Navetan rakentaminen 2 / 2007


Lypsyn toistuvat liikkeet ja paikallaan olo rasittavat lypsäjää. Vaikka lypsyasema on melko uusi, sipoolaistilalla haaveillaan lypsyrobotista.


Kim ja Nina Wickströmin uusien, vielä käyttämättömien lietesäiliöiden ympäristö on viimeistelyvaiheessa.

Maija Kyrö  

Lehmien lisäys
muuttaa koko tilan toimintoja

Maitoa tuottavat Kim ja Nina Wickström Sipoosta ovat laajentaneet tilaansa viimeisen kymmenen vuoden aikana joka suunnalta. Peltojen, lehmien, rakennusten ja koneiden lisääntyessä tilan toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti. Vaikka osuuskunta on auttanut monella tavalla, niin sipoolaistuottajat kaipaavat vielä neuvontaa, joka pureutuisi kokonaisuuteen ja auttaisi kasvavassa byrokratiassa.

Kim ja Nina Wickström aloittivat siirtymisen maidontuotantoon 1996. Tilalla oli peltoa 25 hehtaaria, vanha navetta ja muutama lihanauta pitämässä navetan lämpimänä. Sen jälkeen kasvu on ollut hurjaa. Viljeltyä on nyt 130 hehtaaria, lypsäviä 75 ja nuorta karjaa 70, mutta sipoolaistilalla suunnitellaan jo navetan lisälaajentamista.

Uuden navetan rakentaminen tuli välttämättömäksi, kun vanha navetta täyttyi nopeaan tahtiin ja käsityövoittoisena vaati isäntäväeltä lähes kaikki


Rakennusteema
2/2007

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

voimat. Vaikka navetassa uurastettiin lopulta 11-12 tuntia päivässä, niin tuotanto ei siltikään ollut kannattavaa.

Tietoa rakentamisesta ja suurista kotieläinyksiköistä Kim ja Nina Wickström hankkivat Ruotsista. Sikäläisen neuvontajärjestön kautta he saivat Tukholman lähellä olevien maitotilojen yhteystietoja. Ruotsin matka avarsi, mutta myös masensi, sillä siellä selvisi, että heidän tavoittelemansa 35 lehmän navetta tulisi olemaan liian pieni.

Tilanteen teki ongelmalliseksi se, että samaan aikaan rakennushankkeen kanssa puimuri hajosi ja Wickströmeille tarjoutui mahdollisuus ostaa lisämaata. Lähellä ei ole puimuriurakoitsijaa ja kun seuraava mahdollisuus lisämaan ostoon olisi saattanut olla vasta vuosikymmenien päässä, he ottivat riskin ja tekivät hankinnat lainarahalla. –Molemmat olivat odottamattomia menoeriä ja veivät meidät taloudellisesti tosi tiukoille. Lisänä oli vielä maitokiintiöiden ostokustannus. Rakentamisessa jouduttiin tinkimään ja nyt korjaamme sitä, mikä olisi kannattanut tehdä kerralla kuntoon, isäntäpari muistelee.

Uusi meijeri, uudet palvelut

Wickströmin lypsykarjatila Sipoossa

Tuottajat: Kim ja Nina Wickström
Lapset: Henrika (17), Michelle (14) ja Franz (2,5)
Peltoa: omaa noin 100 ha, vuokrattua n. 30 ha
Viljelyala: noin 60 ha nurmea, noin 60 ha rehuviljaa (kaura, ohra), noin 10 ha kesantoa
Karja: keskimäärin 75 lypsävää ja 70 nuorkarjaa
Keskituotos: noin 9 000 kg
Lypsylehmien ruokinta: säilörehu ja kuiva heinä vapaasti, ohrakaura-tiiviste –väkirehuseos automaatista
Lypsylehmien tulossa oleva ruokinta: Säilörehu-rehuvilja-mäski appeena, kuivaa heinää tarvittaessa
Lypsyasema: 2 x 5 –kalanruotoasema
Osuuskunta: Tuottajain Maito

Vielä rakennushankkeen aikana Wickströmit olivat toisen meijerin tuottajia, mutta siirtyivät valiolaiseen osuuskuntaan vertailtuaan tuottajahintaa ja tuottajien saatavilla olevia palveluja. Vanhalta meijeriltään he olisivat toivoneet rakennussuunnittelun ja rakentamisen yhteydessä ajan tasalla olevaa neuvontaa ja esimerkiksi tutustumisretkiä laajentaneille tiloille.

