Navetan rakentaminen 2 / 2007

 
Navettatöiden helpottuminen tuo aiempaa paremmin aikaa myös perheelle. Siiri on reipas apulainen navetassa, Kirsi ja Kari Lappalainen vahvistavat.


Kuvat Aino Murtomaa-Niskala


Paksut pahnat ja lämpölamppu pitävät pikkuvasikan lämpöisenä. Kylmänä aikana vastasyntynyt saa myös lämpöliivin ylleen. Juottokarsinassa makuupaikan alla on lattialämmitys.


Kaikki parsipaikat ovat vanhassa ja uudis-
tetussa osassa. Raja näkyy katon
korkeudessa. Oikealla on juottokarsina.
Sen ja yksilökarsinoiden välistä on kulku nuorkarjaosastolle.


Kari Väänänen on lomittanut Lappalaisilla
useita vuosia. Uudessa navetassa on mukava työskennellä, hän sanoo.

Aino Murtomaa-Niskala 

Laitekauppa kiirehti laajentamista

Navetan laajentamista suunnitelleiden Kari ja Kirsi Lappalaisen rakentamishanke sai vauhtia, kun robottilypsyyn siirtyvä kollega kauppasi osuuskunnan navettaretkellä lähes uudenveroista parsinavetan laitteistoa.

Varpaisjärven Syvärinpäässä maitoa tuottavat Kari ja Kirsi Lappalainen alkoivat heti 2004 tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen suunnitella navettaremonttia. Vanha lypsykone oli uusittava, sillä se aiheutti runsaasti utareongelmia. Tavoitteena oli myös lehmäpaikkojen lisääminen.

Vanha 1960-luvulla rakennettu ja 1983 laajennettu navetta oli hyvässä kunnossa. Nuorkarjatilat oli rakennettu 2001 lisäsiipenä navetan taakse.
-Kokonaan uuden navetan rakentaminen juuri tehdyn tilakaupan ja lisäkiintiöiden oston jälkeen tuntui taloudellisesti liian rankalta, Kari Lappalainen sanoo.

Laitteisto edullisesti

Lappalaisten oman suunnitelman pohjalta lopullinen versio tehtiin ProAgrian suunnittelijan kanssa. Ensimmäiseksi navetan päätyyn rakennettiin uusi välivarasto, maitohuone, toimisto ja sosiaalitilat. Vanhan karjakeittiön ja maitohuoneen seinät ja lattiat purettiin eläintilan jatkeeksi ja paikalle tulivat lietekuilut ja parret.

Rakentamassa oli kaksi paikallista kirvesmiestä. Lappalaiset ohjasivat rakennusprojektia. -Purkutöitä aiottiin tehdä itse, mutta kesäkiireissä sekin jäi, he kertovat.

Ongelmakohdiksi osoittautuivat lattioiden korkeuserot, mikä mm. esti väkirehurobotin reitin viemisen nuorkarjatilaan, sekä maidontuotannon ja rakentamisen yhteensovittaminen. Hurjimmassa vaiheessa lypsimiä vedettiin navettaan lankkuja pitkin lietekuiluvalujen yli.

Rakentamista jouduttiin täsmäämään myös lypsylaitteiston asennukseen, jonka ajankohta määräytyi myyjätilan lypsyrobotin käyttöönotosta.

Laitekauppaan kuuluivat lypsykone kahdeksalla irrottimin varustetulla lypsimellä, lypsykiskot, kiskoruokkija väkirehulle ja juottoautomaatti. -Tukirahaa käytetyn laitteiston ostamiseen ei saanut, mutta hankinta oli siitä huolimatta uuteen verrattuna edullinen, Lappalaiset toteavat.

Helpotusta työhön

Rakentaminen aloitettiin heinäkuussa 2005 ja valmista piti olla alkutalvesta 2006. Loppujen lopuksi remontti valmistui vasta kesällä 2006.

Kustannukset pysyivät 135 000 euron budjetissa. Rahalla saatiin tuntuvaa helpotusta työhön.


Rakennusteema
2/2007

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

-Vanhaa ei enää halua edes ajatella, Kirsi Lappalainen sanoo.

Lisäksi saatiin toimiva maitohuone, asiallinen toimisto ja sosiaalitilat, utareterveys on parantunut ja keskituotos noussut. Kaikki 43 lehmäpaikkaa pitäisi täyttyä kevään aikana. Eläinmäärän lisääntymisestä huolimatta lypsyllä menee jopa vähemmän aikaa kuin ennen.

Isännän mukaan väkirehurobotti on yksi parhaista koneista. Kuusi jakokertaa ja tarkka annos pitää mahat kunnossa ja tuotoksen korkealla. Säilörehu jaetaan Varmo Lift rehunjakovaunulla.

Yhteistyötä ja -koneita

Isäntä tekee ruokintasuunnitelmat itse säilörehuanalyysien ja tarkkailutietojen perusteella. Rehuanalyyseja teetetään useita.

