Juha Helander  

Navetan palovahingon korvauskäsittely

Vakuutusturva mielletään usein niin vaikeaksi ja monimutkaiseksi asiaksi, että siihen perehdytään vasta vahingon sattuessa. Totta onkin, että muun muassa karjatilan vakuutusehdot ovat pitkät ja ehkä vaikeaselkoiset. Tässä artikkelissa valaistaan vakuutusyhtiöiden korvauskäsittelyä kuvitteellisen tuotantorakennuksen palovahinkoesimerkin kautta.

Tarkastelussa kuvataan rakennuksen korvauskäsittelyn vaiheita ja esille tulevia kysymyksiä. Eläinten ja tuotannon keskeytymisen korvaamista ei tässä yhteydessä tarkastella vaan keskitytään rakennuksen korvaamiseen. Tulkinnat tapahtuvat Lähivakuutuksen korvauskäytännön kautta.

Useimmissa asioissa vakuutusyhtiöiden yleiset toimintamallit ovat yhtenevät. Vakuutusehtoihin kirjatut korvausohjeet poikkeavat jonkin verran yhtiöiden välillä, jolloin myös korvauskäsittelyssä on eroa.

Vuonna 1997 rakennettu 40 lehmän ja 55 nuoren eläimen parsinavetta paloi täysin. Navetan pohjapinta-ala oli 1000 neliötä, josta 70 % oli eläintilaa, 23 % rehuvarastoa ja loput muuta tuotantotilaa. Navettarakennus tuhoutui täysin. Ainoastaan anturat, perusmuurit ja alapohja jäivät 50 %:sti käyttökelpoiseksi. Palon syttymissyynä oli sähkölaitteisiin tullut oikosulku. Vahinkotapahtuman käsittely etenee yleensä viiden vaiheen kautta:

Vahingon kohteeksi joutunut rakennus pitää löytyä asiakkaan vahinkohetkellä voimassa olevalta vakuutuskirjalta. Vakuutuskirja toimitetaan asiakkaalle yleensä kerran vuodessa uuden vakuutuskauden alkaessa. Säilyttämisvelvollisuutta vakuutuskirjoille ei ole, mutta on suositeltavaa niiden taltioiminen kansioon muiden turvallisuusasiakirjojen kanssa.

Esimerkkitapauksessamme vakuutettu navetta löytyy voimassa olevalta vakuutuskirjalta seuraavin merkinnöin: lypsykarjanavetta 770 m2, yhteydessä rehuvarasto 230 m2. Palanut kohde on siis ollut vakuutuksen kohteena vahinkohetkellä.

Vakuutuksen kohteena ovat vakuutusehtojen mukaan ilman eri mainintaa rakennuksen käyttöä palvelevat kiinteästi asennetut koneet ja laitteet. Tätä kautta esimerkkitilan vakuutus kattaa mm. lypsyaseman laitteistoineen, ruokinta-automaatin ja lietelantalan. Rakennuksen vakuutuksen kautta ei voida korvata moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, eläimiä, rehuja eikä muutakaan irtaimistoa. Nämä pitää olla vakuutettuja erikseen.

Vakuutusten kattavuutta kuvataan yleisesti turvatasoilla. Vakuutusehdoissa määritellään mitkä vahinkotapahtumat korvataan milläkin turvatasolla. Alhaisin turvataso on yleensä palovakuutus. Korkeammilla turvatasoilla tulee mukaan mm. myrsky-, vuoto-, murto-, ympäristö- ja rikkoutumisvahinkoja.

Turvatasojen lisäksi korvattavien vahinkotapauksien kohtaan ehtoihin kirjataan myös vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset. Nämä rajoitukset sulkevat pois korvauspiiristä joukon tapahtumia, joita ei vahinkotyypiltään kuulu korvattaviin vahinkoihin. Tällaisia ovat muun muassa rakennus-, asennus- ja käyttövirheet. Esimerkkitapauksemme vakuutuskirjalta löytyy maininta: laaja turvataso. Vakuutusehdon mukaan palovahinko kuuluu em. turvatasosta korvattaviin vahinkoihin.

Vakuutusehtojen loppupuolella on kirjattuna suojeluohjeet ja vakuutussopimuslaista johdetut yleiset sopimusehdot. Mikäli näitä ohjeita tai ehtoja on laiminlyöty, voidaan korvausta alentaa tai kokonaan evätä.

Suojeluohjeet ovat vakuutusalan melko pitkälti yhteneväisiä ohjeita, jolla vähennetään vahingon mahdollisuutta. Suuri osa suojeluohjeista liittyy palovahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Suojeluohjeen laiminlyönnit antavat vakuutuksen antajalle mahdollisuuden puuttua korvaukseen vain, jos laiminlyönnillä on selvä syy-yhteys syntyneeseen vahinkoon.

Tällainen laiminlyönti voisi olla esimerkiksi sähkölaitteiden määräaikaistarkastuksen laiminlyönti. Suojeluohjeessa kirjataan seuraavasti: "Tuotantorakennusten sähköjärjestelmille tulee suorittaa määräaikaistarkastus 15 vuoden välein, jos rakennuksen pääsulake on yli 35 ampeeria." Edellytyksenä korvauksen pienentämiselle on kuitenkin se, että tulipalo on todistetusti syttynyt asennusvirheestä, joka olisi tehdyssä tarkastuksessa tullut esille.