Tuottajain Maidon tarjoamiin palveluihin sipoolaistuottajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä. – Meijeri selvästi panostaa tuottajiinsa, he kiittävät. Wickströmit osaavat arvostaa rakentajille suunnattuja palveluja ja pätevän tuotantoneuvojan antamaa tukea, mutta toivoisivat vielä sellaisen henkilön asiantuntemusta, joka olisi perehtynyt rakentavien tuottajien kohtaamaan byrokratiaan. –Olisi iso helpotus, jos esimerkiksi lupapaperit käytäisiin läpi kohta kohdalta tähän paneutuneen neuvojan kanssa. Pelkästään ympäristöluvassa voi olla paljon yksityiskohtia ja vaikeita, asiaa ensi kertaa pohtivalle tuntemattomia asioita. Olisi turvallista tietää, että joku on perillä juuri meidän tilamme ominaispiirteistä.

Kylmäpihatto lämpimäksi

Nyt käytössä oleva kylmäpihatto valmistui vuonna 2000. Lypsyssä olevat lehmät ovat lehmäosastossa ruokintapöydän toisella puolella, nuorkarja toisella puolella karsinoissa.

Vasikat tuodaan kylmäpihattoon vanhasta, lämpimänä pidettävästä navetasta kolmen kuukauden ikäisinä.

Lehmien väkirehukioskeja on neljä, nuorkarjalle väkirehu jaetaan pöydälle. Umpeen laitettavat lehmät viedään käytävää pitkin vanhaan osaan, jossa on myös poikimakarsinat ja sonnin karsina. Omaa sonnia käytetään hiehoille ja vaikeasti tiinehtyville lehmille.

Nuorkarja jaloittelee kesät talvet ulkotarhassa, mutta lehmille nurmirehu ajetaan sisään. Näin varmennetaan rehun riittävyys ja lehmien syönti. Kuivalanta ajetaan traktorilla käytäviltä navetan päädyssä olevaan lantalaan.

Osa suunnitelmista jouduttiin muuttamaan jo hankkeen edetessä sekä kustannusten vähentämiseksi että tarkemman harkinnan jälkeen. Lämmin lypsyasema sijoittui uuteen osaan, kun se alkuperäisessä suunnitelmassa oli vanhan navetan tiloissa. Kuljetusmatka lypsylle olisi ollut liian pitkä. Myös kalanruotoaseman lypsyyksiköiden määrä väheni alun suunnitelmasta.

Kokemukset ovat varmistaneet sen, mitä uumoiltiin jo rakennusvaiheessa - kylmäpihatto on saatava lämpimäksi. Kylmäpihaton vuoksi nyt käytössä oleva kuivalantamenetelmä muutetaan tilan olosuhteisiin paremmin sopivaksi lietemenetelmäksi. Osa eristystyöstä on jo tehty ja kaksi 2 000 kuution lietesäiliötä rakennettu. Lisäksi lietekäyttöön tulee vanha virtsasäiliö. Apevaunu odottaa hallissa sopivaa hetkeä, jolloin aperuokintaan siirtyminen voisi tapahtua. Suunnitelmat navetan leventämiseksi lypsyrobottia varten ja pidentämiseksi nuorkarjan käyttöön ovat olemassa, mutta niiden suhteen Wickströmit ovat vielä odottavalla kannalla.

