Navetan rakentaminen 2 / 2005
Navetan rakentaminen 2 / 2005
 Tanskan navettajärjestelmien ja rakennustekniikan kehittämisestä vastaava Jan Brögger Rasmunssen ja maitotilan isäntä Boe Lundgaard Thomsen. Kuva Jaakko Helminen |
Tanskan navettarakentaminen oh hyvin suunniteltua Tanskan lypsykarjatalous on jo vuosia kehittynyt voimakkaasti. Aiemmin Tanska tunnettiin tehokkaasta sianlihan tuotannnostaan, nyt maidontuotanto on saavuttamassa saman, kansainvälisestikin verrattuna suuren tehokkuuden. Alaa leimaa kehitystyö, hyvä johto, yhteiset ohjeistukset ja selvä näkemys koko maan maidontuotannon tehostamiseksi. |
|
Nyt suuret, sadan lehmän tilat hakevat yhteistoimintaa keskenään lisätäkseen synergiaa, tasatakseen työtä ja turvatakseen lomitukset ja vapaat tuottajille. Uutta huipputekniikkaa sovelletaan lypsyssä, ruokinnassa sekä koko karjanhoidon johtamisessa. Vaikka navettakanta on uudehkoa, eläinten hyvinvoinnin ja hoitajien jaksamisen eteen on edelleen tehtävä työtä. Nuorkarjatilat ovat monella tilalla jääneet kehittyvän maidontuotannon jalkoihin ja nyt muutaman vuoden kuluttua rakentamisesta on havahduttu huomaamaan nuorkarjan hoidon vaatima suuri työmäärä ja vasikoiden hoidon tason parantamisen tarve. Tanskalaiset itsekin ovat todenneet pikkuvasikoiden ulkokasvatuksen haitat "igluissa". Kehitysprojektina on tuotettu malli kylmäkasvattamosta, joissa vasikoille voidaan turvata parempi pienilmasto ryhmäkarsinoissa. Suositukset rakentamisesta Tanskan neuvontajärjestön rakennussuunnittelussa ja neuvonnassa työskentelee 110 henkilöä. Rakentaminen ja konetekniikka on organisoitu samaan keskusyksikköön Århusissa. Tämä yksikkö käsittää kolme osastoa: 1) Työkoneet ja tekniikka, 2) Kehitystyö ympäristötekniikka 3) Navettajärjestelmät ja rakennustekniikka Navettajärjestelmät ja rakennustekniikan päätehtävänä on ylläpitää ja kehittää tanskalaisia navettarakentamisen suosituksia. Neuvontajärjestö ylläpitää yhteisiä suosituksia, joista neljäs versio on ilmestynyt maaliskuussa 2004. Tämä on myynnissä. Kolmannesta painoksesta on ainakin osia nähtävissä internetissä. 2) Kehitysprojektit, 3) Testit: karjatalous, rakennus, 4) Tieto internetissä neuvojille sekä viljelijöille 5) Kansainväliset hankkeet esim. maatilan standardit Puolassa. Kehittämishankkeita on viety läpi yhteistyössä laitetoimittajien ja viljelijöiden kanssa. Esimerkkeinä näistä voidaan mainita esivalmistetut viemäröidyt lattiat raapoilla, uudet vasikkatilat ja lypsyasemien työtä helpottavat varusteet. Maatilatestejä tehdään uusista laitteista ja menetelmistä. Tavoitteena on saada mahdollisimman nopeasti teknologian edut ja haitat selville tiloilta, jotka ovat ottaneet ne ensimmäisenä käyttöön. Vuosittain tehdään 15-20 maatilatestiä. 56 testiä on raportoitu ja tällä hetkellä on meneillään 20 uutta testiä. Näiden Farm-Testien tulokset on luettavissa netistä (www.lr.dk/farmtest). Viimeisin käsittelee lypsyn veden ja sähkön kulutusta. Neljä erilaista AMS-yksikköä (automaattilypsy) ja kolme lypsyasematyyppiä on testattu. Tyypillinen tanskalainen navetta 2005 Tanskan navettakanta on uudistunut nopeasti. Lehmistä on yli 80 prosenttia pihatoissa. Pihatoiden keskikoko on 110 lehmää ja parsinavetoiden 53 lehmää. Uudet navetat rakennetaan yli 150 lypsylehmälle. Navetat ovat eristämättömiä ja niissä on luonnollinen ilmanvaihto. Makuuparret varustetaan aina matolla, patjalla tai vastaavalla. Noin puolet navetoista on kiinteälattiaisia, puolet ritiläpalkilla. Uusinta lehmän hyvinvoinnista lähtevää tekniikkaa on käytävien varustaminen kumimatoilla. Niiden pitkäaikaisesta kestävyydestä on vain vähän kokemusta. Kolan tai raapan tulee olla myös kumia, jotta kestävyys taataan. Pääsääntöisesti navetoissa suositaan seosrehuruokintaa. Väkirehukioskeja on käytössä hyvin vähän. Seosrehuvaunuja myydään sitä