Laakasiilojen sijoituksessa on muistettava esteettömät ajoreitit. Betonilaatat siilon molemmissa päissä sekä kuraantumattomat edustat varmistavat rehun säilönnän
puhtaana.

Heikki Niskanen  

Mitoita laakasiilo
ja korjuutekniikka oikein

Karjojen kasvaessa varastoitavan säilörehun määrä kasvaa. Säilörehusta on tullut yhä useammalle tilalle ympärivuotinen ruokintatapa. Satovaihteluista johtuen säilörehua tulisi aina jäädä myös ylivuotiseksi. Oikein mitoitetuissa laakasiiloissa saadaan laadultaan hyvää rehua, kun varastointitekniikka on kunnossa.

Säilörehun korjuuta on tarkasteltava koko ketjuna pellolta ruokintaan. Rehuketjusta on saatava pois työtä hidastavat pullonkaulat. Korjuuntyön tehostuminen pellolla edellyttää nopeutta myös varastointivaiheessa. Rehuketjun suunnittelussa on huomioitava myös säilörehun laatu ja hinta.

Pyöröpaaliketjun etuja ovat korjuutyön joustavuus ja mahdollisuus korjata rehua kaukaisilta lohkoilta. Korjuutapaa rasittavat korkeat muovikustannukset.

Urakointipalvelujen käyttö vaatii siilojen täyttötekniikalta entistä suurempaa tehokkuutta. Ratkaisuna voi olla jopa kahden laakasiilon täyttö samanaikaisesti.

Säilöntätekniikassa huolellinen korjuutyö ja tiiviit varastot ovat perustekijöitä laadun varmistamisessa. Silpun pituutta mietittäessä on samalla pohdittava säilörehuruokintaa ja sen koneellistamista.

Oikein mitoitetuissa laakasiiloissa saadaan laadultaan hyvää rehua, kun varastointitekniikka on kunnossa. Rehutilojen rakentamisessa voidaan hyödyntää rakentamislainoja ja avustuksia. Rehuvarastojen vuotuiskustannukset jäävät pieniksi. Usein siilot kestävät yli 20 vuotta. Betoniseinien pinnoittaminen lisää käyttöikää ja pitää reunarehun laadun hyvänä. Siisti pihapiiri rehuvarastoineen antaa hyvän laatuvaikutelman maitotilasta.

Siilot ja rehuliikenne

Rehutilat sijoitetaan omaan talouspihaan. Uusien rehutilojen suunnittelussa on huomioitava koko pihapiiri ja liikenteen järjestelyt, miten rehukuormat tuodaan ja miten rehun siirto navettaan voidaan toteuttaa.

Rehuliikenne on eriytettävä lantaliikenteestä, eläinten kuljetuksesta ja maitoauton reiteistä. Kaikkien siirtoreittien on oltava kovapohjaisia,
jolloin syysateet eivät niitä pehmitä.

Yleisesti laakasiilot ovat avosiiloja. Säilörehuvarastojen kattamiskustannusta lisäävät korkeat seinärakenteet ja laajat kattoalat.

Ruokintaketju tilan tarpeisiin

Säilörehuruokinnan suunnittelu alkaa rehuntuotannosta ja päättyy ruokintaan. Tärkein pohtimisen kohde on säilörehun korjuutapa. Silputaanko rehu jo pellolla vai ruokintavaiheessa? Miten ruokintalaitteet toimivat ja kuinka suuria konetehoja ruokinnassa tarvitaan?

Suunnittelussa on selvitettävä ihmistyön tarve eri rehuketjuissa korjuutyön, varastoinnin, rehun siirron ja ruokinnan kohdalla. Vaatiiko rehun jako navetassa erityistä ammattitaitoa ja mikä on mahdollinen varajärjestelmä?

Lehmän kannalta rehun tulisi olla aina laadukasta ja hyvin lypsättävää. Pakkasjaksoilla rehun on oltava sulaa. Mitä useammin lehmä saa uuden säilörehuannoksen, sen suuremmiksi syöntimäärät kasvavat.

Laakasiilojen mitoitus

Ruokintaan tarvittavan säilörehumäärän arvioinnissa voi käyttää apuna karjantarkkailun rehunkulutustietoja, vuosittaisia rehumääriä ja suunnitteluohjeita. Ota tilatarpeessa huomioon mahdollisesti suurentuva karjamäärä tai lisääntyvä säilörehuruokinnan osuus laidunkaudella. Selvitä samalla siilojen todellinen hyötytilavuus. Varsinkin läpiajettavissa siiloissa luiskien rehutilavuutta pienentävä osuus on merkittävä.

Puristenestejärjestelmät

Kaikki säilörehuvarastot vaativat puristenesteen talteenoton. Rehun esikuivaus ei aina ole mahdollista. Katettujen ja avosiilojen puristenestejärjestelmät ovat erilaisia. Avosiiloissa sade ja ympäristövedet eivät saa kertyä siilon pohjalle. Siilojen kattaminen estää sadeveden pääsyn rehutilaan ja siilojen pohjaosa voi olla upotettuna etulaatan tai muun rehutilan lattiatasoon verrattuna. Avosiiloissa puristenesteen ja sadevesien tulee valua siilon perältä etulaatan suuntaan. Jotta nesteet virtaavat hyvin lattiakaivoon tai puristenesteuraan tarvitaan lattian viettävyydeksi vähintään 1-2 cm/m.

Kaltevuuksia mietittäessä on lisäksi huomioitava lattian valutyön laatu ”lonttopaikkojen” estämiseksi. Kun avosiilon pituus voi olla jopa yli 50 metriä, on parasta tehdä peruskaltevuus jo elementtien alle tulevaan sepelija soratäyttöön.

Säilöttävän rehun puristeneste valuu rehukerrosten suuntaisesti sekä painuu siilon reunojen kohdalta lattiatasoon. Leveisiin siiloihin tarvitaan jopa kahteen riviin puristenesteen keruujärjestelmä.

L-elementtirakentamisessa puristenesteuria ei saa sijoittaa liian lähelle elementin jalkaosaa. Siilon pohjaosan ja etulaatan rajakohtaan tehdään siilojen levyinen poikkiura. Uran koko on vähintään 15 x 15 cm ja ura suojataan ritilällä.

Puristenesteen virtausta lattiakaivoihin tehostaa sileälle lattiapinnalle asennetut ohuet lautasoirot tai riu´ut. Johteena voi olla myös lattiavaluun tehty ura, johon asennetaan salaojaputki. Lattiakaivojen tulee olla tilavat ja suojaritilällä varustetut. Kaivojen etäisyys toisistaan voi olla 5-10 m.

Hyvän puristenesteen lattiakaivon saa 400-500 mm läpimittaisesta rumpuputkesta, jonka sivuun leikataan aukko lähtevälle puristenesteputkelle. Kaivorakenne vahvistetaan betonilla lattiavalun yhteydessä ja pintaan valetaan ritiläsyvennys.

Puristenestekaivosta lähtevän putken kooksi riittää halkaisijaltaan 80-100 mm muoviputki. Putkistot viedään suoraan puristenestekaivoon tai sivuhaarat yhdistetään runkoputkistoon. Ilman pääsy nesteputkiston kautta siilon pohjarehuun estetään lattiakaivoon tulevalla 90 asteen putkikäyrällä.

Laakasiiloissa puristeneste voidaan koota pumppaus- tai varastokaivoon. Puristeneste sekä sade- ja pintavedet voidaan erottaa toistaan väli- tai pumppauskaivossa. Puristenesteen erittymisen jälkeen puhtaat vedet voidaan ohjata pintavesijärjestelmään.

Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.