Uusi kylmäkasvattamo tarjoaa hyvät kasvatusolosuhteet tilan
nuorkarjalle.
Hiehojen tarkkailussa Heli Ahonen ja Heikki Teittinen. Kuvat Heikki Niskanen
Pihaton, kylmäkasvattamon ja rehutilojen
välinen alue on
asvaltoitu. Seosrehuvaunun täyttö ja rehun siirto ruokintaan tehdään
helposti puhtaana pidettävällä piha-alueella.
Heikki Niskanen
Suunnitelmallisuus
alentaa rahtikuluja
Muumaa Ay luomutilalla peltojen hajanaisuus nostaa kuljetuskustannukset rehun ja lannan siirrossa merkittäviksi. Korjuu- ja siirtokaluston käyttö on suunniteltu tehokkaaksi.
Juvan Muumaa kuljettaa rehua ja lantaa vuosittain reilut kuusi miljoonaa kiloa. Runsaat liete- ja rehuvarastotilat tuovat joustavuutta lannan levitykseen ja säilörehujen varastointiin. Suunnittelulla on saatu helpotettua kiireaikoja sekä säästöjä on tullut rahtikuluissa. Tilan toiminnoissa on myös huolehdittu työturvallisuudesta.
Luomumaitoa
yhteisnavetasta
Juvan Muumaa Ay on vuonna 1998 perustettu kolmen tilan yhteisnavetta. Luomutilan hoidosta vastaavat Heli Ahonen, Heikki Teittinen, Anssi
Laamanen ja Kimmo Seppänen. Tilalle on palkattu kaksi työntekijää ja kesällä maatalousharjoittelijoita. Lisäksi käytetään lomituspalveluja.
Heli Ahonen ja Heikki Teittinen vastaavat karja-asioista, pelto- sekä rehuntuotannosta vastaavat Anssi Laamanen ja Kimmo Seppänen. Työvuorojen mukaan osakkaat tekevät kaikkia tilan töitä.
Tilalla on omia viljely- ja korjuukoneita. Muumaa Ay ostaa työpalveluja omilta osakkailtaan ja ulkopuolisilta urakoitsijoilta.
Muumaa Ay on Osuuskunta Idän Maidon jäsentila ja tilan maito ohjautuu Juvan Luomu Oy:n meijeriin.
Luomuehtojen mukaisessa makuuparsipihatossa on 120 lehmäpaikkaa. Pihatossa on poikimis- ja sairaskarsinatilat sekä pitopaikat juottovasikoille. Tavoitteena on 900 000 maitolitraa vuodessa.
Osan maidosta käyttävät 3 kk:n ikään sakka maitojuotossa olevat vasikat. Kesällä 2005 tilalle valmistui nuorkarjalle ja hiehoille 80 paikan kylmäkasvattamo. Sonnivasikat siirtyvät ulkopuoliselle luomutuotannossa olevalle lihatilalle.
Muumaa Ay:n ratkaisut rehujen
varastoinnissa ja lantakuljetuksissa
-Suunnitelmallisuudella varmistetaan luomurehujen riittävyys. Riittävällä, jopa tarpeeseen nähden 1,5-kertaisella rehu- ja lantavarastojen tilavuudella saadaan joustavuutta varastointiaikoihin. Ylivuotista säilörehua voi syöttää vielä korjuuta seuraavana kesänä ja syksynä.
-Korjuussa ja kuljetuksissa käytetään apuna ulkopuolisia urakoitsijoita. Traktorikuljetuksiin varataan ammattitaitoiset kuljettajat.
-Lietteen ilmastus parantaa hygieniaa ja vähentää hajuhaittoja sekä tuhoaa taudinaiheuttajia. Ilmastuksessa syntyvä lämpö siirretään karjan juomaveden lämmittämiseen.
-Liete siirretään peltoalueiden varastoihin kuorma-autokuljetuksina ja peltolevitykseen käytetään kevyempää levityskalustoa.