Tilatiedot
Tuottajaperhe: Kari ja Kirsi Lappalainen, Siiri 3 v.
Koulutus: molemmat agrologeja, isäntä työskenteli aiemmin piiriagrologina, emäntä sikalanhoitajana.
Sijanti: Varpaisjärven Syvärinpää
Osuuskunta: Alueosuuskunta Promilk
Viljelyala: 49 ha, nurmea ja laidunta, viljaa vajaa 10 ha
Karja: lehmäpaikkoja 43, nyt 35 lehmää
Keskituotos: reilut 9 100 kg
Ruokinta: säilörehu, vilja, puolitiiviste, valkuainen, kivennäiset
Navetta: rakennettu 1967, laajennettu 1983, 2001 ja 2006
Koneistus: 8 irrottimin varustettua lypsintä, lypsykiskot, väkirehurobotti, VarmoLift säilörehunjakovaunu, juottoautomaatti, lietelanta

Säilörehu paalataan naapurin kanssa yhteisellä koneketjulla. Happoa käytetään säilönnässä reilusti. Tällä alueella ei ilman happoa kannata säilöä, Kari Lappalainen viittaa Valion Lapinlahden juustolaan.

Koneyhteistyön lisäksi lähitilojen kanssa tehdään muutakin yhteistyötä, mm. viljakauppaa ja lannanlevityssopimuksia. Elinvoimaisella maatalousalueella löytyy yhteistyökumppaneita. Vastaavasti lisäpeltoa ei ole helposti saatavissa, kun tarvitsijoita on monta.

Suunnitteluun aikaa

Lappalaiset ovat navettaansa tyytyväisiä, vaikka toteavat suunnittelussa tulleen laitehankinnan vuoksi kiire. Joitakin pieniä asioita olisi voinut tehdä toisin, Kirsi Lappalainen sanoo. Esimerkiksi vasikkatiloista jätettiin suunnitelmissa yksilökarsinat pois. Käytännössä niitä kuitenkin on tarvittu ja parsirivin päästä jouduttiin nipistämään karsinoille tilaa.

Lappalaiset liittyivät rakentamista tukevaan Maitomestarit-hankkeeseen, mutta kiire ajoi projektin ohi. -Suunnitteluun kannattaa varata aikaa ja käyttää asiantuntijoita apuna. Muita navetoita kannattaa käydä katsomassa, Kari Lappalainen sanoo.

Työn helpottumisen Lappalaiset toivovat näkyvän vapaa-ajassa. Emännän palvelukoiraharrastus on jäänyt viime vuosina vähälle ja reipas Siirityttö vaatii oman huomionsa.

Kirsi Lappalainen käy parhaillaan laatukoulutusta. -On tarpeellinen, erityisesti neuvojan tilakäynti avasi uusia näkökulmia, hän kiittelee.

Lappalaisten mukaan uudistettu navetta riittää ainakin kymmeneksi vuodeksi. Jos lisäpeltoa onnistutaan saamaan, ei ajatus uudesta pihatostakaan tunnu täysin mahdottomalta, mutta sen paikka on sitten tien toisella puolella, he sanovat.

Maitomestarit-hanke tukee navetanrakentajia

Alueosuuskunta Promilk on mukana Maitomestarit-hankkeessa, jonka tehtävänä on neuvoa ja tukea navetanrakentamista suunnittelevia maidontuottajia.

Hanke toimii Savossa reilun kahdenkymmenen kunnan alueella. Tämän vuoden alussa mukana oli 180 maitotilaa, hankevastaava Tapani Ylisiurua kertoo.

Hanke tarjoaa navetanrakentamista suunnittelevalle tuottajalle asiantuntija-apua investoinnin esisuunnitteluun, mm. taloudellisten ja tuotannollisten resurssien arviointiin. Navettasuunnitelmien luonnosvaiheessa hankkeen yhteistyöeläinlääkärit arvioivat suunnitelmaa eläinten terveyden näkökulmasta ja jo valmistuneiden navetoiden käyttöönotossa ilmenneisiin ongelmiin on tarjolla tilakohtaista apua.

Lisäksi hanke järjestää rakentamisprosessiin liittyvää koulutusta ja opintoretkiä ja tutustumiskäyntejä navetoihin.

Pohjois-Savon maitotiloilla on kova kehittämistahti. Esimerkiksi Vieremällä ja Maaningalla lähes joka viides maitotila harkitsee tai on päättänyt rakentaa.

Maitomestarit hanke selvitti osallistujien rakentamisajatuksia syksyllä 2006. Selvityksen tekivät Savonia-AMK:n opiskelijat.

Tiedot koottiin yhteensä 120 tilalta. Näistä yli 90 tilalla on ennen investointia parsinavetta ja lehmämäärä 20-40 kpl. Suurin osa eli 75 kpl, tulevista investoinneista on navetan remontoimista ja/tai laajentamista. Uudisrakentajia on joukossa reilut 40 kpl.

81 tilalta saatiin tieto, millainen navetta on suunniteltujen investointien jälkeen.
alle 30 lehmän navetoista parsinavettoja 10 kpl ja lypsyasemapihattoja 3 kpl
 31-50 lehmän navetoista parsinavettoja 15 kpl ja lypsyasemapihattoja 11 kpl
 51-70 lehmän navetoista parsinavettoja 1 kpl, lypsyasemapihattoja on 7 kpl ja robottipihattoja 24 kpl
 yli 70 lehmän navetoista parsinavettoja 1 kpl, lypsyasemapihattoja 2 kpl ja robottipihattoja 7 kpl

Kolmivuotinen hanke toimii 2007 loppuun. Hanketilat maksavat käyttämistään palveluista. Muu rahoitus tulee EU:lta, alueen kunnilta ja osuusmeijereiltä.

 alkuun Rakennusteema 2/2007 | Maito ja Me | Toimitus