vastoin paljon. Pääsääntöisesti käytetään traktorivaunuja, jotka täytetään kuormaajalla. Yhteistoiminta seosrehunteossa ja ruokinnassa tilojen välillä on yleistymässä. Navetoissa on käytössä koneita joita ei juuri Suomessa ole. Lantakäytävien puhdistukseen on erilaisia pyörivällä harjalla varustettuja laitteita, joista eräät myös kuivittavat parret. Käytetyimmät kuivikkeet ovat Tanskassakin olkisilppu ja sahanpuru. Huomattakoon, että sahanpurua tai olkisilppua käytetään aina makuuparsissa oli parren pohjan materiaali mitä hyvänsä. Kulkukäytävien puhdistukseen Agromekissa esiteltiin Lelyn robotti. Uusinta teknologiaa edustaa myös makuuparsien automaattinen kuivittaminen. Ruokintapöydän puolella on aikaisemmin käytetty esim. traktorin takarenkaasta tehtyä rehun siirtäjää, mutta tämäkin on liitetty kiinteäksi osaksi navettakalusteita. Tuuppari siirtää seosrehun takaisin lehmien ulottuville valittuna ajankohtana. Puhdas pihatto Pihaton likaiselle yleisilmeelle tanskalaisilla on selvä resepti. Ritiläpalkille asennetaan pintaraappa tai ritiläpalkkikäytävää puhdistetaan erilaisin laittein tai jopa robotilla. Kiinteä lattia varustetaan urin tai virtsanerottimin. Kiinteä lattia valetaan tavallisesti paikalla ja uritetaan tai lattia urineen on tehty esivalmistetusta betonilaatoista. AMS-lypsy yleistyy AMS-lypsy yleistyy myös Tanskassa, vaikka karjakoko on riittävä myös karusellilypsyasemille. Viime vuoden loppuun mennessä robotti oli otettu käyttöön 394 tilalla. Keskimäärin tilalla on kaksi AMS-yksikköä. Kalanruotolypsyasema on edelleen yleisin, noin 65 % tiloista. Isot asemat varustetaan pikapoistolla samoin lypsäjän työtä helpottava lypsimen kannatinkäsivarsi asennetaan uusiin yksiköihin. Suurimpiin navetoihin asennetaan karuselliasemia ulkopuolisella lypsyllä. Näissä on myös mahdollista asentaa automaattinen ruokinta toimimaan lypsyn yhteydessä.
Lypsy tapahtuu 30 paikan karusellilypsyasemassa. 220 lehmän lypsyyn kuluu kahdelta henkilöltä kaksi tuntia aamuin illoin. Vanha navetta oli vuodelta 1976 ja siinäkin oli 110 parsipaikkaa. Nyt se palvelee nuoren karjan tiloina. Tilakeskus on muutenkin rakennuksia täynnä ja tilan päärakennus on jäänyt lähes talousrakennusten keskelle. Suuri osa 350 ha viljelyksistä on ohikulkevan moottoritien takana, niinpä liete pumpataan tien ali putkessa viljelylohkoille. Tilan työvoima on kuusi henkilöä isännän lisäksi. Maitotuotos on korkea 10 800 kg lehmää kohti vuodessa. Maitoa lähtee meijeriin 2,3 milj. kg vuodessa. Ruokinnassa käytetään yhtä seosrehua koko karjalle. Väkirehua jakaa lisäksi automaatti lypsyasemassa kunkin eläimen tuotoksen mukaisesti. Seosrehu koostuu maissista, ohrasta ja nurmisäilörehusta. Muita jakeita olivat kuivattu heinäkorsi ja suojattu palmuöljyrasva. Torben Pedersen
Tavoitteena on, että yksi ihminen pystyy hoitamaan eläinten hoidon ja siirrot karsinasta toiseen yksin. Pikkuvasikat tuodaan sisään navetan päästä ja poikimaikään tullessaan hiehot ovat kulkeneet navetan läpi toiseen päätyyn monen karsinan ja osaston kautta. Viimeiset osastot muistuttavat lypsykarjapihattoa, josta on helppo siirtyä poikimaan oikeaan navettaan. Pinta-alaa navetalla on 1200 neliötä ja kustannukset 600 000 euroa.
Thomas Andreasen
Keskituotos on 9 300 kg. Lypsy tapahtuu 2 x 10 kalanruotoasemassa, jossa on pikapoistuminen sekä ajoportti. Isäntä on ostanut tilan, hankkinut lisää peltoa ja kiintiöitä sekä rakentanut uuden navetan. Vanha oli 70 lehmän parsinavetta. Velkaa on 3,2 miljoonaa kruunua (425 000 €), mutta isäntä laskee tilan arvon nousseen kehittämistyön ansiosta. Vaimo on opettaja ja toimessa, yksi palkattu lypsäjä on isännän apuna. Yhteistoimintaa on tilojen kesken seosrehun valmistuksessa sekä säilörehun teossa.
Kirjoittaja on kenttäpäällikkö
|
 |
Rakennussivut 2/2005 | Maito ja Me | Toimitus |
