Paavo Tuovinen

Voimat ja vireys tallella
rakentamisen jälkeenkin

Ison rakennusinvestoinnin valmistuessa yrittäjäperheen pitäisi olla kovassa iskussa, valmiina hyödyntämään uusia mahdollisuuksia. Usein tilanne on kuitenkin juuri päinvastainen: rahat on loppu, velkaa hirveästi ja kaikki henkiset ja fyysiset voimavarat käytetty rakentamiseen. Miten siinä sitten teet tulosta, hyvä kun terveenä selviää.

Pirkko ja Jaakko Suominen Turusta ovat oman rakentamiskokemuksensa jälkeen miettineet paljon, miten ongelmaa voisi helpottaa, miten yrittäjä pysyisi vahvassa tuloskunnossa myös rakentamisen ajan. Pohdintoihin on hyvä syy, ison pihaton rakentamisen jälkeen mielessä kangastelee jo uusi, huomattavasti nykyistä isompi pihatto.

Lähtökohdaksi Jaakko ottaa sen, että rakentaminen on vain yksi osa valittua strategiaa, vain yksi osa kokonaisuudessa. Perheen vaihtoehdot pitää punnita tarkkaan ennen päätöksen tekoa. Rakennusinvestointi ei voi olla yhden päätös, kaikkien perheestä pitää voida osallistua sen suunnitteluun ja sitoutua siihen. Jos päätös on vain yhden, ja muut ovat hanketta vastaan vaikka eivät sitä ääneen sanoisikaan, vaara uupumisesta ja erimielisyyksistä rakentamisen aikana uhkaa.

-Vaikeita hetkiä tulee varmasti. Rahat ovat vähissä ja kaikki ei suju suunnitellulla tavalla. Siinä niitä on niitä konfliktikohtia, Jaakko sanoo.

Eri perheissä tavoitteet ovat usein hyvin erilaiset. Suomiset korostavat omien tavoitteiden miettimisen tärkeyttä. Yksi haluaa isot tulot, toinen tyytyy vähempään. Yksi haluaa vapaa-aikaa, toiselle työ on kaikki kaikessa. Vaihtoehtoja elämässä ja myös rakentamisessa on, niitä on jaksettava pohtia omien tavoitteiden näkökulmasta.

-Tavoitteet asetetaan usein litroina ja markkoina, ei niinkään siten, mitä elämässä halutaan tehdä. Työt ja tekemiset voi järjestää hyvin monella tavalla. Joskus paras ratkaisu voi olla maidontuotannon lopettaminen, jos tuntuu, että omat tavoitteet elämälle toteutuvat siten paremmin, Jaakko sanoo.

Kylmäpihatto on
halpa mutta työläs

Jaakon ja Pirkon nykyinen kylmäpihatto valmistui neljä vuotta sitten. Se oli ensimmäisiä isoja pihatoita Suomessa. Viittäkymmentä lehmää pidettiin silloin yltiöpäisenä hankkeena varsinkin kun tila oli pienehkö ja yrittäjäperheellä vähän omaa pääomaa.

Kylmäpihattoon tilalla päädyttiin ennen muuta ratkaisun halpuuden takia. Navetta nousi pystyyn alle miljoonalla markalla. Riskiä pienensi se, että hallille olisi Turun lähellä valtatien varrella muutakin käyttöä, jos hanke epäonnistuisi. Rakentaminen omana työnä oli raskas urakka, valmiissa pihatossa ja sen täyteen saamiseen tarvittavissa lisäeläimissä oli kiinni joka penni, joka perheeltä liikeni. Pihatto haluttiin nopeasti täyteen, omista lehmistä lisäämällä se ei olisi onnistunut.

-Me ostettiin eläimiä. Kassa oli tyhjä ja stressi kova, Jaakko muistelee muutaman vuoden takaisia tapahtumia. Nyt kipuvaihe on ohi ja tuotanto hyvässä kunnossa. Luomumaitoa tuottavat lehmät yltävät yhdeksän tuhannen kilon keskituotokseen.

