|
|
|
Jussi Knuuttila Palovaroittimet pelastavatSuurpalojen riskit maatiloilla lisääntyvät kotieläinyksiköiden kasvun myötä. Riskit ovat parhaiten hallittavissa kiinnittämällä paloturvallisuuteen riittävästi huomiota. Palovaroitin hälyttää jo syttymisvaiheessa, jolloin pelastus- ja sammutustoimiin päästään nopeasti. Tulipalo aiheuttaa aina taloudellisia menetyksiä. Tappiot rajoittuvat harvoin pelkästään palon aiheuttamiin aineellisiin vahinkoihin. Maitotilalla tuotannon keskeytys voi helposti aiheuttaa kaikkein suurimmat tappiot. |
|
Palovaroittimet ovat pelastaneet ihmishenkiä ja omaisuutta asunnoissa jo pitkään. Niiden käyttö on asuintiloissa lakisääteistä. Kotieläinrakennusten vaativiin olosuhteisiin tarvitaan niihin soveltuva palovaroitin. Suomeen tuodaan ainakin kahta mallia. Toinen on Lappväärtin Sähkötoimiston maahantuoma Elotec ja toinen BL-palontorjunta Oy:n maahantuoma ICAS. Molemmat ovat norjalaista valmistetta. Kolme vuotta luotettavaa toimintaa Olavi Högnäsbacka Lappväärtistä asennutti navettaansa ja asuinrakennukseensa Elotec palovaroitinjärjestelmän kolme vuotta sitten. Laitteessa on ohitusmahdollisuus, jonka avulla se voidaan kytkeä pois päältä tarvittaessa. Högnäsbackan mukaan ominaisuutta tarvitaan, kun etukäteen tiedetään jonkin työn aiheuttavan navettaan kaasuja, jotka voivat laukaista hälytyksen. Ohitusta ei voi kuitenkaan unohtaa päälle, vaan laite palaa automaattisesti tunnistustilaan viimeistään neljän tunnin kuluttua. Sen voi asettaa kytkeytymään päälle myös aikaisemmin. Högnäsgacka kertoo, että laite on erittäin tarkka. Kerran se hälytti, kun rehun jaossa käytettävän trukin vetopyörä kuopaisi betonilla hieman tyhjää. Niin sanottuja vääriä hälytyksiä ei ole tullut. Hälytykselle on aina löytynyt syy. Aina se on myös hälyttänyt, mikäli hälytykseen on annettu aihetta. Varsinaista tulipaloa ei Högnäsbackan tilalla ole syttynyt Elotecin aikana. Isännän mukaan se on erinomainen asia. Hälytin on hankittu varoittamaan onnettomuuden sattuessa. Paras tilanne on, jos onnettomuutta ei tule, hän sanoo. Huollon tarve on vähäinen. Högnäsbacka sanoo puhdistaneensa suodattimen kaksi kertaa kolmen vuoden aikana, kun laitteisto on puhdistamaan kehottanut. Mitään vikoja ei ole ilmennyt. Högnäsbasckan mielestä palovaroittimien hankintaa pitäisi vakuutusyhtiöiden ohella tukea myös maa- ja metsätalousministeriön. Turhempienkin vehkeiden hankkimiseen tukea on saatavana, toteaa Högnäsbacka. Hän ei tiedä toista yhtä kustannustehokasta ja varmaa laitteistoa maatilojen palontorjuntaan Laitteisto maksaa tällä hetkellä 3 000 - 4 000 euroa asennettuna. Hinnassa on mukana puhelinrobotti. Peter Kvis Lappväärtin Sähkötoimistosta on sitä mieltä, että puhelinrobotti pitäisi olla hälyttimissä pakollinen varuste. Lisäksi on huomattava, että viranomaisten omaksuman kannan mukaan tällainen laitteisto nostaa rakennuksen suojausluokan ykkösestä kakkoseksi. Tästä puolestaan seuraa, että tällaiset palovaroittimet asentamalla maatalousrakennusten suurin sallittu palo-osaston koko nousee 2 000 neliömetristä 4 000 neliömetriin. Tämä alentaa merkittävästi isojen kotieläinrakennusten rakennus- ja käyttökustannuksia. Silti paloturvallisuus käytännössä vain paranee nykytilanteeseen verrattuna. Palohälyttimellä alennuksia Kehittämispäällikkö Juha Helanderin mukaan Lähivakuutus myöntää 15 prosentin alennuksen karjarakennuksen vakuutusmaksuista, mikäli rakennuksessa on Lähivakuutuksen