Jussi Knuuttila  

Pihatto pystyyn kohtuukustannuksin

Navetan voi pystyttää edullisesti, alle 6 000 euroa parsipaikka. Tämän ovat todistaneet Sari ja Sami Ojanperä Ilmajoen Huissilla. Heidän vuonna 2007 keväällä käyttöön otettu navettansa alitti niukasti tuon summan, vaikka mukaan lasketaan oman työn osuus.

Omaa työtä sijoitettiin rakentamiseen melko runsaasti, suunnilleen 150 000 euron arvosta. Samin isän, Matti Ojanperän työpanos oli suunnilleen yhtä suuri kuin nuoren isännän.

Myös Sari-emännän työpanos oli merkittävä, vaikka hän oli äitiyslomalla osan rakennusajasta. Hän vastasi tuotannon ylläpidosta vanhassa navetassa. Myös Samin lonkkaleikkaus osui juuri rakentamisvaiheeseen, mutta siitäkin selvittiin.

Sari kiittelee vanhan isännän tukea korvaamattomaksi. Vaikka omaa työtä tehtiin runsaasti, navetta valmistui selkeästi alle vuodessa. Tahtia hidastettiin tarkoituksellisesti rakentamisen loppuvaiheessa. Navetta haluttiin täysin valmiiksi ennen kuin eläimet otettiin sisään.

Rakentamistahtia rauhoitettiin myös siksi, että vanhan navetan muutostyöt hiehojen ja teurasnautojen kasvatukseen haluttiin aloittaa heti uuden navetan valmistumisen jälkeen. Paukkuja säästeltiin, jotta vanhan navetan kimppuun jaksettiin käydä.

Vanha navettakin saatiin käyttöön alle vuodessa. Nyt siellä on erinomaiset kasvatustilat noin 80 hieholle kolmirivisessä parsipihatossa. Lisäksi siellä pystytään kasvattamaan kaikki sonnivasikat teuraiksi. Jonkin verran on sonnivasikoita hankittu välityksestäkin. Teurasnautapaikkoja on suunnilleen 190.

Riittävä kypsytysaika

Isännyys siirtyi nuorenparin haltuun vuonna 2002. Parsipaikkoja oli tuolloin 80. Tuotostaso ei nuortaparia aivan tyydyttänyt, joten siihen haluttiin .

parannusta. Pitkään oli harkinnassa parsinavetan perusparannus.

Isäntäpari kävi kymmenkunnassa kotimaisessa kohteessa tutustumassa erilaisiin parsipihattoihin. Tanskassakin vierailtiin. Nämä vierailut tekivät selväksi, että parsipihatto tulisi olemaan heidän ratkaisunsa. Erityisesti ähtäriläinen Kantoniemen navetta teki vaikutuksen selkeydellään ja yksinkertaisilla ratkaisuillaan.

Tilatietoja
	Omistajat Sari ja Sami Ojanperä
	Sukupolvenvaihdos 2002, jolloin tilalla oli 80 lehmän parsinavetta
	124 parsipaikan uusi makuuparsipihatto valmistui maaliskuulla 2007
	Parsipaikan hinta alle 6 000 euroa
	80 hiehon makuuparsipihatto remontoitiin vanhasta parsinavetasta
	190-paikkainen teurasnautakasvattamo remontoitiin samaan parsinavettaan
	Vanhan parsinavetan remontointi maksoi 150 000 euroa, ml. kaksi 9 x 50 metristä laakasiiloa
	Keskilehmäluku tällä hetkellä 92
	Meijeriin lähtenyt maitomäärä oli 800 000 litraa vuonna 2008
	Keskituotos on 8 650 kiloa
	Kaikki vasikat kasvatetaan hiehoiksi ja teuraiksi
	Peltoa on 156 hehtaaria, josta 50 vuokralla
	Talouskeskuksen lähellä on vain 6 hehtaaria peltoa

Suunnittelijaksi valikoitui Jouni Pitkärannan arkkitehtitoimisto. Sieltä saatiin ensimmäinen luonnos vuonna 2004.

Pitkärannan luonnos hyväksyttiin lopulta hyvin vähäisin muutoksin.

Tarvikehankinnat alkoivat vuoden 2005 aikana. Vuonna 2006, varhain keväällä, kaivinkone kuopaisi maata ensimmäisen kerran. Kirvesmiehiksi oli puhuttu Jaakko Heikkilä ja Antti Lipponen, joilla on alueella erinomainen maine. ”Parasta haluttiin, eikä petytty”, sanoo isäntä.

Siirtyminen sujui normaalisti

Ojanperät sanovat, että lehmien siirto uuteen navettaan huolestutti tosissaan. Kaikki sujui kuitenkin varsin kohtuullisesti. Lehmät, jotka olivat koko ikänsä olleet kiinni parressa, saatiin ongelmitta uuteen navettaan. Ensimmäinen lypsy kalanruotoasemalla oli tietenkin työläs. Sen maitosaalis jäi lähes puoleen normaalista.

Isäntäväen mukaan ensimmäiset tavoitteet on saavutettu. Maitotuotos on noussut tähän mennessä 1 000 kiloa lehmää kohti. Keskilehmäluku on nyt 92. Parsipaikkoja on käytettävissä 124. Maitoa on lähtenyt meijeriin 800 000 litraa viime vuonna. Keskituotos on 8 650 kiloa. Kaikki viittaa siihen, että tuotostaso on edelleen nousussa.

Ojanperät hankkivat kohtalaisen määrän lehmävasikoita välityksestä ja kasvattivat niistä hiehoja uuden navetan täytteeksi. Vain kahdesta ei tullut maidontuottajaa. Vanhojen lehmien osto ei sen sijaan onnistunut. Niistä ei ole yhtään jäljellä.

Ojanperät sanovat yhteen ääneen, että niin rakentamisvaiheessa kuin käytännön tuotantokamppailussakin on tärkeää, ettävaroo polttamasta itseään loppuun. Tässä mielessä he ovat palkkaamassa yhden työntekijän avukseen.

Talousvainusta on etua

Sari ja Sami Ojanperän kanssa keskustellessa saa nopeasti vaikutelman, että talousasiat ovat hallussa, vaikka numeroita ei työkseen pyöritelläkään.

Rankimmankin jälkeen arvioituna noin 600 000 euron investointi uuteen navettaan ja 150 000 euron investointi nuorkarjan tiloihin vanhaan navettaan ovat hyvin hallinnassa. Tässä on otettava huomioon, että tilalta lähti rahaa vain puolisen miljoonaa euroa. Loppu katettiin omalla työllä.

Kun tuotanto pääsee täyteen vauhtiin, odotettavissa on vähintään 150 000 euronlisäys verotettaviin tuloihin. Sillä katetaan helposti investointien hoitomenot, kunhan maltetaan pitää pää kylmänä. Etupainotteisiin poistoihin verotuksen välttelemiseksi ei ole syytä mennä.

Sami Ojanperä opastaa tulevia investoijia. Hänen mielestään kuukausittainen alv-tilitys on ilman muuta etu ainakin maidontuotantotilalla, kun investointi on meneillään. Alv-palautuksilla saadaan katetuksi monta äkkinäistä rahanreikää.