Jussi Knuuttila  

Parsinavetta tuottavaksi harkituilla investoinneilla

Laihialainen Anssi Korpela teki sukupolvenvaihdoksen vanhempiensa Kaisun ja Osmon kanssa maaliskuun puolivälissä 2006. Tilalla oli 1969 rakennettu parsinavetta, jota oli muutamaan kertaan paranneltu. Parsipaikkoja oli 32:lle lypsylehmälle. Tuolloin 22-vuotiaan poikamiehen piti ratkaista, kuinka maidontuotantoa jatketaan.

Nuori isäntä Anssi Korpela valitsi pienten askelten politiikan. Ensimmäisenä ryhdyttiin kohentamaan hiehojen olosuhteita. Niille tehtiin tilat vanhaan heinälatoon. Sinne saatiin sopimaan makuuparret, ruokintakäytävä ja huoltokäytävä kaikille hiehoille.

Koska hiehot saatiin vanhasta navetasta pois, sinne tuli tilaa kuudelle lisäparrelle. Niistä kolme on nyt täydessä käytössä. Loput kolme rakentuvat ensi kesän mittaan.

”Tässä laajuudessa on tarkoitus jatkaa maidontuotantoa toistaiseksi”, sanoo isäntä. Hän lisää, että seuraava laajennus onkin sitten uusi navetta uuteen paikkaan. Isäntä on kuitenkin melko varma, että sen aika on suhteellisen kaukana tulevaisuudessa.

Nykyinen laajennus ja siihen liittyvä konekannan uusinta on pystytty hoitamaan tulorahoituksella. Tilan taloudellinen asema on siten erittäin vakaa hiljan tapahtuneesta sukupolvenvaihdoksesta

huolimatta. Tulevat, isotkin investoinnit eivät siis ole mahdottomia toteuttaa, kun niiden aika joskus tulee.

Koneinvestointeja
työtä korvaamaan

Anssi Korpela sanoo yhtenä tavoitteena olevan työmäärän kurissa pitäminen. Hänen mielestään koneistamalla parsinavetankin työmäärä saadaan kohtuulliseksi.

Avainkoneekseen hän mainitsee säilörehun jakoon hankitun DeLavalin FS 1600 -kiskoruokkijan. Se jakaa säilörehun 6–8 kertaa vuorokaudessa. Tiheään toistuva jako on pienentänyt rehuhävikkiä ja lisännyt tuotosta. Keskituotos on noussut hieman vajaat tuhannen kiloa. Kiskoruokkijaa täyttää jakopöytä. Jakopöydälle pyöröpaalisäilörehu silputaan Elhon Rotocutilla.

Tilatietoja
	Omistaja Anssi Korpela, 25 v.
	Peltoa 38 hehtaaria, josta 4 ha vuokralla
	Nurmiala 26 hehtaaria
	Rehuviljaa 10–12 hehtaaria
	Metsää 55 hehtaaria
	Navetta: 35-paikkainen
	parsinavetta, kolme lisäpartta tulossa
	Hiehot kasvatetaan itse, sonnivasikat menevät välitykseen
	Jaloittelutarha
	Kiskoruokkija karkearehulle
	Väkirehusukkula
	Harjakone ritilöitten puhdistamiseen
	Putkilypsykone, 5 lypsy-yksikköä
	Valvontakamera
	Pyöröpaalisäilörehu
	Lehmiä laidunnetaan tai ulkoilutetaan jaloittelutarhassa päivisin
	Keskituotos >11 000 kiloa/ v.

Väkirehun jakaa Pellonpajan sukkularuokkija kuudesti vuorokaudessa. Se on palvellut moitteetta jo kymmenkunta vuotta.

Isännän kiitokset saa myös Duks-harjakone. Sen avulla ritilät on helppo pitää puhtaana. Isännän mukaan käsityönä ritilöitä ei saa yhtä puhtaiksi. Aikaa puhdistukseen harjakoneella menee vain murto- osa käsityöhön verrattuna. Puhtaiden ritilöiden ansiosta myös lehmät pysyvät puhtaina.

Lypsämistä helpottavat kiskot. Isäntä lypsää normaalisti äitinsä kanssa viidellä DeLaval MilkMaster -yksiköllä. Maitotulpista ei ole pelkoa, sillä kaadot ovat hyvät ja maitoputken halkaisija on 52 millimetriä. Automaattiset irrottimet lopettavat lypsyn. Niihin luotetaan melkein kaikkien lehmien kohdalla. Lypsyyn menee aikaa 40–50 minuuttia illoin aamuin.

Investointi
tiukasti hallinnassa

Anssi Korpela arvioi nuorkarjaosaston kalusteiden maksaneen noin 22 000 euroa. Rehuvaunuun ja täyttöpöytään meni noin 30 000 euroa. Rakennustarvikkeet ovat toistaiseksi maksaneet 8 000 euroa. Kirvesmiehen palkkoihin kului 6 000 euroa. Kolmen uuden lypsypaikan remontointiin paloi 3 500 euroa. Duks-harjakone maksoi noin 3 000 euroa. Vielä on siis rakentamatta kolme lisäpartta. Niihin tulee arviolta menemään 4 000 euroa. Näin päästään 76 500 investointikustannukseen ilman oman työn osuutta.

Hiehokasvatus on isännän mukaan kokenut roiman parannuksen. Parhaat hiehot ovat kyenneet 60 litran tuotoshuippuun. 50 litraa päivässä ei ole mitenkään tavatonta. Hiehot ovat erittäin kookkaita ja tilaa vieviä, vaikka keskimääräinen poikimisikä on 24 kuukautta.

Hyvien hiehojen ansiosta karsinta on ollut ankaraa. Vanhat lehmät joutuvat antamaan tietä paremmilleen. Keskimääräinen poikimakerta on tästä syystä vain 2,1. Tiinehtyvyys on erinomainen, sillä siemennyskauden pituus on vain 32 päivää.

Näillä tiedoilla on helppo todeta investoinnit kannattavaksi. Lisäparret ja kohonnut tuotostaso nostavat verotettavan tulon määrää hieman vajaat 20 000 euroa vuodessa. Investointikulut jäävät alle 9 000 euron vuodessa.

Korpelan tila on erinomainen esimerkki suhteellisen varovaisesta, mutta erittäin kannattavasta investointitahdista. Kannattavuus on turvattu jo siksi, että tulorahoitus on riittänyt kattamaan investointikulut. Samalla navettatyön määrä on vähentynyt ja se on muuttunut kevyemmäksi. Isännän mielestä se on jo sellaisenaan tavoittelemisen arvoinen asia.

.