-Säilörehun korjuussa pyritään hyvään esikuivaukseen korjuutehon ja kuljetuskustannusten pienentämiseksi. Vesi halvempaa lisätä seosrehuun oikean kosteuden saavuttamiseksi.
-Satelliittisiiloista säilörehu tuodaan ruokintaan traktorilla tai kuorma-autolla.
-Rehumääristä ja rehujen käytöstä pidetään varastokirjaa rehujen ruokinta-arvot selvitetään rehuanalyyseillä.
Uudet tuotantotilat
Tuotantorakennuksista pihatto muodostaa yhden rakennusosan. Uusi kylmäkasvattamo on sijoitettu lähelle rehukeskusta. Lietelantala ja erillinen lietteen ilmastussäiliö yhteistilavuudeltaan 2 000 kuutiota, sekä lehmien jaloittelutarha ovat pihaton läheisyydessä.
Seosrehun raaka-aineille on laakasiilotyyppisiä katettuja ja ovilla varustettuja rehutiloja. Avosiiloissa on yksi varasto murskeviljalle. Säilörehulle rehupihaan on varattu kiinteää laakasiilotilaa 1 500 rehutonnille. Lisänä on vielä siirrettävillä sivuseinillä oleva laakasiilo. Peltoalueilla säilörehujen varastotilaa löytyy 600 tonnille. Kylmäkasvattamon päädyssä on vielä kattamaton avolantala, johon lannan lisäksi varastoidaan rehutähteet.
Selkeät ajoreitit
Kilpolantieltä pihatto- ja rehukeskusalueelle on kaksi sisääntuloa. Pihaton ympäri pääsee isollakin rekalla, samoin rehupihassa on ajo- sekä kääntymistilaa. Kolmas tielinja rehupihaan tulee vanhemmasta talouskeskuksesta. Pihatto, muut rakennukset ja pihaalueet on rakennettu uuteen rakennuspaikkaan, jolloin entiset rakennukset eivät ole olleet sijoittamisen esteenä.
Pihattojen ja rehukeskuksen alue 2 500 m2 on kokonaan asfaltoitu. Pihatossa seosrehuvaunulla ajetaan ruokintapöydälle, joka on läpiajettava ja koko halliosan mittainen. Kylmäkasvattamon ruokintalinja on avoimen sivuseinän kohdalla. Kasvattamon yhteydessä on ympärivuotisessa käytössä oleva pesurikoppi renkaiden pesua varten.
Tilan rehuntuotanto:
- Muumaa Ay:llä on omia tai vuokrattuja peltoja noin 230 ha
- Pellot ovat hajallaan 117 lohkossa. Etäisin lohko on yli 20 km päässä rehupihasta.
- Säilörehua tehdään apilanurmista ja muista säilörehukasveista 120 hehtaarilta.
- Säilörehua korjataan rehun kuiva-ainepitoisuudesta riippuen 1,5 - 2,0 milj.kg.
- Apilanurmilta rehua tehdään kahdesti kesässä.
- Laidunaluetta pihaton ja jaloittelutarhan lähellä noin 10 ha.
- Murskeviljaa säilötään omasta tai ostetusta viljasta.
Tilan käytössä olevat varastotilat:
- Lietelantavarastotilaa yhteensä 7 000 m3.
- Kuivalantatilaa yli 800 m3.
- Laakasiilotilaa säilörehulle 2 100 tonnille.
- Murskeviljan laakasiilotilaa 280 tonnille
- Katettua siilotilaa ostoviljalle, rypsipuristeille ja kivennäisille 300 tonnille.
Tehoa esikuivauksella
Rehunkorjuun tavoitteena on tehokas esikuivaus. Kuormaluvun vähentyminen tuo säästöä työ- ja rahtikuluissa.
Kuivakin rehumassa saadaan säilymään silppuamalla se lyhyeksi. Niiton jälkeen urakoitsijat hoitavat karhotuksen ja korjuun ajosilppurilla. Pienillä lohkoilla levällään kuivatuksen ja edelleen karhotuksen ongelmana on hitaus, joka poistuu avarilla lohkoilla. Toisaalta karhotuksen ajoituksella voidaan estää rehun liiallinen kuivuminen.
Kuljetukseen käytetään traktorin perävaunuja. Kolmessa uusimmassa kärryssä on rehutilaa 40 m3. Näissä vaunuissa on vaakalaitteet kuormien punnitsemiseksi. Siirtokalustossa on lisänä rehulaidoilla varustettuja perinteisiä kippivaunuja. Pihaan kuormia ajetaan jopa 15 km etäisyydeltä.
-Kolmen kilometrin ajomatkaan saakka kahdella ajokärryllä pärjätään hyvin ajosilppurin matkassa, mutta pitemmillä matkoilla rehukärryjä ja traktoreita on lisättävä. Kuormat on nopein kipata tasaiselle laatalle ja työ on turvallisempaa kuin kippaaminen rehurintamuksen päällä, kertoo Anssi Laamanen.
Siiloilla rehun levityksessä on käytössä tehokas etukuormaintraktori. Kiireaikoina rehukuormia kipataan siilon molempiin päihin. Tarkkuussilputun rehun levittäminen ja tiivistäminen on helpompaa kuin pitkäsilppuisen rehumassan. Kuormapainojen avulla saadaan tieto rehumäärästä lohkokohtaisesti ja siilon rehumäärästä.
-Puristenesteen varastointiin on aina varauduttava. Apilarehun esikuivaaminen on hitaampaa kuin perinteisten nurmiheinien. Puristenesteelle on laitettava kunnon johteet siiloihin, muuten aika menee sitä ohjailtaessa pieniin viemäreihin, korostaa Heikki Teittinen.
Lietelantaa etävarastoihin
Ilmastettua lietelantaa kertyy vuosittain noin 4 000 m3. Lietteen ilmastus tapahtuu jatkuvatoimisena erillisessä säiliössä, säiliössä, josta liete pumpataan kerran viikossa isompaan varastoon.
Lietelantatilavuutta varastoista löytyy yhteensä 7 000 m3. Pihavarastoon mahtuu 2 000 m3. Runsas varastotila tuo joustavuutta lietteen levitysaikoihin.
Lähipelloille lietettä levitetään lautaslevittimellä suoraan lantalasta. Lietteen siirto satelliittivarastoihin tehdään urakoitsijan kuorma-autolla, jossa säiliötilavuutta on 18,5 m3. Etäällä olevat varastot täytetään hyvissä ajoin ennen kevätkiireitä.
Lietettä käytetään kevättoukomaille, säilörehun 1. sadon korjuun jälkeen nurmilohkoille ja syyskaudella kerääjäkasveille ennen lohkojen kyntöä. Liete levitetään nurmille urakoitsijan omistamalla letkulevittimellä. Kylmäkasvattamosta ja muista karsinatiloista kuivalantaa tulee 500 m3. Kertyvä kuivalanta levitetään raivatuille uudismaille.
Seosrehu
luomutuotannossa
Pihattolehmät ruokitaan luomuohjeiden mukaan. Ruokinta perustuu runsaaseen säilörehun käyttöön. Seosrehuvaunu täytetään rehupihalla. Lehmille jaetaan seosrehu kerran päivässä. Appeessa on kahden eri säilörehuerän seosta, murskeviljaa, rypsipuristetta, härkäpapua, kivennäisiä ja lisättyä vettä riittävän kosteuden saamiseksi. Seosrehun määrä on 5 500 - 7 000 kg/pv. Nuorkarjalle lehmien seosta annetaan alle 6 kuukauteen saakka.
Kylmäpihaton nuorkarjalle ja pihaton ummessa oleville lehmille tehdään oma seos. Appeen määrä on 800 - 1000 kg/pv ja se jaetaan talvella 2 kertaa viikossa.
-Luomutilalla seosrehuruokinta antaa mahdollisuuden ruokkia hyvinkin erilaisilla rehuilla. Seosrehu vaatii suunnittelua, mutta sen kanssa on opittu toimimaan, kertoo Heikki Teittinen.
Navetan rakentaminen 2 / 2006
