Jussi Knuuttila 

Suunnittelijat suunnnittelivat, rakentajat rakensivat,
tuottaja tuottaa

Päivi ja Marko Väljän pellot puskevat luomua Kauhajoen Nummikoskella. Navetasta lähtee luomumaitoa ja luomulihaa.

Luomutuotanto on ollut tilan ohjelmassa jo pitkään. Kokemusta on kertynyt sen verran, että isäntä on kysytty luennoitsija luomutuottajien palavereissa ympäri maata. Käytännön Maamiehen satotasokisojen talousosiossa on herunut menestystä. Lisäksi Marko ja Päivi Väljä valittiin vuoden 2005 luomuviljelijöiksi. Ammattitaidosta kertoo sekin, että viime kesän poudista huolimatta valkoapilalaitumet tuottivat huippusadon. Säilörehusatoa kuivuus verotti noin kolmanneksen.

Tilalla häälyttiin kahden vaiheilla 2000 luvun taitteessa – siirtyminen pelkkään luomunaudan tuotantoon asui takaraivossa. Perusteelliset kannattavuuslaskelmat ja pelko luomuvasikoiden saannin vaikeutumisesta kuitenkin ratkaisivat suunnan maidontuotannon hyväksi.

Ammattilaiset asialla

Marko Väljä sanoo panneensa suunnittelijaksi valitulle ProAgria Etelä-Pohjanmaan rakennustoimiston päällikölle Timo Korpelalle melko tiiviit reunaehdot suunnittelun pohjaksi. Aperuokinta oli itsestään selvä asia. Sitä on harjoitettu tilalla jo viime vuosituhannella. Väljä pitää itseään luomutuotannon ammattilaisena, ja tietää mitä luomumaidontuotanto omalla tilalla edellyttää.

Toisaalta hän sanoo luottavansa huippusuunnittelijoihin ja rakentamisen ammattilaisiin heidän omalla erikoisalallaan.

Ensimmäiset luonnokset saatiin tutkailtavaksi 2004. Niitä tutkittiin innokkaasti ja asiantuntijana kuultiin myös ProAgrian luomukotieläinneuvojaa Ulla-Maija Leskistä. Laakasiilot vaihtuivat melko pian kaasutiiviiseen torniin ja täyttöpöytään. Ilmanvaihto täsmentyi luonnollisella vedolla toimivaksi. Lypsyasemaksi valittiin Leskisen suositusten pohjalta 2 x 4 tandem. Vanhan navetan laajentaminen hylättiin lopullisesti. Tärkeimpinä syinä tähän olivat tuotantotilojen toimivuuden turvaaminen ja toisaalta paloturvallisuus.

Toinen luonnos olikin jo niin valmis, että sen pohjalta voitiin laatia lopulliset piirustukset. Väljä sanoo pitäneensä tiukasti suunnitelmista kiinni koko rakentamisvaiheen, vaikka seireenejä ravasi työmaalla harva se päivä. Suunnitelmissa pysymistä ei ole tarvinnut katua.

Laatua vaadittiin ja saatiin

Rakennustyöt alkoivat keväällä 2005. Isäntä sanoo talonväen keskittyneen koko rakentamisen ajan tuotannon tason ylläpitoon ja eläinmäärän lisäykseen tulevaa navettaa varten. Toki hän valvoi töiden edistymistä tiiviisti. Iltaisin hän tapasi tehdä tunnin, parin mittaisen tarkastuskierroksen työmaalla.

Aamulla havainnot puitiin rakennusmiesten kanssa ennen töiden alkua. Siten työmaakokouksia pidettiin lähes joka aamu. Väljä sanoo kiinnittäneensä rakentamisen laatuun runsaasti huomiota heti alusta lähtien. Näin siitä tuli ainakin tämän työmaan normaali käytäntö. Jälki on sen mukaista ja rakennusta leimaa viimeistelty ilme joka paikassa.

Suunnittelusta Väljä sanoo, että siinä ei missään tapauksessa kannata etsiä säästöjä. Hänestä se on perin edullista, vaivaisen prosentin verran kustannusarviosta. Totta kai suunnittelun on oltava laadukasta ja ennen muuta vastuullista. Sehän ratkaisee lopputuloksen lähes täysin. Väljän mielestä molemminpuolinen luottamus on terve suunnittelun lähtökohta.

Timo Korpela muistuttaa, että rakennuttaja on aina vastuussa hankkeestaan. Hän voi kuitenkin siirtää vastuunsa pääsuunnittelijalle. Siirto on pätevä vain silloin, kun pääsuunnittelijalla on riittävä pätevyys. Korpelan mukaan tässä kannattaa olla tarkkana. Riskit ovat kasvaneet huomattavasti rakennusten koon kasvamisen mukana.