vaatimukset täyttävä hälytinjärjestelmä. Tilalla on lisäksi oltava riittävä ensisammutuskalusto. Tapiola myöntää 20 prosentin alennuksen, mutta vain rakennuksen palovakuutusmaksuista. Käytännössä alennukset ovat suunnilleen yhtä suuret. Järjestelmä perustuu oman väen hälyttämiseen. Tilalla on siten oltava riittävä koulutus ja valmius toimia tilanteessa, jossa laite on antanut palohälytyksen. Laitteiston tulee tarkkailla kattavasti koko rakennusta. Hälytykset tapahtuvat kuuluvalla äänimerkillä, tietyissä tilanteissa pyörivällä tai vilkkuvalla valolla. Hälytys on voitava havaita sekä tuotanto- ja asuinrakennuksen sisällä että piha-alueella. Hälytys voidaan ohjata lisäksi matkapuhelimeen. Laitteiston tulee sietää kosteutta, pölyä ja lantakaasuja niin hyvin, että sen voidaan olettaa toimivan karjasuojissa luotettavasti vuodesta toiseen. Laitteiston on toimittava myös sähkökatkojen aikana. Hyväksynnän edellytys on, että hälytinjärjestelmän asennuksen on tarkastanut Lähivakuutuksen alueinsinööri tai muu Lähivakuutuksen valtuuttama tarkastaja. Hyväksyttyjä laiteita ovat ainakin Elotec ja ICAS. Norjassa näitä laitteita on asennettu tiloille tuhansia kappaleita. Siellä niiden avulla pelastetaan maatiloja tulipaloilta lähes päivittäin Ensisammutukseen kunnon varustus Tilalle kannattaa laatia toimintasuunnitelman kaavakuva, josta ilmenevät poistumistiet, sammutuskaluston sijainti ja toimintaohjeet. Hälyttimen ja muiden laitteiden käyttöohjeisiin ja turvallisuusohjeisiin on tutustuttava huolellisesti. Ohjeet on säilytettävä paikassa, josta ne löytyvät tarvittaessa. Laitteen hälyttäessä jokaisen pitää tietää, miten toimia. Kaikkien perheen aikuisten jäsenten sekä työntekijöiden ja lomittajien on tunnettava laitteisto ja osattava toimia hälytyksen sattuessa oikein. Jauhesammutin sopii useimpien palojen sammuttamiseen, myös sähkölaitepalojen. Sammutinjauhe suunnataan 2,5 metrin etäisyydeltä liekkien juureen, palavaan materiaaliin. Liian läheltä tai erittäin kevyttä ja hienojakoista materiaalia sammutettaessa jauheen purkautumispaine saattaa levittää paloa. Kuuden kilon sammutin tyhjenee alle 20 sekunnissa. Karjasuojassa on oltava vähintään kaksi 6 kilon (27 A 144 B-C), mieluummin 12 kilon (43 A 183 C) jauhesammutinta. Ainakin yksi sammutin on oltava sisääntulon lähellä. Toinen sijoitetaan siten, että se saadaan nopeasti käsiin työskenneltäessä missä tahansa karjasuojassa. Ellei tämä muuten onnistu, lisätään sammuttimia. Kunnollinen letkukela, jossa on väljät putket ja hanat, on erinomainen ensisammutin etenkin kiinteiden aineiden sammuttamiseen. Vesi ei sähkönjohtavuutensa takia sovi sähköpalojen sammuttamiseen. Sammutustoimet kannattaa suunnitella ja harjoitella etukäteen. Yleinen siisteys ja järjestys on erinomaista palontorjuntaa. Pöly ja väärässä paikassa olevat kuivikkeet lisäävät syttymisriskiä. Kaikki ylimääräinen roina lisää tulipalon riskiä ja kasvattaa palokuormaa. Epäjärjestys, käytävien liukkaus, lattialla lojuvat työvälineet ja asiaan kuulumattomat esineet hankaloittavat sammutus- ja pelastustyötä. Savupiiput ja tulisijat on nuohottava lain mukaan kerran vuodessa, tarvittaessa useamminkin.
Maatilojen suurvahingot 1992-2001 Tuntemattomia syttymissyitä oli 27 kpl sekä yksi suurvahinko, joka ei ollut tulipalo. Lähde: Lähivakuutus, Juha Helander
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |
Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |