntuu tyydyttävältä, vaikka onkin ’ykslappeinen’. Tonttivarauksessa on otettu leventämisen lisäksi huomioon lisälaakasiilon rakentaminen ja mahdollinen lisälietesäiliön tarve. Maitohuoneeseen sopii isompikin tankki ja visiiripöytä taas takaa sen, että ruokintapöytää voi jatkaa laajennuksen mukaan. Ratkaisu on toimiva ja taloudellinen, koska ylimääräisiä neliöitä ei ole jouduttu rakentamaan laajennuksen varalle, vaan joka neliö on täydessä käytössä. Eristetty robottikoppi Pihatto on suunniteltu vapaalle kierrolle. Robotin edustalle on varattu reilusti tilaa uusimman tietämyksen ja eläinten tarpeen mukaan. Ritiläkäytävät mahdollistavat kynnyksettömän kulun robotille, samoin poistumisen ja alueen pysymisen puhtaana. Eristettyyn ’boxiin’ asennettu lypsylaitteisto voidaan lisälämmittää kylmimpänä aikana. Lisäksi koppiin johdetaan esilämmitettyä, puhdasta ilmaa maitohuoneesta. Näin robottihuoneeseen saadaan pieni ylipaine, joka estää pölyn tai vaikka voihappoitiöiden kulun lypsyalueelle ja robotin käsivarrelle. Huoneeseen on lypsyn valvojalle hygieeninen kulkureitti ja asianmukaiset saappaanpesupaikat. Toimiva erotteluosasto Lypsyrobotin takana on erotteluosasto. Osaston ja robotin lähialueen suunnitteluun on otettu ideoita Kanadasta, kohteen pääsuunnittelijalta Jouni Pitkärannalta sekä isännältä itseltään. Erottelualueella on 11 parsipetiä. Osasto voidaan jakaa jopa kolmeen ryhmään erikoishoitoa tai tarkkailua varten. Jokaisesta osastosta pääsee normaalisti ruokailemaan visiiripöydän kaukalosta. Lisäksi erotteluosastolla on kaksi poikimiskarsinaa ja erikoisuutena lypsysyvennys. Lypsysyvennyksen viereen asennetaan vanhan navetan tandemaseman h äkki tulo- ja menoportteineen. Lypsy tapahtuu ’kannuasemalla’. Ratkaisu takaa mahdollisimman tehokkaan meijerimaidon lypsyn robotilla, ja kuten isäntä lypsysyvennyksestä toteaa: ”Pitkän asemalypsykauden jälkeen olisi takapakkia alkaa kyykistellä uudelleen.” Näin on myös voitu käyttää vanhaa lypsyhäkkiä, johon lehmät osaavat tulla, koska se on samantapainen kuin lypsyrobotin häkki. Tällainen tandem-aseman häkki voi toimia totuttelupaikkana myös hiehoille. 28 yhteistyökumppania Juha-Matti Suominen antoi rakennusporukan tehdä työtänsä. Hän keskittyi viemään rakennusprosessia eteenpäin, huolehti kontakteista
Avointen ovien tilaisuudessa Juha-Matti Suominen lausuikin kiitokset kaikille, jotka olivat vaikuttaneet hankkeen toteutumiseen. Onnistuneesta ratkaisusta kertoo se, että pihatto on tilan kokoon sopiva ja että talon väelle on jäänyt voimia käynnistää tuotantoa ja halua kehittää tuotantoa edelleen. Avointen ovien tilaisuudessa puhunut Valion hallituksen jäsen, Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen varapuheenjohtaja Sauli Lähteenmäki kannusti tuottajia luottamaan tulevaisuuteen ja itseensä. ”Kansainvälinen taantuma on tuomassa pilviä maitotalouden taivaalle. Nyt on kuitenkin oikea hetki vaikuttaa oman tilan tulevaisuuteen”, Lähteenmäki totesi. Hän kertoi, että myös heidän tilallaan Ruskossa tuotannon laajentamiseen on kiinnostusta ja tästäkin kohteesta löytyy vinkkejä omiin tarpeisiin. Kirjoittaja on Osuuskunta Länsi_Maidon kenttäpäällikkö.
|
 |
Navettarakentaminen 1/2009 | Maito ja Me | Toimitus |
Suomisen pihatto Vehmaalla on kooltaan ja malliltaan kaikkien tuottajien ulottuvilla. Sen etuna on, että pihattoon voi ruokinta- ja lypsyratkaisut valita taloudellisesti ja laajennusta toteuttaa asteittain. Suomisten suunnitelmiin kuuluukin kehittää tuotantoa kolmessa vaiheessa.