Navetan rakentaminen 2 / 2005


Yli 100 metriä pitkä kahden robotin navetta 
istuu hyvin maisemaan.
Kuvat Saara Liespuu


Uudesta navetasta puhuttiin useampi vuosi. Yöunet eivät Tuomo Kivelältä ole ison investoinnin takia menneet. Hän uskoo, että maidontuotannon toimintaedellytykset taataan jatkossakin.


Kivelöiden navetassa eläimet ovat kahdessa rivissä. Lannanpoistoon valittiin avokourut. Ritilän puhdistaminen olisi iso työ ja sitä paitsi kustannus rakentamisvaiheessa.


Väkirehua on tarjolla kioskeissa. Säilörehun tuo ruokintapöydälle mattoruokkija. Kivelät toteavat ruokinnan olevan helppoa. Ainoa miinus tulee varaston puolella kovasta metelistä.


Sisko Kivelä ottaa näin aluksi navetalla ollessaan hankalat lehmät lypsylle. Ei tule turhia hälytyksiä.

Saara Liespuu  

Kivelät kolminkertaistivat karjakokonsa

Yli kymppitonnin tuottanut vajaan 40 lehmän karja kasvaa uudessa navetassa 120 lehmän karjaksi. Sisko ja Tuomo Kivelä panostavat maidontuotantoon tosissaan.

-Maidontuotannon jatkaminen vanhassa navetassa olisi ollut jäähdyttelyä, se olisi tiennyt tuotannon loppumista, sysmäläiset Sisko ja Tuomo Kivelä kertovat.

Vanhassa parsinavetassa oli 38 lehmää. Nelikymppiset Kivelät eivät jäähdyttelijöiksi halunneet. Kun seuraavakin sukupolvi on kiinnostunut maidontuotannosta, tilalla ryhdyttiin rakentamaan.

Erilaisia vaihtoehtoja pyöritellessä Kivelöillä oli kolme asiaa jo etukäteen selvillä: uusi navetta, automaattilypsy ja säilörehutorni.

Automaattilypsyllä halutaan vähentää oman työn fyysisyyttä. Rehutorni on pakollinen valinta siksi, ettei tontilla ole isoja tiloja muille ratkaisuille, he perustelevat. 

Saman tien rakennettiin kahden robotin navetta.

-Suomessa maidontuotanto on edelleen jäljessä siitä, mitä maailmalla on. Yksikkökoon pitäisi kasvaa selvästi, jotta pärjäisimme. Kymmenen vuoden kuluttua keskilehmäluvun pitäisi olla lähellä sataa lehmää, Tuomo Kivelä pohtii. 

Sitä se tuskin kuitenkaan on. Sisko Kivelä toteaa, että oikeasti sellainen tilanne ei olisi mukava. Sadan lehmän karjat olisivat niin harvassa, että tilojen keskinäinen yhteydenpito ja avun saaminen ei taitaisi onnistua. Tarvitaan kaikenkokoisia karjoja.

-Peltoala voi monella olla este karjakoon kasvulle, Tuomo Kivelä toteaa. Hänestä tukieurojen tuleminen pellon kautta, ei ole hyvä. Siitä kärsivät sekä tehokkaat viljanviljelijät että karjankasvattajat.

Tilaa 
2 800 neliötä

Uuden navetan myötä Kivelät kolminkertaistavat oman karjakokonsa. Navetan rakentaminen alkoi, kun naapurista saatiin ostaa sopiva maa-alue. Viime vuoden aikana tontilla touhusi parhaimmillaan kymmenkunta rakennusmiestä. Tontille nousi 102 metriä pitkä makuuparsipihatto. Pinta-alaa navetassa on 2 800 neliötä. 

Marraskuussa tilalla pidettiin avoimien ovien päivä. Ensimmäiset lehmät tuotiin sisälle 22. marraskuuta. Toinen robotti otettiin käyttöön tammikuussa. Tällä hetkellä lypsyssä on yli 60 lehmää. Tavoitteena on, että loppuvuodesta lypsäviä on noin sata. Paikkoja navetassa on 120 lehmälle.

-Näiden parin kuukauden aikana meillä on ollut kolmisenkymmentä poi'intaa. Olemme myös ostaneet lehmiä. Kyläkierroksia ei ole tarvinnut tehdä, meille on tarjottu ostoeläimiä. Eläimiä on ostettu myös Faban kautta, Sisko Kivelä kertoo.


Rakennussivut
2/2005

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

Poikimisten myötä robotille opetettavia riittää. 

Tuotos ja maidon 
hinta puntarissa

Kivelät valitsivat navettaansa kaksi DeLavalin lypsyrobottia välijäähdytysyksiköllä. Robottimerkin valinnassa kokonaisuus ratkaisi. -Väitän, ettei robottimerkeissä ole kovin isoja eroja. Hyviä ja huonoja puolia löytyy kaikista. Meillä oli De-Lavalista vanhastaan hyviä kokemuksia, Tuomo Kivelä sanoo.

Rahaa navetan rakentamiseen meni verottomin hinnoin laskettuna 1,4 miljoonaa euroa. Kustannuslaskelma ylittyi noin 200 000 eurolla. 

Isosta investoinnista päättäminen vaatii realistisia laskelmia. -Tämä kestää maidon hinnan tilapäisen laskemisen alle 30 sentin. Silloin tietysti takaisinmaksuaika pitenee. Laskelmissa on maidon hintana käytetty noin 30 senttiä, Tuomo Kivelä kertoo.

Vanhassa navetassa karjan keskituotos oli yli 10 000 kiloa. Kannattavuuslaskelmat on tehty 9 000 kilon tuotoksella. Uusi tilanne ja ostolehmät voivat pienentää keskituotosta.

Navettainvestoinnin takaisinmaksuajaksi on teoreettisesti laskettu 15 vuotta. -Siinä vaiheessa se voi olla kokonaan maksettu pois, mutta silloin on jo rakennettu jotain lisää, Kivelät povaavat.

Hiehot ovat tällä hetkellä vanhassa navetassa. Niiden suhteen ratkaisuja on vielä tekemättä. Mielessä pyörii uusi hiehokasvattamo, vanhan navetan remontointi tai kasvatuksen ulkoistaminen. Ensin kuitenkin pidetään välivuosi tai useampia rakentamisesta. 

-Suomeen pitäisi saada ammattimaisia hiehonkasvattajia, Kivelät toivovat. 

He itse ovat lehmäihmisiä. Oma ammattitaito liittyy maidontuottamiseen. Pellot riittävät nykyisellään karkearehun tuotantoon, mutta peltoviljelyyn panostetaan vähiten. Urakointia ostettaisiin, jos sitä olisi järkevissä raameissa tarjolla. Tällä hetkellä tilalla kehitetään koneyhteistyötä. 

Helpompaa työtä
oman aikataulun mukaan

Parin kuukauden kokemuksella Kivelät arvioivat, että uudessa navetassa työaikaa kuluu suunnilleen saman verran kuin vanhassa navetassa, vaikka nyt on lypsyssä yli 20 lehmää enemmän. Nyt alkuvaiheessa navetalla aikaa on vietetty runsaasti.

-Tämänkokoisen karjan hoitaminen parsinavetassa ei olisi helppoa. Työn fyysisyys on nyt vähentynyt huomattavasti. Nyt voi itse päättää, missä järjestyksessä töitä tekee, aloittaako kuivituksesta vai mistä. Ennen oli pakko äkkiä lypsää, Sisko Kivelä kertoo. 

Vanhaan navettaan mentiin aamuin illoin viideltä. Nyt työpäivä alkaa seitsemän kieppeillä. Kivelöillä on kolme lasta. Robottiaikana vanhemmat ovat jo kokeneet sellaisen loman, että lomittajat hoitivat navetan päivärutiinit ja lapset ottivat vastuun öistä. Kevään aikana on tarkoitus lähteä lomalle koko perhe.

Maidon laatu
säilynyt ennallaan

-Etukäteen ei aavistanut, mikä lehmä toimii robotilla ja mikä ei. Sellainen joka potki parressa, on ihan hyvä robotilla. Ja taas parressa hyväjalkaiselta näyttänyt ei liikkunut, sellaisia olemme joutuneet poistamaan, Sisko Kivelä kertoo.

Tutkimusten mukaan robotin käyttöönoton jälkeen maidon laatu voi heikentyä. Kivelöillä tätä ei ole huomattu. Kun karvoo utareet huolella ja liikkuu lehmien seassa lantakola kädessä, koneelle antaa mahdollisuuden tuottaa laatumaitoa. Sisko Kivelä pitää robottien vieressä pesuliinoja varmuuden vuoksi. Navetalla ollessaan hän pyyhkäisee kovin likaisena lypsylle tulevan lehmän utareet. Jatkuvasti itsensä sotkevat lehmät hän ottaa lypsylle nimenomaan ollessaan itse paikalla.

Ohjattu lehmäliikenne on Kivelöiden mielestä hyvä valinta. - Tämä tuo varmaan vapaata liikennettä paremmin lehmät lypsylle.

 

 
 alkuun Rakennussivut 2/2005 | Maito ja Me | Toimitus