Yleisten sopimusehtojen laiminlyönnit voivat liittyä vakavimmillaan pelastamisvelvollisuuden laiminlyömiseen tai vakuutustapahtuman aiheuttamiseen. Näin vakavat laiminlyönnit ovat äärimmäisen harvinaisia, mutta yleisten sopimusehtojen kautta vakuutusyhtiöillä on mahdollisuus puuttua esiintyviin väärinkäytöksiin.

Yleisten sopimusehtojen perusteella vakuutuksenottajalla on ilmoittamisvelvollisuus mm. muusta lähteestä tulevasta korvauksesta tai rahoituksesta. Tällaisia ovat mm. uudelle rakennukselle myönnetyt investointituet.

Esimerkkitapauksessamme palo syttyi sähkölaitteisiin tulleesta oikosulusta. Tilan sähkölaitteet oli asennettu ja tarkastettu navetan rakentamisen yhteydessä 10 vuotta sitten. Isäntäväki teki kaikkensa vahingon rajoittamiseksi ja omaisuuden pelastamiseksi. Esimerkkitapauksessa ei ole mitään perustetta puuttua korvaukseen suojeluohjeiden tai yleisten sopimusohjeiden kautta.

Rakennukset ovat vakuutettuna joko täysarvosta tai nimetystä vakuutusmäärästä. Täysarvovakuuttaminen on nykyään yleisin tapa mm. navetoiden vakuuttamiseksi. Vakuuttamisen peruste on navetan rakennusneliöiden määrä. Korvaustilanteessa rakennusneliöiden perusteella määritetään jälleenhankinta-arvo eli uuden samanlaisen rakennuksen hankintakustannus. Jälleenhankinta-arvoon sisältyvät myös vahingoittuneen rakennuksen purku- ja raivauskustannukset sekä sen tilalle rakennettavan uuden rakennuksen suunnittelukustannukset.

Uuden rakennuksen kohdalla saattavat lainsäädännöstä tai viranomaisvaatimuksista johtuneet vaatimukset olla muuttuneet niin, että syntyy lisäkustannuksia. Tällaisia vaatimuksia ovat mm. lantaloiden mitoitukset, jotka tulevat pakottavina ympäristövaatimusten kautta. Tällaisia laatu- ja varustelutason parannuksia sallitaan uudessa rakennuksessa enintään 10 % vahingon määrästä.

Täysarvokorvauksessa siirrytään jälleenhankinta-arvon sijasta korvaamaan ns. päivänarvo siinä tilanteessa, kun omaisuuden päivänarvo vahinkohetkellä on vähemmän kuin puolet jälleenhankinta-arvosta.

Toinen yleinen tilanne, jossa korvataan navetan päivänarvon mukaan, on tilanne, jossa maidontuottaja ei rakenna enää uutta navettaa tuhoutuneen tilalle.

Tuhoutuneen navettarakennuksen päivänarvon selvittämien on vahinkotilanteissa hyvin merkittävä laskutoimenpide. Vakuutusyhtiöt käyttävät tähän laskentaan Finanssialan Keskusliiton arviointiohjetta.

Esimerkkitapauksemme oli vakuutettu neliöiden perusteella täysarvosta. Keskusliiton Arviointiohjeella uuden navetan jälleenhankinta-arvoksi muodostui 627 000 € (alv 0). Samalla mallilla laskien 10 vuotta vanhan tuhoutuneen navetan päivänarvoksi tuli 564 000 €. Päivänarvo on siis selvästi yli 50 % jälleenhankinta-arvosta. Palovahinko korvataan siis jälleenhankinta-arvon perusteella.

Korvausmäärä saadaan vähentämällä jälleenhankinta-arvosta vahingossa säästyneiden rakennusosien (antura, alapohja) arvo eli jäännösarvo. Tässä vahingossa jäännösarvo oli laskentamallin mukaan 94 000 €. Korvataan siis jälleenhankintaarvo miinus jäännösarvo miinus omavastuu (200 €)= 532 800 € .

Vakuutusmäärään perustuvassa korvauslaskennassa jälleenhankinta-arvon sijasta käytetään laskennan perustana vakuutuskirjalle kirjattua rakennuksen euromäärää. Muilta osin laskenta etenee samoin periaattein kuin täysarvokorvauksissakin. Mikäli vakuutusmäärä on jäänyt ajastaan jälkeen, jää korvaus samassa suhteessa alimittaiseksi.

Tuhoutuneen rakennuksen vakuutuskorvaus maksetaan kahdessa erässä. Päivänarvon mukainen osuus korvauksesta maksetaan heti kun korvauslaskelmat ja päätökset on saatu tehtyä. Loppu osa korvauksesta maksetaan rakentamisen aikana sen jälkeen kun päivänarvokorvaukset on rakentamiseen käytetty.

Esimerkkitapauksemme päivänarvon mukainen korvaus on 90 % koko korvattavan vahingon määrästä eli 479 520 €. Loppuosa korvausta (52 280 €) maksetaan tässä tapauksessa sen jälkeen kun uuden rakennuksen vesikattotyöt ovat valmiit ja valmiusaste on 60 %. Jos tuottaja ei uutta navettaa rakenna, jää loppu osa korvausta vakuutuksen ottajalta saamatta. Arvonlisäverollisille tuottajille kaikki korvaukset maksetaan arvonlisäverottomina.

Kirjoittaja toimii kehittämispäällikkönä Lähivakuutuksessa.