Myös kilpailuttaminen kannattaa ottaa huomioon. Se on nykyisin eräs tuetun maatalousrakentamisen perusedellytyksistä. Kokenut suunnittelija pystyy ottamaan huomioon kilpailuttamisen edellyttämät seikat, jopa avustamaan kilpailuttamisessa.

Luomu vaatii väljyyttä

Luomussa on selkeät, muuta tuotantoa tiukemmat tilavaatimukset eläintä kohden. Väljän mukaan pitkän imetyskauden vaatimat tilat kasvattavat rakennuksen kokoa helposti vaatimuksia suuremmaksikin. Se ei ole hänen mielestään ongelma. Väljyydestä on hyötyä muun muassa tautipaineen vähenemisen myötä.

Turhia tiloja on silti vältetty mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi aperuokinta hoituu Pellonpajan yläpuolisella hihnaruokkijalla ja kapealla ruokintapöydällä. Hihnaa on navetassa yli 60 metriä. Hihnaa syöttää annostelupöytä joka puolestaan täytetään isosta, kahdella pystyruuvilla varustetusta apesekoittimesta. Traktorivetoinen apesekoitin on talossa töissä joka tapauksessa. Sillä hoidetaan kylmän teurasnautakasvattamon ruokinta. Väljä suunnittelee lisäävänsä kuljetinhihnan annostelupöydän täyttöön. Näin täyttö tapahtuu aina ulkopuolelta samasta paikasta, eikä ovia tarvitse availla.

Väljä pitää lypsyaseman pinnoitusta erittäin tärkeänä seikkana. Se vaikuttaa paljon lypsypaikan puhtaanapitoon. Väljät valitsivat Solmaster pinnoitteen. Asennus onnistui hyvin ja pinnoite on pysynyt kiinni. Puhdistuksessa säästyy kosolti aikaa, kun lika irtoaa helposti. Onnistumiseen on varmasti osansa sillä, että betoni sai kuivua rauhassa.

Parsissa on pehmopedit, eli kumimatot, joiden alla on pehmikekerros. Kuivikkeena käytetään turvetta ja kutteria. Avonaisissa lantakouruissa on vaijeriraapat. Ruokintapöydän viereiset käytävät on päällystetty kumimatolla. Sen toivotaan säästävän sorkkia ja innostavan vierailemaan usein ruokintapöydällä.

Näyttävä navetta

Rakennuksen betonielementtiseinät hankittiin Luoman betonista Teuvalta. Niihin varattiin ikkuna-aukot ruotsalaisten kaariikkunoiden mukaan. Tulos on varsin hyvän näköinen. Katteena rakennuksessa on Kairapuro Oy:n valmistamat Farmtec kattoelementit. Ne miellyttivät suunnittelijaa terveen, luonnollisesti tuulettuvan rakenteensa ansiosta.

Eläimet saatiin navettaan loppukesällä suoraan laitumelta. Rakennuksesta on siis vajaan puolen vuoden mittainen käyttökokemus. Kaikki on toiminut suunnitelmien mukaan. Eläimet ovat pysyneet terveinä. Sorkkavikoja ja utaretulehduksia ei ole esiintynyt. Muutama hieho on joutunut pistokärpäsen levittämän pyogenes bakteerin uhriksi. Soluluvut ovat pysyneet alle 100 000 ja bakteerit 4 000 tienoilla. Tuotos on eläinmäärän meneillään olevasta lisäyksestä huolimatta hienoisessa nousussa.

Väljä myöntää, että esimerkiksi kaasutiivis säilörehusiilo täyttölietsoineen ja syöttöpöytineen on kallis kertaostos. Hän kuitenkin muistuttaa, että rehussa ei ole pois heitettävää pintarehua lainkaan. Myöskään peitemuoviostoksilla ei tarvitse käydä. Emalisiilossa ei ole juurikaan huoltokuluja, ja investoinnin jälkeiset käyttökulut ovat pienet. Se kestää helposti yhden isännän iän ja kauemminkin. Se on pitkän tähtäimen investointi, joka kyllä maksaa itsensä takaisin.

Räystäiden alla olevat tuloilmaluukut alkavat hakata sopivalla tuulella. Isäntä suunnittelee asentavansa niihin vastaremmit. Niillä hakkaamisen pitäisi asettua. Lisäksi asennetaan lintuverkot. Linnut navetassa eivät oikein kuulu edes luomutuotantoon.

Isäntäväen ammattitaidosta kertoo vahvasti kaikinpuolinen siisteys. Luulenpa, että toimittaja uskaltaisi syödä päivällisensä suoraan lypsyaseman pinnoitteelta.