Jaakko Helminen  

Maajussin navetta

Kivilahden uudelle navetalle haettiin paikka ahtaan kotipihan sijaan noin 500 metrin päästä peltokumpareelta. Komea rakennus näkyy hyvin tielle.

Karjamäärä kasvatettiin rakentamisen ohessa onnistuneesti 16 lehmästä 60 lehmään. Koska Jani Kivilahti on kiinnostunut karjajalostuksesta ja

uusien korkeatasoisten lehmien hankinnasta, ei navetta jäänyt vajaakäytölle. Vajaakäyttöisyys on monen uuden navetan ongelma ensimmäisinä vuosina.

Poikamiesisännälle lypsyrobotti oli ehdoton vaihtoehto. Lypsytyön sijasta hänvalvoo robotin toimintaa, pesuja ja huuhteluja,seuraa yksittäisten lehmien lypsyjä ja tilaa tarvittaessa huoltoja ja korjauksia robotille.

Luonnollinen ilmanvaihto

Navetan on suunnitellut ProAgria Kymenlaakson rakennustoimiston Esa Inkilä ja sen on rakentanut pihattonavetoihin erikoistunut rakennusyritys.

Kantavat runkorakenteet ovat terästä, betonielementtiä ja puuta. Liimapuupalkit ovat kattotuoleina, jotka on tuettu keskeltä navettaa ja koko yläpohja on lämpöeristetty niin, ettei katto vuoda ulos lämpöä eikä siihen tiivisty kosteutta, joka tippuisi alas navettaan.

Katon läpi menee seitsemän ilmanvaihtohormia ja ne toimivat lämpimän ilman poistoteinä. Kanavat ovat myös sisältä kokonaan lämpöeristettyä materiaalia, joten lämmin ilma ei pääse viilenemään ennen poistumistaan ulkoilmaan. Tämä saa aikaan hyvän vedon hormeissa, eikä mitään koneellisia imureita tarvita. Hormien vetoa voidaan säätää yksinkertaisella läpällä.

Navetan päädyt ja sivuseinien alaosa on eristetty, yläosassa on verhoseinät. Kesällä verhona on vain muoviverkko, joka toimii esteenä lintujen pääsylle navettaan. Muoviverkon ulkopuolella on ilman lämpötilan mukaan säädettävä vahva muovikangas. Pakkasella verho on vain vähän yläreunastaan auki. Kivilahdella verhoseinää ja poistohormeja säädetään käsin, mutta säätö voidaan antaa lämpötila-antureihin perustuvan automatiikan hoidettavaksi.

Verhoseinänavetta on valoisa, ilma on raikas ja järjestelmä on hyvin ekologinen. Sisälämpötilaa ei pyritä pitämään ’huoneilmamaisena’, vaan se saa vaihdella ulkolämpötilan mukaan. Lämpötila pysyy kuitenkin aina plusasteiden puolella osittaisen eristyksen ansiosta. Sähköenergiaa ei kulu lainkaan, verhoseinä on halvempi kuin ikkuna ja navetta lämpiää lehmien omalla lämmöllä. Ilmanvaihto on lisäksi täysin äänetön.

Harjauksella puhtaat eläimet

Lannanpoisto toimii navetassa hyvin ja lehmät ovat puhtaita. Tämä on automaattilypsyn onnistumisen edellytys ja maidon laadun lähtökohta.

Lantakäytävät on päällystetty kumimatoilla, joten lehmien sorkat kuluvat yhtä vähän kuin pehmeällä laitumella. Sorkkahoitajaa tarvitaan säännöllisesti leikkaamaan kasvavat sorkat. Mekaaninen kola puhdistaa lannan käytäviltä navetan päätyyn poikittaiskanavaan. Siitä lanta valuu pumppukaivoon, josta se pumpataan lietelantasäiliöön.

Karjaharja pitää lehmät puhtaana ja irrottaa myös vanhaa karvapeitettä ja poistaa ihosta hilsettä. Lehmien parret ovat tilavat ja varustettu patjalla. Pedin päälle levitetään kuivikkeeksi kutterinpurua. Pääntilaakaan ei ole unohdettu seinänvieriparsissa.

Poikimiselle rauhallinen tila

Poikimista odottavat lehmät ovat keskeisesti lypsyrobotin ja poikimakarsinan välissä. Tähän voidaan ottaa erilleen myös lehmä, joka odottaa eläinlääkärin hoitokäsittelyä.

Poikiminen tapahtuu pehmeässä kuivikepohjaisessa karsinassa, jossa on rauhaa ja tilaa emälle ja poikimiselle. Karsina voidaan tarvittaessa jakaa kahteen tai kolmeen osaan. Olkipohjalla voidaan pitää myös esimerkiksi lehmää, joka tarvitsee erityishoitoa, muun muassa jalkavika paranee näissä oloissa parhaiten.

Vasikat ovat erillisessä huoneessa oman koneellisen ilmanvaihdon varassa. Vasikkatilassa on viileää pihattoa korkeampi lämpötila. Vasikoiden ruokinnasta huolehtii juottoautomaatti.

Pihaton, rehuvarastojen, lämpökeskuksen, teiden ja pihojen rakentamisen kokonaiskustannus oli noin 900 000 euroa.

Kirjoittaja on kenttäpäällikkö Valion Alkutuotannossa.