Navetan rakentaminen 2 / 2006
Navetan rakentaminen 2 / 2006
 Onnistuneesti säädetyssä parressa lehmä makaa suoressa ja parren takaosassa. Etuosaan jää maatessa tilaa pään liikuttamiseen ja ylösnousuun. Kuvat Mervi Yli-Hynnilä  Sarvien sahaus kannattaa tehdä ajoissa ennen muuttoa. 
Sarveisen on hyvä kasvaa muutaman kuukauden ajan sorkkahoidon jälkeen. Uudet lattiapinnat kuluttavat kuitenkin sarveista. |
Mervi Yli-Hynnilä Navetta täyteen ja tuottamaan Uusi navetta pitää saada täyteen tuottavia ja käyttökelpoisia eläimiä mahdollisimman nopeasti valmistumisen jälkeen. Tässä onnistuminen on investoinnin maksamiseksi äärimmäisen tärkeää. Eläinten lisääminen alkaa jo suunnitteluvaiheessa. |
|
tuottaa määrää jonkin verran tavanomaista enemmän, mutta toiminta on riskialtista ja kallista. Eläinten määrän lisääminen vanhassa navetassa on monilla tiloilla mahdotonta. Joillakin tiloilla on kasvatettavalle nuorkarjalle remontoitu konehalli tai muu tilapäinen eläinsuoja, vaikka laitumeen yhdistäen. Ongelmaksi voivat muodostua hankalat hoito-olosuhteet, mikä saattaa heikentää eläinten kasvua ja terveyttä. Mikäli sopiva tila ja hoito ovat järjestettävissä, nuorkarjaa voi ostaa kasvamaan. Nuorkarjan hankinta nähdään usein halvempana ja riskit pienempinä kuin poikivien hiehojen tai lehmien osto navetan valmistuessa. Ratkaisuihin vaikuttavat eläinten saatavuus ja ennen kaikkea työvoimatilanne eläinten hoitoon rakennusaikana. Lähes poikkeuksetta päädytään eri ikäisten eläinten ostoon. Siirron ja tottumisen kannalta lypsävä lehmä on herkin epäonnistumaan. Umpilehmä, varsinkin nuori, saattaa onnistua. Pihattolehmän siirto toiseen pihattoon onnistuu jopa lypsävänä, mutta parsinavettalehmällä voi olla liikaa opittavaa. Erityisesti robottilypsyyn oppiminen voi olla mahdotonta. Poikivan, ajoissa ennen poikimista siirretyn hiehon muutto parresta pihattoon onnistuu useimmiten. Nuoremmat hiehot ja vasikat tottuvat varsin helposti. Panosta laatuun Eläinten käyttöominaisuuksiin voi ja on syytä vaikuttaa jo vuosia ennen investointia. Oman karjan lehmien jalostamisessa on tärkeää karsia huonorakenteiset ja vaikeakäyttöiset suvut pois jälkeläisten tuotannosta. Alkionsiirto näille on houkuttelevaa, joskin kallista. Terveystekijöistä tärkein on utareterveys. Vanhassa navetassa terveyden ylläpito ei aina ole helppoa, mutta vaivaa kannattaa nähdä erityisesti lypsykoneen kunnossapidossa ja lehmien puhtaanapidossa. Kroonikot, erityisesti S. aureus tartuntaa kantavat on maltettava teurastaa ja yksittäiset soluneljännekset umpeuttaa. Solutilannetta ja utaretulehdusbakteereita on tarpeen seurata, jotta todellinen tartuntatilanne on tiedossa ennen muuttoa. Syntyvien vasikoiden nupouttamista ei koskaan aloiteta liian aikaisin. Sarvien sahaus on hyvä tehdä viimeistään muutama viikko ennen muuttoa. Sorkkien hoitoa ei kannata laiminlyödä rakennusaikanakaan. Viimeinen sorkkahoito ennen muuttoa on hyvä tehdä muutamaa kuukautta aiemmin, jotta sarveinen ehtii vielä kasvaa. Sorkkakenkä auttaa ontuvaa lehmää liikkumaan, kun kipeä sorkkapuolisko vapautuu painorasituksesta. Ulkosalla kasvatettavalla nuorkarjalla on riski saada sisäloisia. Loislääkitys jopa ennaltaehkäisevästi voi olla paikallaan. Ulkoloiset vaivaavat eniten kevättalvella ahtaissa tiloissa. Kutisevat hännänpäälliset hermostuttavat lehmiä. Hoito iholle valeltavalla ulkoloislääkkeellä on suositeltavaa. Ostoeläimelle loishäädön voi antaa tervetuliaisiksi. Varmista terveys Ostoeläinten terveystilanteen selvittämisen avuksi on saatavilla terveystodistusmalleja (www.ett.fi). Ostettavan eläimen tulee olla tutkittu salmonellan varalta (korkeintaan 2 kk aiemmin otettu). Myyjäkarjan tautitilanteen selvittäminen laajemminkin on suositeltavaa, vähintään BVD ja pälvisilsa. Tautiriski suurenee ostettaessa eläimiä tilalta, jolla lypsykarjan ohella on lihakarjaa. Utareterveyden ja sorkkasairauksien selvittäminen on helppoa, jos myyjä asennoituu myönteisesti. Ainakin Str. agalactiaen ostamista on syytä varoa. "Tulokaranteeni" ostettaville lehmille on harkinnan arvoinen. Varsinaista karanteenia tautisuojamielessä harvoin on järjestettävissä, mutta oma osasto tai karsina toimii totutuspaikkana. Muutaman päivän tottumisjakso uuteen ympäristöön helpottaa tulostressiä ja totuttaa uusiin hoitajiinkin. Tulehduksellisten sorkkasairauksien torjumiseksi ostokkaita voidaan kylvettää Virkon -sorkka-altaassa tai suihkuttamalla sorkkavälejä. Omien ja ostettavien eläinten rakenne ja käyttöominaisuudet helpottavat tai vaikeuttavat hoitotyötä uudessa yksikössä. Matalat utareet ja jalat altistavat utareen likaantumiselle. Hankalat utarerakenteet ja hidaslypsyiset vaikeuttavat lypsyä. Korkeat jalat ja sievä utare edistävät myös terveyttä ja eläimen hyvinvointia - hyvin liikkuva eläin jaksaa syödä ja lypsää. Mukava parsi Parren mukavuus on ratkaiseva tekijä lehmän viihtymisessä. Riittävän iso parsi, liikkumisen sallivat kalusteet ja pehmeä makuualusta varmistavat sen, että parsi tuntuu käytävää paremmalta makuupaikalta. Etulankulla säädetään lehmä makaamaan parren takaosassa niin, että eteen jää tilaa pään liikkeille ja ylösnousulle. Niskapuomilla pakotetaan ylösnouseva lehmä peruuttamaan niin, että seisaallaan tulevat lannat eivät putoa parteen. Niskapuomi ei saa olla liian takana eikä 110-120 cm matalammalla parren pinnasta (suositus 175-180 cm parren takareunasta). Erityisesti käyttöönottovaiheessa puomi voisi olla ensin suositusta edempänä, kunnes lehmät tottuvat parteen. Makuumukavuuden kannalta on tärkeää, että kalusteissa ei ole putkea lehmän pään edessä rajoittamassa pään liikkeitä maatessa. Alemman putken tulee olla matalammalla kuin 28 cm parren pinnasta ja ylemmän korkeammalla kuin 80 cm. Kuiviketta on hyvä käyttää runsaasti. Lypsyltä palaavaa lehmää tulisi odottaa puhdas kuivitettu parsi. Käytävien puhtaanapidolla vähennetään sorkkien likaantumista ja altistumista lannassa oleville bakteereille. Tartunnallisille sorkkasairauksille altistavat myös kaikki naarmuuntumiset ja loukkaantumiset sorkan iholla. Tapaturmat uusilla hioutumattomilla betonipinnoilla ja törmäykset raapan kanssa voivat lisätä altistumista. Tartunnallisten torjunnassa tärkeää on, että raappa nuolee lattian riittävän puhtaaksi. Ongelmia on ollut ainakin kumipinnoitteisten lattioiden raapan säädöissä. Muuttojärjestys Kokemusperäisen tiedon mukaan hiehot ja umpilehmät on hyvä laittaa jo hyvissä ajoin ennen lypsäviä uuteen navettaan. Lypsävien muutosstressi on vähäisempi, kun navetassa on tuttu haju ja kaiku on pehmentynyt. Myös uusien betonipintojen hiertävä vaikutus saattaa olla pienempi. Muutto parsinavetasta pihattoon on usein rankkaa. Lehmän on opittava itse liikkumalla noutamaan ruokansa ja juomansa. Robottinavetassa samanaikaisesti on vielä lypsyn opettelu. Muutosvaiheessa lehmiä joudutaan opettamaan ja ohjaamaan. Oppimisvaihe on eri yksilöillä eri pituinen - yleensä nuoret oppivat nopeimmin. Tilanteeseen on syytä varautua riittävällä työvoimalla ja hyvillä hermoilla. Myönteiset kokemukset nopeuttavat lehmän oppimista eli rehulla houkuttelu on ajamista ja pakottamista palkitsevampaa. Muutosta keventää, mikäli lehmät ovat laiduntaneet. Muuton ajoittaminen kesään tai syksyyn on loppukevättä parempi. Kirjoittaja on terveydenhuoltoeläinlääkäri
|
 |
Rakennusteema 2/2006 | Maito ja Me | Toimitus |