Navetan rakentaminen 5.3.2003

Saara Salonen   

Pekkaset teettivät säiliön
veden ajoon

Vesipulasta on tänä talvena puhuttu paljon. Pohjaveden pinta on kuivimmillaan jopa 1,5 metriä normaalia alempana. Yhtä alhaalla se oli viimeksi 60 vuotta sitten.

Ilman vettä ei karjatilalla tulla toimeen päivääkään. Rassaako jatkuva veden vahtiminen? Millä mielin lypsyllä käy, kun vesi on vähissä?

-Naapurit ja tutut asiaa päivittelevät, mutta itse on jo niin tottunut, että tämä alkaa kohta olla vitsi, toteaa multialainen Kyösti Pekkanen. Kyöstin ja Anna-Maija Pekkasen tilalla vesiralli alkoi lokakuulla. Loppua ei vielä ole näkyvissä. Pekkaset hakevat veden itse kuuden kilometrin päästä paloasemalta.

-Joka toinen päivä haemme kahdeksan kuution säiliön. On tässä tammikuun loppuun mennessä ehtinyt varmaan noin 40 kuormaa hakea, Kyösti toteaa.

Pekkasilla on runsaat 40 lehmää ja nuorikarja päälle. Vettä kuluu päivässä runsaat kolme kuutiota.

-Pula alkoi vähän salakavalasti. Meillä on tällä mäellä pääasiallisena vesipisteenä rengastettu lähde, varalla on pihassa kaivo. Joskus on veden kanssa ollut kesällä pieniä ongelmia, mutta viime kesänä ei ollut. Siksi tuntuikin kummalta, kun lokakuussa vesi rupesi olemaan vähissä, Anna-Maija kertoo.

Aluksi lähteestä vettä tuli sen verran, että ajovettä haettiin pari kertaa viikossa. Joulukuusta lähtien käytössä on ollut lähes pelkkää ajovettä.

-Kun kuivina kesinä vesi on joskus loppunut, teetimme viime syksynä veden ajoa varten kunnollisen hiekkapuhalletun säiliön paikallisessa metallipajassa. Kahdeksan kuution säiliö on sisältä maalattu elintarvikemaalilla. Samalla säiliöllä voi kesällä viedä laitumelle vettä, Kyösti sanoo.

Säästäminen takaraivossa

Kyösti Pekkanen käy joka päivä tarkastamassa veden syvyyden kaivossa. Paalinaruun on sidottu solmu metrin välein, joten veden syvyyden mittaaminen käy helposti. -Jos vettä on kaksi metriä, sillä pärjää seuraavaan aamuun, Kyösti kertoo mittaristaan.

Joskus veden hakuun on joutunut lähtemään yöllä. Pari kertaa hän on hakenut kuorman ennen aamulypsyä. Kerran navetalla jäi hana auki, ja vettä joutui hakemaan seuraavana päivänä uudestaan.

Veden käyttöä Pekkaset ovat pyrkineet jonkin verran rajoittamaan. Navetan seiniä ja lypsyaseman kokoomatilaa ei ole pesty. Karja juo minkä juo, eikä putkiston ja tankin pesussa voi säästää. Pääasialliset säästökohteet löytyvätkin kodin puolelta.

-Autoa ei ole pesty aikoihin. Pyykkikoneen tungen mahdollisimman täyteen enkä juuri mieti kirjopesuja ja valkopesuja. Suihkussa ja saunassa käymme normaalisti, vaikka kyllä koko ajan on mielessä, että käyttäisi vettä mahdollisimman vähän. Tässä meinaa tulla vähän vainoharhaiseksi, Anna-Maija sanoo.

Samaan hengenvetoon hän pohtii, että nykyisillä hanoilla vettä ei kuitenkaan kovin paljoa kulu. Eikä muutaman litran säästö juuri koko vesimäärässä tunnu.

"Onneksi on talvi"

Vesikeikan tekeminen vie Kyöstiltä puolisen tuntia kerralla. Onnekseen Pekkaset asuvat melko lähellä paloasemaa.

Aluksi paloasemalla tarvittiin aina ihminen avaamassa paikkoja. Kyösti Pekkasen pyynnöstä kunta asensi ulkopuolellekin hanan, joten nyt vettä voi noutaa milloin vain. Kyösti pitää traktorin hytissä vihkoa, johon hän kirjaa haetut vesimäärät.

-Kunnanhallitus ilmoitti jossain vaiheessa, että vesi maksaa 1,20 euroa kuutiolta. Tekninen lautakunta on todennut, että maksu voidaan poistaa, joten lopullista hintaa ei vielä tiedä, Kyösti sanoo.

Hän ei ole laskenut omalle työlleen hintaa, eikä aiokaan laskea. -Traktori talossa pitää joka tapauksessa olla. Ja onneksi on talvi, että on aikaa käydä vesi hakemassa.

Paloautoilla vettä ei Multialla ajeta, autot pidetään hälytystehtäviä varten koko ajan valmiina.

Kunnan putki tai porakaivo

Pekkasten pöytälaatikosta löytyy porakaivoa varten tarjoukset. Samoin on pohdittu vesiosuuskunnan perustamista ja kunnan veden vetämistä tilalle.

-Osuuskuntaan on nyt tiedossa kuusi varmaa lähtijää. Pitäisi olla kymmenen, Anna-Maija kertoo.

Joka tapauksessa keväällä asialle tehdään jotain. Jos osuuskunta ei toteudu, Pekkaset teettävät porakaivon. Sulamisvesistäkin toivotaan apua. Keväällä ei vettä oikein enää ehtisi ajaa.

Oletteko miettineet vesipussia kaivoon?

Kyllä, mutta olemme kuulleet, että ne eivät oikein kestä. Kaivon pitäisi olla sisäreunaltaan niin sileä, ja vesi pitäisi laskea varovasti ja pienellä paineella. Olemme verranneet kulutusta ja tuodun veden määrää, ja näyttää siltä, että vesi ei sieltä juurikaan karkaa. Kaivo on kalliossa saakka.

Kaiken vedenajon keskellä Anna-Maija sanoo tulleensa siihen tulokseen, että varma vesi on kullanarvoinen juttu. -Sitten on hienoa, kun ei tarvitse miettiä, että tuleeko vettä vai ei. Nyt aina hanan avatessa se käy mielessä.