Veikko Tertsunen 

Aarne ei tulipalosta lannistu

Viime vuoden huhtikuun 6. päivän aamuyöstä Aarne Matintalo heräsi Vampulan kodissaan merkilliseen oranssinväriseen valonkajoon makuuhuoneensa seinillä. Havahduttuaan hän näki, mistä valon kajo tuli. Pihapiiriin vuonna 1999 rakennettu pihatto - jossa oli liki 60 eläintä - oli ilmiliekissä.

Aarne Matintalo hälytti palokunnan, juoksi ulos, käynnisti traktorin ja koetti saada pihaton ovilta pyöröpaalit pois ja ovet auki pelastaakseen lehmiä savusta ja tulesta. Alussa pihatosta kuului vielä eläinten tuskaista ammumista ja mylvintää. Se loppui kuitenkin savun seassa melko pian. Korkeatuottoinen 41 lehmän karja ja parikymmentä hiehoa ja vasikkaa kuoli häkään ja savukaasuihin.

-Maatilapalojen suurvahingot ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Kun vuosikymmen alussa maatiloilla oli vuodessa vain muutama yli 200 000 euron vahinko, niitä on ollut viime aikoina vuosittain jo 15-20 kappaletta. Osasyy on tietenkin rakennekehitys, joka on kasvattanut suurten yksiköiden määrää. Samalla on kuitenkin hylättävä se harhaluulo, että äskettäin rakennetuissa uusissa kotieläinsuojissa ei voisi sattua vahinkoja, Juha Helander Lähivakuutuksesta muistuttaa.

Aarne Matintalolla olivat vakuutukset kunnossa. Sopimus kattoi rakennuksen täydestä arvosta, eläimet sekä tuotannon keskeytyksen. -Ilman vakuutuskorvausta en olisi jaksanut lähteä yrittämään uudestaan. Kun myönteinen päätös korvauksista tuli, tilasin samana päivänä vastaavan Westfalia Autotandemlypsyaseman kuin minulla oli ollut ennen paloa, Matintalo pohtii.

Matintalon pihaton tekniikkaa ja lypsyasemaa käsiteltiin Maito ja Me-lehdessä muutamia vuosia sitten. Matintalo oli tehnyt päämäärätietoisesti lypsykarjansa jalostustyötä ja tulokset olivat näkyvissä. Karjan keskituotos oli vuonna 2000 peräti 9741 kg ja viimeisenä karjan elinvuonna keskituotos oli 9430 kg/v.

Asenne kuntoon

-Jos joku olisi tullut neuvomaan palo- ja sähköriskien hallinnassa viime vuoden alussa, en olisi ollut kiinnostunut.

Mutta palon jälkeen asenteeni on muuttunut. Sähköisistä riskeistä pitäisi saada tietoa. Laitteiden oikean käytön koulutusta pitäisi saada laitemyyjiltä. Sähkösuunnittelun pitää olla myös kunnossa, Matintalo pohtii. 

-Tulipalo syttyi mitä ilmeisimmin sähkötoimisesta siirrettävästä öljylämmittimestä. Maatiloilla olisi syytä paneutua kriittisiin tilanteisiin ennakolta, hän sanoo. Tietoa on saatavissa, mm. Agro- Elektro on tehnyt käytännönläheisiä maatilan sähköoppaita.

Palovarottimet antavat hälytyksen

Osa asennemuutosta on se, että uuteen pihattoon asennettiin varmatoimiset tulipalosta 

ilmoittavat hälytyslaitteet, jotka viestittävät savukaasuista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Elotecin palovaroitinjärjestelmään kuuluva vihreä 25 mm:n muoviputkisto kiertää läpi pihaton ja rehuvaraston. Kahteen eri putkeen porattujen reikien kautta imetään valvottavilta alueilta ilmaa. Ilma analysoidaan maitohuoneen seinälle asennetussa savuimukaapissa. Jos ilma sisältää savua tai palokaasuja, hälytys lähtee järjestelmään kuuluvasta keskusyksiköstä Matintalon kännykkään. Kännykkään Matintalo saa myös vikatiedot, jos esimerkiksi putkisto on tukkeutunut, suodatin liian likainen tai tuuletin pysähtynyt. Järjestelmän keskusyksikkö on kiinnitetty pihaton toimiston seinälle ja käyttöpaneeli asuinrakennukseen.

Eikä riitä, että palohälytys tulee kännykkään. Palokunnan pitäisi ehtiä myös joutuin paikalle. Suuren eläinmäärän käsittely ei sekään ole palotilanteessa helppoa. -En usko, että tässä tapauksessa minkäänlainen rakennuksen paloosastointi olisi auttanut, koska lehmät kuolivat kaasuun ja häkään. Ne eivät palaneet hengiltä, vaan tukehtuivat, korostaa Matintalo.

