FarmTest testasi 7 karusellia, joissa lypsäjä työskentelee ulkokehällä. Testin tulokset tähdentävät karusellin poistumispaikan avaruutta ja poistumisväylien riittävää leveyttä poistumisliikenteen sujumiseksi.
Kaj Nyman
FarmTest
selvitti
lypsyasemien toimivuutta
Tanskalainen maatalouden neuvontaorganisaatio Dansk Lantbrugsrådgivning selvittää FarmTest -nimikkeellä uusien koneiden, laitteiden, rakenteiden ja toimintatapojen toimintaa ja niistä saatuja kokemuksia käytännön tiloilla. Näin saadaan käyttökelpoista tietoa eri ratkaisuista lyhyessä ajassa.
Joulukuussa 2005 julkaistussa FarmTestissä nro. 33/2005 "Malkestalde og -karuseller" on selvitetty uusilta lypsyasemilta saatuja
kokemuksia. Tähän ja muihin FarmTesteihin voi tutustua netissä osoitteessa
www.farmtest.dk. Seuraavassa yhteenveto tärkeimmistä tuloksista.
Selvityksen tarkoitus
Tässä FarmTestissä oli tarkoituksena kerätä kokemuksia viime vuosien aikana rakennetuista suurista lypsyasemista ja ulkopuolisista karuselleista. Samalla pyrittiin myös hakemaan tietoa kehitystä vaativia asioita varten.
Selvityksen kohteet
Testissä oli mukana 7 lypsykarusellia, joissa lypsäjä työskentelee karusellin ulkokehällä, 4 nopean poistumisen kalaruotoasemaa ja kaksi takalypsyasemaa. Karusellien koot vaihtelivat 36 - 50 lypsypaikan välillä. Kalaruotoasemat olivat kokoa 2 x 14 tai 2 x 16 ja takalypsyasemista yksi 2 x 22 ja toinen 2 x 32. Lypsyasemat oli otettu käyttöön vuosien 2002 ja 2005 välisenä aikana.
Testi tehtiin tilakäyntinä lypsyn aikana ja täydennettiin mittauksilla ja kirjallisella kyselykaavakkeella.
FarmTestin tuloksia
Keskimääräiset lypsykapasiteetit:
Ulkopuol.
karuselli
Lypsy-
asema
Kap./lypsyasema
lehmää/tunti
125
106
Kap./lypsäjä
lehmää/tunti
108
75
Kap./lypsyasema
maitoa, kg/tunti (EKM)
1753
1488
Kap./lypsäjä
maitoa, kg/tunti (EKM)
1392
1019
Kap./lypsyasema
maitoa, kg/lehmä/lypsy (EKM)
14,03
14,02
Kap./lypsäjä
maitoa, kg/lehmä/lypsy (EKM)
12,90
13,50
Lypsykapasiteetti laskee merkittävästi, jos:
-lehmien utareet ovat likaisia
-lehmät ovat rauhattomia lypsyn aikana
-huonosti liikkuvat lehmäyksilöt ja erilleen lypsettävät lehmät eivät ole erillisessä
lypsyryhmässä
Neuvoja hyvän lypsykapasiteetin saavuttamiseksi:
-lypsyaseman hyvät sisään ja ulosmenojärjestelyt
-hyvin toteutettu kokoomatila varustettuna mekaanisella ajolaitteella
-lypsyaseman koko valitaan lypsäjien lukumäärän mukaan
-lypsäjän tulee käyttää aikansa lehmien esikäsittelyyn ja lypsimien kiinnittämiseen
-lehmien utareet pitää olla puhtaita
-lehmien tulee olla hyvin liikkuvia
Suositellut lypsyasemakoot
Yksi lypsäjä
Ulkopuolinen karuselli
40 lypsypaikkaa
Kalaruotoasema nopealla poistumisella
2 x 12 – 2 x 14 lypsypaikkaa
Takalypsyasema nopealla poistumisella
2 x 12 – 2 x 14 lypsypaikkaa
Kaksi lypsäjää
Ulkopuolinen karuselli
60 lypsypaikkaa
Kalaruotoasema nopealla poistumisella
enintään 2 x 24 lypsypaikkaa
Takalypsyasema nopealla poistumisella
enintään 2 x 32 lypsypaikkaa
Kokoomatila
Kokoomatilan tulee olla muotoiltu niin, että lehmällä ei ole loukkaantumisriskiä ja niin, että lehmä ohjautuu luontevasti lypsyasemalle. Kokoomatilan ja lypsyaseman väli saa mielellään olla avoin koko leveydeltään, jotta kokoomatilassa oleva eläin näkee lypsyasemalle. Jos lypsyaseman ja kokoomatilan väli on tarpeen sulkea lypsyjen välillä, tämä voidaan tehdä alaslaskettavalla pressulla. Kesäolosuhteita varten kokoomatilassa pitää olla mahdollisuus tehokkaaseen ilmanvaihtoon.
