Saara Salonen 

Kunnollinen suunnittelu 
maksaa itsensä takaisin 
jo rakennusvaiheessa

Katriina ja Jari Lepän uusi pihattonavetta robotteineen otettiin käyttöön viime vuoden marraskuussa. Pertunmaalla sijaitsevalla Antimäen tilalla uuden navetan suunnittelu ja rakentaminen sujuivat jämptisti, liiketoiminnan periaatteita noudattaen.

Lepillä lähtökohtana oli kaksi 100 kilometrin päässä toisistaan sijainneen lypsykarjatilan yhdistäminen. Karjanpidon ohella molemmilla on töitä tilan ulkopuolella, Katriina Lepällä kouluttajana ja Jarilla kansanedustajana.

-Yhteistä aikaa oli vähän. Kysyin Katriinalta, että haluatko mieluummin opettaa vai lypsää lehmiä, ja silmääkään räpäyttämättä hän vastasi, että lypsää, Jari Leppä kertoo.

Suunnittelun alkuvaiheissa mukana oli useampikin tila, joiden kanssa pohdittiin yhteistä navettaa. Lopputuloksena Lepät kuitenkin päätyivät yhdistämään omat kotieläintuotantonsa yhdeksi kokonaisuudeksi.

Muuten molemmat tilat jatkavat toimintaansa itsenäisesti.

Miksi meillä rakennetaan?

Aluksi Lepät miettivät omia tavoitteitansa. Miksi pitää karjaa, mikä on meidän liiketoimintasuunnitelmamme?

Paperille asti kirjautuivat toimintaperiaatteet, jotka ovat vuosisatainen usko maatalouteen ja maaseutuyrittämiseen, hyvinvointi sekä laatu.

-Antinmäen tilan historia ulottuu 1500-luvun alkupuolelle asti. Sitä perinnettä haluamme jatkaa. Hyvinvointi tarkoittaa niin eläinten, ihmisten kuin ympäristönkin hyvinvointia.

Pelkkä historian jatkuminen ei ketään elätä. Kun Lepät olivat päättäneet mennä karjanpidossaan eteenpäin ja rakentaa uuden navetan yhden ihmisen työpaikaksi, kirjattiin ylös myös investoinnin tavoitteet. Samaa he suosittelevat muillekin.

-Me totesimme, että haluamme kohtuullisen toimeentulon, tuoton sijoitetulle pääomalle, haluamme turvata yrityksen jatkuvuuden, parantaa eläinten oloja ja tehostaa tuotantoa. Nämä ajatukset toivat lähtökohdan investoinnin toteutukselle. Koska haluamme tuoton sijoitetulle rahalle, uuden navetan pitää olla paitsi toimiva, myös kohtuuhintainen.

Alkuvaiheissa kartoitettiin myös riskit. Mikä on varasuunnitelma, jos rahoituksessa joku mättää, jos toiselle tapahtuu tapaturma, entä jos lupaasiat eivät järjesty?

-Iso kotieläinyksikkö tarkoittaa isoja massoja lantaa, rehua ja eläimiä. Miten ne hallitaan? Peltoviljely pitää mitoittaa kohdalleen,

 lannanlevityssopimukset pitää saada järjestykseen, uusien eläinten osto aloittaa hyvissä ajoin ja yhteistyön naapureiden kanssa pitää pelata.

Suunnittelun alkuvaiheessa Lepät keräsivät ympärilleen tiimin, jossa oli peltoviljelyn, eläinlääkinnän, rakentamisen kuin talousasioidenkin riippumattomia asiantuntijoita.

-Nimenomaan riippumattomia asiantuntijoita. Laitetoimittajat tulevat kuvaan vasta myöhemmin. Ensin pitää selvittää itselle, mitä me haluamme, eikä tehdä sellaista kuin kauppamies haluaa.

Suunnitteluun satsaus kannattaa

Leppien uuden navetan suunnittelu kesti pari kolme vuotta. Kunnollista suunnittelua tarvitaan heidän mielestään jo siksi, että pääsee selville itsestään, onko tämä meidän juttu, sitoudunko tähän vuosiksi eteenpäin.

-Panostimme suunnitteluun erittäin paljon myös taloudellisesti. Väitän, että saimme ne satsaukset takaisin jo rakennusvaiheessa, Jari Leppä sanoo.

