Tapani Kivinen  

Tutkimus toi uutta tietoa pihatoista

Vuonna 2004 alkaneessa pihattojen toiminnallisuustutkimuksessa tutkittiin kolmen vuoden aikana 100 pihattoa. Pihatoista haluttiin esiin ne rakenteelliset seikat, joilla voidaan parantaa lehmien hyvinvointia ja tuotosta, työntekijöiden työssä viihtymistä ja keventää työn rasittavuutta.


Pihattotukimuksesta haetaan sellaisia rakenteellisia seikkoja, joilla voidaan parantaa lehmän hyvinvointia, tuotosta ja työntekijöiden työolosuhteita.

Tutkimus on kenties laajin systemaattinen navettaselvitys Suomessa. Tekijöinä ovat MTT, TTS, Helsingin Yliopisto ja Valio. Lisäksi hanke on verkottunut Savonia ammattikorkeakoulun Elke-hankkeen kanssa. Tietoa kerättiin lehmistä, työntekijöistä ja työtavoista sekä rakennuksista. Laaja tietomassa analysoitiin tilastollisesti, verrattiin alan tuoreimpaan kirjallisuuteen ja ulkomaisiin mitoitusohjeisiin.

Tutkimusraportti julkaistaan keväällä.

Tutkimuksen kohdetilat

Tutkimuskohteeksi valittiin yli 40-paikkaiset, lämpöeristetyt, pihattotyyppiset navetat. Rakennusajankohta rajattiin 1993 – 2002 väliseen aikaan. Tutkimukseen ei kelpuutettu, parsinavettoja, kylmä- tai kombinavettoja tai kestokuivikeratkaisuja.

Tutkimuksen alkaessa 2004 Suomessa oli noin 800 karjatilaa, jotka sopivat asetettuihin kriteereihin. Jokaiselle lähetettiin kutsukirje tutkimukseen osallistumiseksi. Myöntävästi vastasi 150 karjatilaa, joista jouduttiin karsimaan 45 kpl. Tutkimuksessa oli 105–100 (osa karsiutui vielä tutkimuksen edetessä) tilaa eri puolilta Suomea. Aineisto on hyvä läpileikkaus viimeaikaisesta navettasuunnittelusta ja rakentamisesta.

Hieman laajemmin tarkasteltuna liki 80 % kohdenavetoista on 40-70 –paikkaisia, avokouru ja ritiläpalkisto ovat lähes yhtä käytettyjä ratkaisuja samoin kuin kalanruoto ja tandem lypsyjärjestelmänä. Robottitiloja on mukana 8 kpl.

Mitä tutkittiin

Navetoiden inventointi tarkoitti käytännössä kahta asiaa. Viljelijä täytti kyselykaavakkeen, jolla selvitettiin työvoima- ja työaikakysymykset, työtavat, rehu- ja lantalinjojen logistiikka ja työtavat jne. Valion neuvontahenkilöstö teki päivän mittaisen tilakäynnin mitaten rakennuksesta lähes kaikki mitattavissa olevat pituudet, leveydet ja korkeudet, kosteudet ja lämpötilat.

Eläinlääkärit inventoivat osalla tiloista eläinten puhtautta, ontumista ja erilaisia iho- ja kinnervaurioita.

Eläintarkkailutilastoista saatiin eläinten terveys- ja tuotostiedot. Viljelijä itse arvioi navettansa toimivuuden ja valion neuvontahenkilöstö lisäsi arvioon omat näkemyksensä.

Jokaisesta kohteesta saatiin noin 1 000 erilaista tietoa, joka voitiin koodata yksiselitteiseen numeeriseen muotoon tilastokäsittelyä varten.

Viljelijöiltä saatu toimivuustieto on enemmän kuvailevaa eli näkemyksellistä tietoa, jota on käytetty tilastoaineiston tulkinnan apuna.

Tiedot tallennettiin exceltaulukoihin, jonne muodostui yli 100 000 solua, yksi tieto kussakin. Ennen tilastollista käsittelyä navetan prosessit piti mallintaa, jotta haluttujen muuttujien vaikutukset liittyisivät oikeiksi oletettuihin ilmiöihin. Mallinnuksessa päädyttiin selkeisiin ja yksinkertaisiin perusilmiöihin:
- ihmisen näkökulmasta työtyytyväisyys, työaika, turvallisuus ja työn kuormittavuus
- eläimen näkökulmasta sorkkaterveys, kinnervauriot, ihovauriot, puhtaus, utareterveys
- maitotuotoksen näkökulmasta määrä ja laatu
- rakennuksen näkökulmasta rivisyys, syöntipaikan leveys, lehmän käytettävissä oleva pinta-ala, pohjaratkaisussa lehmäliikenteen sujuvuus ja mahdolliset pullonkaulat.

Mallinnuksen lähestymistapana oli ajatus, jonka mukaan ihmisen ja lehmän yhteispelillä syntyvän tuotoksen määrään ja laatuun vaikuttavat merkittävästi
– mutta ei kokonaan
– tuotantoympäristön fyysiset ominaisuudet.

Seikkoja, joihin rakennuksella ei voida vaikuttaa, ovat rehu, sen laatu, eläimen genetiikka sekä karjanhoitajan asenne ja karjanhoidon management.

Excel-taulukoista tiedot siirrettiin SAS-tilasto-ohjelmaan. Tilastolliset käsittelyt teki MTT:n biometriapalvelut. Tuloksia tulkittiin ja arvioitiin kriittisesti sekä verrattiin ulkomaisiin tutkimustuloksiin. Kuluvan kevään aikana ydinlöydökset julkaistaan tutkimusraporttina.

Näyttäisi siltä, että tulevaisuuden pihatoissa lehmän päivittäisessä käytössä olevan lähivyöhykkeen mitoituksia voi tarkistaa. Tämä siitäkin huolimatta, että se tarkoittaa rakennuksen pientä väljentymistä ja samalla hieman kasvavaa lehmäpaikan hintaa.

Kirjoittaja toimii arkkitehtina
MTT:n Kotieläintutkimuksen kotieläinteknologian yksikössä.