Etelä-Savossa on kokeiltu kolmen vuoden
ajan TE-keskuksen rahoittamaa
navettarakennusten suunnittelu-
hanketta. Viljelijästä ja useasta asian-
tuntijasta muodostuvan rakennustiimin
vetäjä, rakennusmestari Ari
Vatanen
kertoo, että tulokset ovat erinomaisia. Jussi Knuuttila
Jussi
Knuuttila
Tiimityöskentely
tehostaa navettasuunnittelua
Etelä-Savossa on kokeiltu kolmen vuoden ajan TE-keskuksen rahoittamaa
navettarakennusten suunnitteluhanketta. Tulokset ovat olleet erinomaisia.
Rakennussuunnitelmien taso on selkeästi tavanomaista parempi. Kokeilun
asiakkaat ovat olleet innokkaasti mukana ja pääosin tyytyväisiä.
Maatilojen rakennushankkeet ovat entistä suurempia. Kysymys on usein
satojen tuhansien eurojen investoinnista. Miljoonaluokkaankin on jo
päästy. Tällaisen hankkeen lieväkin epäonnistuminen voi vaikuttaa
tilanpitäjien tulevaisuuteen ratkaisevasti. Hyvällä suunnittelulla
lopputulosta on mahdollista parantaa ja riskejä vähentää.
Etelä-Savon rakennustiimin vetäjä, rakennusmestari Ari Vatanen
kertoo, että eräässä kesän 2002 kohteessa kustannusarvio alitettiin
20 000 eurolla. Uuden 35 lehmän lämpimän pihaton omistajana on
tyytyväinen isäntäpari.
Vatanen toteaa, että rakennuttajan oma toiminta on hankkeessa
erittäin tärkeä. Mutta jos suunnittelija ei voi vaikuttaa hankintoihin,
eikä pysty seuraamaan kustannuksia, niin kustannusten hillitsemisessä
tarvittavia toimenpiteitä on vaikea ehdottaa.
Tiimin työ jatkuu, vaikka Ari Vatanen on siirtynyt Maaseutukeskuksen
rakennustoimistosta Järvi-Suomen Portin palvelukseen. TE-keskus rahoittaa
osan tiimin suunnittelutyöstä, osan maksaa viljelijä.
Tiimi koostuu asiantuntijoista
Tiimiin kuuluu aina kulloinenkin rakennuttaja, pääsuunnittelija,
terveydenhuoltoeläinlääkäri, talousneuvoja ja kotieläinneuvoja.
Valmiuksia löytyy myös koneneuvonnan osalta. Hankkeen suunnittelijoista
ei kukaan ole päätoiminen. Sivutoimisesti on tuotettu noin kahdesta
kuuteen suurta haketta vuodessa.
Asiantuntijoita on ollut mukana Järvi-Suomen Portista, Pro Agria
Etelä-Savon Maaseutukeskuksesta ja Valiosta. Ilmanvaihdon suunnittelusta
on yleensä vastannut ilmanvaihtolaitteiden toimittaja. Sama periaate
koskee sähkö ja LVI-suunnittelua.
Kun kysymyksessä on moninainen joukko asiantuntijoita, koko porukka
kokoontuu kolmisen kertaa hanketta kohti täydellä miehityksellä. Jotta
homma edistyisi, pääsuunnittelijan on pystyttävä neuvottelemaan
yksittäisten asiantuntijoiden kanssa erikseen. Hankkeen eteneminen on
paljolti tästä kiinni. Vatanen korostaa, että lopulliset päätökset
tekee aina rakennuttaja.
Suunnittelulle laaditaan aikataulu. Määräaikojen jälkeen
päätöksiä muutetaan vain todella painavista syistä. Nykyisten
viestintävälineiden avulla mielipiteiden vaihtaminen on helppoa ja
nopeaa. Ristiriitoja eri asiantuntijoiden kesken syntyy vain harvoin ja ne
voidaan ratkaista nopeasti.