Kun mielessä oli muotoutunut selvä kuva tulevasta navetasta, Lepät pyysivät tarjoukset kirjallisina.

-Tässä vaiheessa emme käyttäneet aikaa kauppamiesten kanssa seurusteluun. Teimme yksiselitteiset, yksilöidyt tarjouspyynnöt. Vaadimme niihin täydellisiä vastauksia, jotta tarjoukset olisivat vertailukelpoisia.

Jos joku ei pystynyt antamaan tarjousta pyynnön mukaan, emme jatkaneet kaupanhierontaa sen toimittajan kanssa. Tämä systeemi sopi meille.

Tiukka linja tuotti vertailukelpoiset tarjoukset. Sen jälkeenkin asiointi tavarantoimittajien kanssa jatkui yhtä jämptisti. Kaikesta tehtiin kirjalliset sopimukset, jossa sovittiin aikataulut ja sanktiot mahdollisista poikkeamista.

-Se kannattaa ehdottomasti, ettei turhaan luota saunapuheisiin. Jos joku palanen ei tullut aikataulussa, pidätimme laskun, kunnes asia oli kunnossa. Sama koskee myös toimivuutta. Ostimme automaattisen lypsyjärjestelmän, joten sen tulee myös toimia automaattisesti. Jos järjestelmä ei toimi, käsin lypsy ei ole meidän hommamme vaan tavarantoimittajan.

Jari Leppä kertoo esimerkin lantakoneistosta, josta venttiili oli rikki. Hän soitti asiasta myyjälle ja sanoi, että häntä ei oikeastaan kiinnosta, milloin tulette korjaamaan. Toki helpompaa on tulla, kun vielä ei tarvitse räpylöitä ja snorkkelia.

-Jos rupeaa tekemään itse, saa myös tehdä. Uuden navetan rakentaminen on iso ratkaisu, joten tällaisissa asioissa pitää olla tiukkana. Mutta myös itse pitää olla saman luottamuksen arvoinen, ei saa vedättää, vaan pitää itse toimia yhtä kunnollisesti, Jari Leppä korostaa.

Tiukalta kuulostavasta puheesta huolimatta välit rakentajiin ja tavarantoimittajiin ovat koko ajan säilyneet hyvinä,

eikä ongelmia rakennusaikanakaan ollut. Selvät pelisäännöt helpottavat kaikkien toimintaa.

Langat omissa käsissä

Lepät päätyivät rakentamisvaiheessa siihen, että he johtavat projektia, mutta eivät harrastelijamaisesti osallistu käytännön työhön. Enimmillään työmaalla oli 26 työmiestä, joten itselle sai paremman palkan homman hallinnasta kuin laudanpätkän kantamisesta paikasta toiseen. Työmiehet ovat ammattilaisia, siihen pitää myös luottaa.

-Toimintatavat kannattaa tehdä kaikille selväksi alusta alkaen. Me vaadimme tavarantoimittajilta toimivia kokonaisuuksia. Oli ihan turha tulla sanomaan, että tähän pitäisi ostaa vielä tällainen lisänippeli. Taas korostan sitä, että ostimme automaattisesti toimivan laitteen, joten sen pitää niin myös toimia.

Kun itsellä on langat käsissä, saa itsensä näköisen navetan. Jos ei pysty tekemään päätöksiä, joku toinen tekee ne puolesta, eikä lopputulos ole sitä, mitä itse haluaa.

Lepät aikatauluttivat hankkeen. Kaikilta toimijoilta vaadittiin sitoutumista siihen, ja sitä myös seurattiin viikoittain. Samalla myös budjetin seuranta kulki synkronissa.

-Homma toimi äärimmäisen hyvin. Automaattisen lypsyn aloituspäivä tiedettiin jo vuotta aikaisemmin.

Yhtenä tärkeimmistä asioista rakennushankkeessa Jari Leppä mainitsee oman jaksamisen.

-Ihmissuhteet oman lähipiirin kanssa olisi muistettava silloinkin, kun on jaksamisen äärirajoilla. Se hetki tulee kaikille viimeistään hankkeen loppusuoralla. Ja kannattaa myös muistaa, että tuotannon käynnistäminen on yhtä tärkeää kuin onnistunut rakentaminenkin.

Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Talkoolaiset, lomittajat, urakoitsijat, palkkatyövoima ja ystävät auttavat, kun omat resurssit eivät riitä.