Muutoksia joka suunnalla

Viljelijäpariskunta toivoisi, että neuvonnassa otettaisiin huomioon enemmän myös muut seikat kuin rakentaminen ja tuotannon lisääminen. –Lehmämäärää ei voi kasvattaa ottamatta huomioon tilan muita toimintoja. Peltoa tarvitaan enemmän rehun tuotantoon ja lannanlevitysalaksi. Laajeneva peltoviljely vaatii sujuakseen isommat koneet ja isommat koneet puolestaan vaativat uusia säilytystiloja. Koko tilan infrastruktuuri menee uusiksi, he sanovat.

Wickströmit ovat tehneet parhaansa selvitäkseen tuotannollisista haasteista, mutta yllättäviä haasteita voi kehittyä myös tilan lähiympäristöön. Pääkaupunkiseudun läheisyys näkyy muun muassa siinä, että kylälle on muuttanut uusia, kaupunkilaistaustaisia asukkaita, joille vaikkapa lähellä oleva lantala saattaa tuottaa yllätyksen. Aikaa, energiaa ja voimia menee siihenkin, että otetaan huomioon lähellä asuvien ihmisten reaktiot. Varoiksi navetta on rakennettu tavallista korkeammaksi. –Se sopii myös teollisuushalliksi, jos huonosti käy, isäntä vihjaa.

Osuuskunta tarjoaa apua navetanrakentajalle

-Voimme auttaa rakentavaa tuottajaa sekä suunnitteluvaiheessa että uuden navetan käyttöönoton yhteydessä, Tuottajain Maidon hankintapäällikkö Antti Vauhkonen kertoo.

Tuottajain Maito järjestää rakentaville tuottajille tutustumisretkiä, kurssimuotoista koulutusta ja neuvontapalveluja. Toteutuneiden navettahankkeiden suunnittelukustannuksia tuetaan rahallisesti enintään 2 100 euroa.

Suunnitteilla olevaa rakennushanketta palvelevat opintomatkat navetoihin kotimaassa ja ulkomailla. Opintomatkoissa Tuottajain Maito on siirtymässä räätälöityihin, tiettyihin rakentamisen osa-alueisiin keskittyvien matkojen järjestämiseen. Jatkossa myös rakennusseminaarit ja kurssit kohdentuvat entistä enemmän yksityiskohtiin yleisten asioiden sijaan. Koulutusta on järjestetty yhteistyössä naapuriosuuskuntien kanssa.

Neuvonta mukaan alusta alkaen

Osuuskunnan tuotantoneuvojien ja Valion neuvonta-agrologien ammattitaito on tuottajien käytettävissä rakentamisen kaikissa vaiheissa. Neuvonta-agrologi Tuomo Linnakallio toivoo, että rakentamista suunnittelevat tuottajat ottaisivat yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. -Mitä pidemmällä suunnitelmat ovat tai rakentaminen jo aloitettu, sitä vaikeampaa hankkeeseen on tuoda uutta näkökulmaa, hän muistuttaa.

Ennen rakentamista pitää miettiä laajenevan tuotannon ja muuttuvien rehujärjestelmien tuomia muutoksia tilan kokonaisuuteen ja muun muassa uusien koneiden tarvetta. Niistä voi tulla sellaisia kustannuksia, joita laskelmissa ei osata ottaa huomioon riittävästi.

Tuotantoneuvojien asiantuntemus esimerkiksi lypsylaitteista kannattaa hyödyntää heti alusta alkaen.

Pienimuotoisetkin korjaustoimet ovat tuttuja neuvontaagrologille. –Eläkeikää lähestyvää tuottajaa voi pienikin investointi työoloihin auttaa jaksamaan, vaikka uuden rakentamisesta ei edes keskustella. Esimerkiksi lypsykiskot tuovat aivan uuden ulottuvuuden työmukavuuteen.

 

 

 alkuun Rakennusteema 2/2007 | Maito ja Me | Toimitus