Heikki Niskanen 

Heposelkään valmistui 
uusi navetta rehutiloineen

Juvalainen Seppo Asikainen rakensi uuden navetan ja laakasiilot säilörehulle. Samalla koko rehunjakoketju koneistettiin.

Seppo Asikainen on viljellyt Heposelän tilaa Juvan Turakkalan kylässä vuodesta 2001. Hänen vanhempansa, Aune ja Erkki, asuvat tilalla ja ovat työapuna. Sepolle 22 v. tilanpidon jatkaminen on ollut selvää jo pienestä pitäen. Sisar toimii muussa ammatissa.

Tilan kokonaispinta-ala on 108 ha. Omaa peltoa on 27 ha ja lisäksi vuokrapeltoa lähialueelta 43 ha. Peltoalasta viime kesänä oli viljalla 39 ja kesantona 7 ha. Loppu peltoalasta on nurmella. Pelloista 14 ha on lähietäisyydellä ja muodostavat laidunalueen.

Uusi navetta käyttöön

Navettahankkeen suunnittelu oli vireillä pitkään. Vanha 18 lehmän navetta on rakennettu 1950-luvulla ja sitä on peruskorjattu pariin otteeseen. Lisäksi uuteen navettaan tulevia hiehoja kasvatettiin vuokranavetassa.

Uusi navetta rakennettiin viime kesänä ja lehmät pääsivät sisään marraskuun lopulla. Parsinavetan suunnitteli rakennusmestari Terho Pietikäinen ProAgria Pohjois-Savon maaseutukeskuksesta. 

Navettahallin runko on betonielementeistä, samoin lietesäiliö ja avolaakasiilot. Betonielementit toimitti Mestarifarmi Oy.

Navettahanke perustuu 280 000 litran maitokiintiöön. Uudessa navetassa on 40 lypsylehmän ja karjan uudistamiseen tarvittavat nuorkarjapaikat. Säilö- ja väkirehun jaon hoitaa kiskoruokkijat. Väkirehu varastoidaan rehukeskukseen ja kotiseoksen valmistaa rahtimylläri.

Lypsy on kevennetty kiskojärjestelmällä. Lehmät seisovat hännät vastakkain ja navettahallissa on kaksi ruokintalinjaa. Koko hankkeen kustannukset olivat lähes 280 000 euroa. Koneet, parsilaitteet ja ritilät olivat kustannuksista lähes puolet 130 000 euroa. Kokemukset uudesta

navetasta ovat myönteisiä. Vaikka karjamäärä on kasvanut tuovat koneet ja kiskojärjestelmät helpotusta työhön. Merkittävää on lypsytyön ja ruokintatyön muuttuminen kevyemmäksi.

Pyöröpaaleista laakasiilorehuun

Navettahankkeen yhteydessä rakennettiin kaksi avolaakasiiloa. Siilojen pituus on 30 m ja leveyttä siilossa on 6 m. Tehdaselementtien korkeus on 2,9 m. Siilojen eteen on rakennettu mittava etulaatta. Siilojen tilavuus on 900 m³. Elementtien asennuksen jälkeen valettiin pohja- ja etulaatta. Oman työvaiheensa muodosti elementtien saumaus. Valmisbetonimassaa siilotyömaalla käytettiin lähes 45 m³. Laakasiilojen kustannukset olivat lähes 20 000 euroa. Hankeen edullisuutta lisäsi hyvä rakennuspaikka ja runsas oman työn osuus. Rakennushankkeen käynnistyminen heti keväällä mahdollisti rehun teon molempiin siiloihin.

-Näillä siiloilla pärjäämme 15-20 vuotta ja vuotuiskustannukset jäävät todella pieniksi. Joudumme jatkossa pinnoittamaan siilojen seinät ja varmaan uusimaan jossain vaiheessa pohjavalun, mutta kunnossapitokustannukset ovat kohtuulliset, kertoo Seppo laakasiilohankkeesta.

Tilalla on tehty pyöröpaalisäilörehua omilla koneilla kymmenisen vuotta. Laakasiilorehun valmistuksen valintaan vaikutti tasaisempi rehun laatu ja koostumus. Vanhassa navetassa märkien paalien sulattelu oli tosi työlästä. Tilalla tehdään vielä tuoresäilörehua, mutta jatkossa siirrytään esikuivattuun, silputtuun rehuun.

-Hankimme jatkossa noukintavaunun tai tarkkuussilppurin, sillä rehupellot ovat lähellä. Myös urakointityönä ostettava korjuupalvelu on ollut ajatuksissa, kertoo isäntä suunnitelmistaan. Tilalle jää pyöröpaalivarustus. Paalirehua käytetään lähinnä kesän ja syksyn ruokintaan. Pyöröpaalirehu on ollut kallista rehua. Kun pellot ovat etäällä talouskeskuksesta, on paalien seuranta vaikeaa ja tuhoeläimet ovat rikkoneet paaleja.

Koneistettu rehuketju

Laakasiiloista säilörehu irrotetaan traktorin leikkurilla ja siirretään rehukeskuksessa olevan täyttöpöydän kautta kiskoruokkijaan. Talvikautena siilorehua otetaan joka toinen päivä. Säilörehuruokinnan koneet toimivat hyvin tuoreella ja jatkossa esikuivatulla säilörehulla. Säilörehun täyttöpöydän ja kiskoruokkijan kustannukset olivat asennuksineen noin 30 000 euroa. Säilörehua karjalle jaetaan kahdesti päivässä ja väkirehuruokkija liikkuu samoja kiskoja 6 kertaa/pv. Säilörehun jakovaunu on voimavirtakäyttöinen ja se vaatii ajomiehen. Koko karjan säilörehun jakokierros kestää 10-15 min. kerta.

Säilörehun täyttöpöytä sekä jakovaunu ovat toimineet luotettavasti. Laakasiiloissa rehu on ollut todella hyvää. -Tulevana kesänä asennamme laakasiiloihin reunamuovit, jolloin olkapäärehun pilaantuminen saadaan estettyä, toteaa Seppo laakasiilorehustaan.

Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.