Uusi karja pihattoon

Oman surutyönsä Matintalo joutui tulipalon jälkeen tekemään, kun mietti lypsykarjan pidon jatkamista. Iloisena asiana näkyvät uuden pihaton seinillä 15 värikästä lehmätaulua. Uusien hiehojen hankinta on ollut myös uskoa tulevaisuuteen antavaa. -Kasvatin omassa vanhassa parsinavetassani 35 hiehoa, jotka ovat tulipalosta pelastuneita vanhan karjan jälkeläisiä. Niistä on kymmenelle siirretty alkio. Lisäksi olen ostanut 57 hiehoa osittain Faban kautta ja osittain suoraan. Olen pitänyt ostoissa tärkeimpänä kriteerinä hiehon runkoa. Kun runko on kunnossa, hieholla on hyvät edellytykset kehittyä kunnon lypsylehmäksi. Maidon tuotanto saadaan kyllä nostetuksi kohdalleen kunnollisella ruokinnalla, Matintalo uskoo.

Ostetut hiehot ovat helmikuun alussa vielä kasvamassa seitsemällä eri tilalla. Parikymmentä niistä on jo poikinutkin. -Pyrin nopeaan liikkeelle lähtöön ja kesän kuluessa pitäisi koko "soturikarjan" olla jo iskukunnossa, Matintalo veistelee. Soturikarjalla hän tarkoittaa sitä, etteivät kaikki hankitut lehmät sopeudu pihattoon, jolloin on tehtävä karsintaa. Tilan keskimääräistä maidon tuotosta nostettaessa, elämissä on tehtävä koko ajan valintaa.

Uutta tekniikkaa kokemusten perusteella

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Matintalo ehti lypsää uudessa pihatossaan noin neljä vuotta. Sinä aikana kertyi melkoisesti kokemuksia silloisen pihaton toimivuudesta. Uusi rakennus on täsmälleen samoilla ulkomitoilla tehty kuin palanutkin. Vanhan pihaton anturat voitiin käyttää kokonaan hyväksi. Lantaa täynnä olevat lietekuilut säilyivät myös uuteen pihattoon. Sitä vastoin tulipalossa vaurioituneet betoniset seinäelementit on kaikki korvattu uusilla.

Paloturvallisuutta parantavat öljyllä toimiva lämpökeskus, joka on sijoitettu pihaton sivustalle erilliseen betoniseen tilaan. Lisälämpö otetaan rehutilaan ja pakkasella myös pihattoon vesikiertoisilla radiaattoripattereilla. Pyöröpaaleja varten on tarkoitus tehdä rehuvarastoon erillinen sulatustila. Rehutilan ja pihaton välissä on lisäksi 30 min teräksinen palo-ovi. Se ei kuitenkaan estä savukaasujen purkautumista puolelta toiselle. Kulunvalvonta on järjestetty pihattoon jokaisen kävijän omalla koodilla. Valvonta kertoo sata viimeisintä kävijää.

Parsipedit on korvattu tasaisella lohenpyrstöliitoksilla jatkettavilla muovimatoilla. Niitä on helpompi pitää puhtaana kuin parsipetiä. Ruokintapöydän keskiosaa karhennettiin liukastumisen estämiseksi.

Vasikkakarsinan lähelle on sijoitettu pieni sähköinen käyttövesivaraaja ja pesuallas tilapäiskäyttöä varten. Ritiläpalkkien kohdalla olevaa pariovea korotettiin, jotta sorkanhoitovaunu saadaan helpommin sisälle pihattoon. Filmivanerilevyjä asennettiin poikkikäytävien varrella olevien makuupaikkojen sivujen suojaksi sekä hoitokarsinoissa väliaitoihin vedon vähentämiseksi. Iso juoma-allas vähensi puolestaan huomattavasti juomavesikuppien lukumäärää.

Pihaton eläinmäärän laajennuskin 50 lehmään on jo Aarne Matintalon mielessä.
-Se voisi toimia yhteisvoimin. Jos joku naapuri ottaisi hoitoonsa hiehojen kasvatuksen ja siemennykset, itse hoitaisin lypsykarjan ja ternijuoton. Tarvittavat maitokiintiöt ostaisin naapurilta, joka luopuisi lypsylehmien pidosta. Erimuotoista yhteistoimintaa tarvitaan maatilojen välillä, Matintalo muistuttaa. Lypsy käynnistyy 17. helmikuuta uudessa pihatossa uudella innolla ja uusin voimin.