-Kylmäpihatosta tuli aika työläs. Halvempaa investointia on maksettu suurempana työnä. Vaateet vapaa-ajasta eivät toteutuneet ensimmäisen kolmen vuoden aikana, Jaakko pohtii pihattoratkaisun raskaampaa puolta.

Joka tapauksessa, kun tuotannon laajennus onnistui taloudellisesti hyvin, kenttä on nyt vapaa uusiille suunnitelmille.

-Tätä voi pitää kymmenen vuotta, sitten tämä on tiensä päässä. Ei me tästä eläkkeelle päästä, vaikka tätä rakennettaessa niin kuviteltiin. Ja laajentamisen paikka on nyt ennen EU:n itälaajentumista. Tosin vuoden 2003 ratkaisut ovat maidon kannalta merkittäviä, on aika uhmakasta tehdä ratkaisuja ennen kuin niistä on tietoa, Suomiset pohtivat nyt tulevaisuuttaan.

Haaveena on nyt
140 lehmän pihatto

Vaihtoehtoja on kypsytelty ja lopputuloksena on pyrkimys yrittää edelleen laajentaa tuotantoa. Ympäristölupaa on haettu 140 lehmän lämpimälle pihatolle. Kun lupa tulee, seuraava kynnys on rahoitus. Kokonaisinvestointi olisi verottomana 5-6 miljoonaa markkaa. Siitä pihaton osuus kahden lypsyrobotin kera olisi 4,5-5 miljoonaa, hiehojen osuus lähes 800 000 markkaa ja maitokiintiön osuus lähes puoli miljoonaa markkaa.

Toteutumisesta puhutaan vasta, kun laskelmat ovat tarkkaan selvillä, Jaakko palaa investointisuunnittelun perusasioihin. Eli kun omat tavoitteet ovat selvillä ja luvat saatu, investoinnin eri osat suunnitellaan, aikataulutetaan ja budjetoidaan. Näistä muodostuu kokonaisuus, josta rakentaminen on yksi osa.

Lopputuloksen kannalta rakentamisen onnistuminen on luonnollisesti tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on hyvätuottoisten, uuteen ympäristöön sopivien eläinten hankinta kohtuukustannuksilla ja eläinten hankintaan liittyvien terveysriskien hallinta. Yhtä lailla tärkeää on ratkaista, miten laajennuksen jälkeen hoidetaan rehujen tuotanto, eläinten ruokinta, lannan käsittely ja niin edelleen. Niihin tulee vääjäämättä isoja muutoksia, jos navetan koko kolminkertaistuu.

-Luomussa karkearehun tuotannon vaihtelut ovat valtavat. Apilanurmien talvehtiminen ja sadot vaihtelevat huomattavasti enemmän kuin perinteisillä nurmilla. Siinä meillä on yksi pullonkaula, Jaakko sanoo.

Monen mielestä Suomisten suunnitelmat saattavat tuntua suurilta. Ratkaisuja on kuitenkin arvioitava nimenomaan Suomisen perheen lähtökohdista. Jaakon ja Pirkon lisäksi yrittäjinä toimivat jo nyt perheen 10- ja 12-vuotiaat lapset. Heillä on omat eläimet ja he hoitavat jo nyt osaa tilan töistä, ovat muun muassa usein iltalypsyllä. Millaista yritystä perhe pystyy yhdessä hoitamaan? Millainen yritys seuraavalle sukupolvelle jää Jaakon ja Pirkon joskus luovuttaessa ohjat jatkajalle tai jatkajille? Siinä pohdinnassa 140 luomumaitoa tuottavan lehmän pihatto tuntuu jo huomattavasti pienemmältä. Ainakin se on nuorille huomattavasti haastavampaa kuin tuotannon jatkaminen nykyisellään.

Kirjoittaja työskentelee Agrimedia Oy:ssä.