Asemalle tulo
Aseman sisääntulon tulee olla vähintään 90 cm leveä. Kapeampi tuloaukko voi johtaa loukkaantumisiin. Kiiltäväksi hioutuneet kalusteet ja kiinnijääneet karvatupsut kertovat liian ahtaasta kulkureitistä.
Asemakalusteet
Useammalla testissä mukana olleella lypsyasemalla asemakalusteiden takaputki oli asennettu 10-15 cm lypsysyvennyksen reunasta. Tämän johdosta lehmät seisoivat liian edessä ja lypsäjä joutui kurottamaan, jotta ylettyisi lypsämään. Hyvän työasennon saavuttamiseksi takaputki tulisi asentaa 0-5 cm lypsysyvennyksen reunasta.
Aseman ruokintakaukaloiden puhtaanapito todettiin jo vuonna 2002 tehdyssä lypsykaruselleja käsittelevässä FarmTestissä ongelmaksi. Tässäkin selvityksessä rehukaukaloiden puhdistus todettiin hankalaksi ja aikaa vieväksi. Tuotekehityksessä tulisi panostaa parempien rehukaukaloiden kehittämiseen.
Testin 13 lypsyasemasta yhdellätoista oli lypsypaikan lattiapinnoitteena valuasfalttia. Osalla näistä oli selviä kulumia ja painaumia lehmien takasorkkien kohdalla ja pintamateriaali oli osittain rikkoutunut.
Asemalta poistuminen
Aseman nopean tyhjentymisen varmistamiseksi poistumispaikalla pitää olla riittävästi tilaa. Karuselliaseman poistumispaikan tulee olla ainakin kolmen lypsypaikan levyinen. Poistumispaikalla pitää karusellin lypsytason takareunasta seinään olla vähintään kolme metriä vapaata tilaa. Tämä kolme metrin sääntö pätee myös nopean poistumisen lypsyasemalla poistumisalueen leveydeksi mitattuna etupuomista seinään. Avatun etupuomin alla tulee olla vähintään 1,6 metriä tilaa.
Poistumiskäytävän tulee, samoin kuin sisääntulokäytävän, olla 90 cm leveä. Tämä pätee koko poistumiskäytävän pituudelta, myös mahdollisen erotteluportin kohdalla. Erotteluportit kolisevat pahasti, jos niissä ei ole esim. kumisia vaimennustyynyjä vaimentamassa liikkuvien porttien kolinaa.
Sorkkakylpykaukalo poistumiskäytävällä hidastaa eläinliikennettä. Samoin tekee poistumiskäytävälle kiinteästi asennettu vedinspraysuutin. Tällaisesta automaattisesta vedinsprayjärjestelmästä ei muutenkaan ole paljoa hyötyä, koska spray harvoin osuu sinne minne sen pitäisi.
Lypsyaseman työolot
Hyvät työrutiinit, aseman järkevä varustelu ja hyvät apuvälineet ovat tärkeitä lypsytyön sujumiseksi. Lypsäjän työoloja parantavat säätyvä lattia, lehmän utare lähellä lypsäjää ja kalusteet, jotka eivät häiritse lypsäjää ja sallivat hyvän työasennon, jolloin rasitusongelmia tulee vähemmän.
Tässä selvityksessä yli 50 % lypsäjistä seisoi liian alhaalla, jolloin he joutuivat nostamaan käsiään turhan korkealle ylettyäkseen utareeseen. Tämä johti olkapäiden ja käsien rasittumiseen.
Lypsy-yksikön automaattinen käynnistys, käynnistysnappi lattiassa tai lypsysyvennyksen seinässä polvella painettava käynnistysnappi osoittautuivat hyviksi apuvälineiksi. Polvikäyttöinen käynnistysnappi pitää asentaa juuri oikeaan paikkaan, muuten siitä ei ole mitään hyötyä.
Asemien melutaso vaihteli riippuen melua tuottavien laitteiden ja kalusteiden asennuksesta. Asennus- ja rakennusteknisillä ratkaisuilla pystytään selvästi vähentämään lypsäjään kohdistuvaa meluhaittaa.
