Navetan rakentaminen 2 / 2005
Navetan rakentaminen 2 / 2005
Jorma ja Sami Partanen aloittivat ensi kesän pihattoinvestoinnin laakasiilojen rakentamisesta. Kuva Heikki Niskanen 
Siilot ovat läpiajettavia. Molemmissa päissä on lyhyet etulaatat. |
Mattilaan
rakennettiin Mattilan tilan pihattoinvestointi alkoi laakasiilojen rakentamisella. |
|
Tilan navettalaajennus on suunnittelun osalta valmis. Tarkoituksena on rakentamisen aloittaminen heti tulevan kesän alussa. Nykyisen navetan sivuun liittyy uusi navettahalli, joka on makuuparsipihatto 60 lypsävälle. Pihaton ja nykyisen navettaosan säilörehuruokinta toteutetaan mattoruokkijalla. Täyttöpöydältä säilörehu siirtyy poikittaiskuljettimen kautta kahdelle ruokintalinjalle. Pihaton lypsytyö hoituu automaattijärjestelmällä. Lehmät saavat väkirehunsa kioskeista ja osan lypsyn aikana. Partaset ovat tyytyväisiä noukinvaunukorjuun tehokkuuteen. Pellot ovat lähellä ja korjuutyö sujuu nopeasti. hyeksi silputun säilörehun jako on mahdollista automatisoida ja omaa työtä tarvitaan rehun siirtoon siiloilta rehukeskukseen ja muu työ on lähinnä valvontaa. Pihattorakentaminen aloitettiin rehutiloista Tulevan rakentamiskesän kiireitä ennakoiden tilan uudet laakasiilot rakennettiin viime syksynä. Rakentamaan päästiin vasta syyskuussa ja siilot olivat valmiit marraskuun lopussa. Siilojen paikaksi valittiin pihasta katsottuna navetoiden taka-alue. Kun pihattorakennus valmistuu, siirretään rehuliikenne nykyisen asuinpihan ulkopuolelle. Laakasiiloja rakennettiin kaksi rinnakkain. Siilokohtainen leveys on 8 m ja pituutta elementtiosilla on 36 metriä. Säilön seiniksi valittiin 2,9 m korkeat eristämättömät tehdaselementit. Siilot ovat läpiajettavia ja siilojen molempiin päihin tehtiin lyhyet etulaatat. Mattilan karjan kesäruokintaan jää entinen laakasiilo kooltaan 6x15 m. Seinämäkorkeus siilossa on 2,9 m. Siilojen rakentamisalue oli viettävä, jolloin toiselta reunalta rakentamispaikkaa penkattiin ja toiselta sivulta kaivannon syvyys oli ennen soratäyttöä lähes metri. Salaojien asentamisen jälkeen pohjaosaan ajatettiin 1200 m3 soratäyttö. Etulaattojen kohdalle asennettiin routalevyt. Muilta osin siilorakennetta n. 80 cm sorapatja estää siilojen routimisen. Sorakerroksen tiivistämiseen käytettiin lietevaunulla ajettua vettä ja raskasta 500 kilon painoista täryä. Elementtien saumaaminen tehtiin vesitiiviillä tehdasmassalla. Lattavaluun tilattiin ostomassaa 80 kuutiota ja sen levitykseen käytettiin pumppuautoa. Tilalla tehtyä betonia laitettiin elementtien reunatukeen maavalleja vastaan ja etulaattoihin. Kotimassaa sekoitettiin kaikkiaan 35 kuutiota. Lattiaraudoitukseksi asennettiin tehdasvalmisteiset teräsverkot. Pintojen viimeistely ja lattioiden hierto annettiin ammattilaisen tehtäväksi. Muilta osin valutyö tehtiin omin joukoin. Siilojen keskilinjaan tehtiin ritilällä suojatut lattiakaivot ja muuten lattiat valettiin ilman puristenesteuria. Puristenestejohteina käytetään ohuita soiroja tai riukuja. Lattiapinnan viettävyys on 2-3 % lattiakaivoon päin. Siilojen kustannukset Rakentamiskustannukset kahden siilon osalta olivat lähes 39 000 euroa (kaikki hinnat verollisia). Siiloelementit ostettiin syksyn 2004 hinnoilla ja samaan kauppaan tuli myöskin saumausmassat. Hintaa seinille ilman elementtien pystytystä kertyi 14 000 euroa. Täyttösoraa ja sepeliä tarvittiin yhteensä 1 200 kuutiota ja sen hintaosuus on 7 500 €. Pohjiin ostetun valmisbetonin 80 m3 ja raudoitusverkkojen hinta kokonaiskustannuksista on 11 000 euroa. Muu osa kokonaiskustannuksista 6 500 € jää kaivu-, täyttö-, putkisto-, valu- ja viimeistelykustannuksiin. Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.
|
 |
Rakennussivut 2/2005 | Maito ja Me | Toimitus |