Joku saattaa ajatella, että ison porukan varassa oleva suunnittelu
hidastaa suunnitteluprosessia. Vatasen kokemusten perusteella
suunnittelutöiden järkevä jakaminen tiimin jäsenten kesken päin
vastoin nopeuttaa suunnittelun valmistumista. Myös asiakas on vahvasti
sitoutunut lopputulokseen.
Suunnittelun kustannus kasvaa
Suunnitteluun panostaminen nostaa suunnittelun kustannuksia. Vatasen
arvion mukaan suunnittelukustannukset nousevat noin viisikymmentä
prosenttia tavanomaiseen verrattuna. Rakennuttajan omat valmiudet
vaikuttavat kustannuksiin paljon. Vatasen mukaan maatalousrakennusten
suunnittelukustannukset ovat perinteisesti kovin pienet. Tästä syystä
myös suunnitelmien taso on jäänyt vaatimattomaksi.
Vatanen huomauttaa, että kunnolliset suunnitelmat antavat parhaat
takeet hankkeen onnistumisesta. Suunnittelukustannus tulee varmasti
takaisin kustannussäästöinä varsinaisessa rakentamisessa. Panostaminen
laadukkaaseen suunnitteluun kannattaa aina.
Pitkään kestävä rakennusvaihe sitoo arvaamattoman paljon pääomaa.
Perinteinen hartiapankkirakentaminen alkaa olla mennyttä aikaa. Nyt
viimeistään tulisi kiinnittää huomiota siihen, että tuotantorakennus
tulee saada tuottamaan mahdollisimman nopeasti.
Vastuut merkitään sopimusasiakirjoihin
Moni maatalousrakennuttaja on saanut huomata, että ainut vastuullinen
taho suuressakin rakennushankkeessa on rakennuttaja itse. Vatasen
tiimissä jokainen suunnittelija ja laitevalmistaja on tahollaan vastuussa
toimistaan. Toiminta perustuu aina kirjallisiin sopimuksiin.
Hankkeen pääsuunnittelija sovittaa osasuunnitelmat yhteen ja ottaa
yhteyttä, mikäli havaitsee epäselvyyksiä. Mikäli rakennushankkeen
toteuttamiseen osallistuu urakoitsija, niin tarkat sopimukset,
tehtävärajat ja vastuut merkitään sopimusasiakirjoihin.
Viljelijät pyrkivät mielellään muuttamaan suunnitelmia kesken
toteutuksen. Toteutuneiden kohteiden vastaavana työnjohtajana ja
valvojana toiminut Vatanen on torjunut näitä viime hetken muutoksia
kertomalla totuuden mukaisesti, kuinka muutos vaikuttaisi kustannuksiin,
aikatauluun ja määräyksiin. Suurista muutoksista on yleensä luovuttu.
Pääsuunnittelija Vatasella on kädet täynnä töitä. Silti
maantieteellistä toiminta-aluetta pyritään laajentamaan Etelä-Savosta
koko Järvi-Suomen Portin alueelle.
Viljelijät tulisi saada tajuamaan, että isosta rakennushankkeesta ei
kukaan pysty yksin selviytymään, Vatanen sanoo. Heidän tulisi
realistisesti kartoittaa omat tehtävänsä hankkeessa. Sen jälkeen
pitää olla uskallusta luottaa asiatuntijoihin, joilla on kyseisistä
toimista kokemusta. Valveutuneet viljelijät ovatkin tästä hyvin
tietoisia.
Onnistumisen avaintekijöinä Vatanen pitää huolellista suunnittelua
aikatauluja myöten. Hankkeen osa-alueet on jaksettava kilpailuttaa.
Tässä tarvitaan kokemusta ja asiantuntemusta. Budjettia ja aikataulua on
seurattava tiukasti. Loppuraportti on aina paikallaan. Siitä on aina
hyötyä seuraavien hankkeiden valmistelussa.