Valoa asemilla oli yleensä ottaen tarpeeksi lypsyaseman keskellä ja lypsysyvennyksen reunalla, mutta utareen luona valoa saisi olla enemmän. Valaisimien ja muiden pintamateriaalien puhdistustiheys vaikuttaa oleellisesti utareen luona olevaan valomäärään.
Lypsyrutiini ja lypsy
Hyvä lypsyrutiini on onnistuneen ja tehokkaan lypsyn perusta. Tutkimuksessa mukana olleilla tiloilla lehmien esikäsittelyaika oli keskimäärin liian lyhyt (11 sekuntia) ja alun tyhjälypsyä esiintyi yleisesti. Myös suuret ilmanpäästöt kiinnityksen yhteydessä olivat tavanomaisia.
Hyvin toimiva ja oikein käytetty lypsimenohjain edesauttaa lypsyn onnistumista tasoittamalla utareen tyhjentymistä, vähentämällä nännikumin hörimistä ja nopeuttamalla utareen tyhjentymistä.
Lypsykapasiteetit
Navetan ja lypsyasemakokonaisuuden toiminta, lypsäjän työrutiinit mukaan luettuna, ratkaisevat saavutettavan lypsykapasiteetin. Mitatut lypsykapasiteetit vaihtelivat paljon. Karuselliasemilla lypsykapasiteetit vaihtelivat välillä 97 - 161 lehmää tunnissa ja nopean poistumisen asemilla välillä 71 - 181 lehmää tunnissa.
Aseman puhdistus
2 x 20 paikkaisella lypsyasemalla on keskimäärin 300 m2 lattia- ja seinäpinta-alaa, joka pitää puhdistaa lypsyn jälkeen. 40 paikkaisella ulkopuolelta lypsettävällä karuselliasemalla vastaava ala on noin 360 m2.
Lypsyasemien pesuun on syytä kehitellä vaahtopesu tai automaattisia puhdistusjärjestelmiä työn helpottamiseksi ja pesutuloksen parantamiseksi. FarmTestin tulosten perusteella on kerätty 20 kohdan lista asioista, joihin tulee keskittyä tai joita tulee kehittää lypsyasemilla ja asemalypsyssä:
1. Puhtaat lehmät lypsylle
2. Lehmien esikäsittely heti kun ne tulevat lypsypaikalle
3. Hyvä lypsyrutiini, hyvä esikäsittely, ei ilmanpäästöjä kiinnityksessä
4. Lypsäjien lukumäärä sovitetaan lypsypaikkojen määrään
5. Letkunohjaimien ja ohjainkäsivarsien oikea käyttö
6. Lypsyaseman sisääntulo vähintään 90 cm leveä
7. Rehuhävikkiä tulee vähentää ja kaukaloiden puhdistusta tulee painottaa enemmän
8. Karusellin ulostulo vähintään kolmen lypsypaikan levyinen
9. Karusellin poistumispaikalla vähintään kolme metriä vapaata tilaa karusellin seisontatason ja seinän välissä
10. Vähintään kolme metriä vapaata tilaa etupuomin ja seinän välissä nopean poistumisen lypsyaseman poistumisalueella
11. Lehmäystävällisten erotteluporttien kehittely
12. Sorkkakylpyaltaan ja erotteluporttien paikat tulee harkita tarkkaan
13. Vedinspraylaitteiden kehittely - ei lehmää häiritsevä ja parempi osumatarkkuus
14. Lypsytason lattia oikein säädetty, lehmä lähellä lypsysyvennyksen reunaa ja asemakalusteissa ei tule olla lypsäjän työtä häiritseviä kohtia
15. Asemakalusteet niin, että lehmä seisoo normaalisti lypsyn aikana
16. Työturvallisuus karuselleissa, lypsäjällä ei saa olla loukkaantumisvaaraa karusellin ja muiden rakenteiden välissä
17. Lypsy-yksikön automaattinen käynnistys tai vaihtoehtoisesti käynnistysnappi joko lattiassa tai lypsysyvennyksen seinässä polven korkeudella (huom! oikea asennuskohta)
18. Melun vähentäminen
19. Valaisimien ja pintamateriaalien puhtaanapito sekä utaretasolle valoa antavien valaisimien kehittäminen
20. Automaattisten lypsyasemien puhdistusjärjestelmien kehittäminen (esim. vaahdotusjärjestelmä).
Kirjoittaja on erikoisneuvoja
MTT Vakolan Maitokoneet -yksikössä.