Laura Kulkas  

Navettarakenteiden vaikutus eläinten tuotokseen 
ja kestävyyteen

Navetan rakenteet ja eläinten hoito heijastuvat suoraan eläinten tuotokseen ja kestävyyteen. Tästä syystä kannattaa navetan korjaamista tai uuden navetan rakentamista suunnitella perusteellisesti. Lu-kuisat eri tekijät vaikuttavat navetan onnistumiseen. Siksi uuden navetan suunnitteluun kannattaa vara-ta riittävästi aikaa, yleensä runsas vuosi on sopiva aika.

Nautojen paremman kestävyyden esteenä on Suomessa pääasiassa utareterveys- ja hedelmällisyysongelmat. Joissakin navetoissa myös jalkasairaudet ja huono tuotos ovat tärkeitä poistojen syitä. Hiehojen määrä vaikuttaa myös joissakin karjoissa lehmien poistotahtiin. Eli niin paljon poistetaan lehmiä kun on poikivia hiehoja tulossa.Navetan olosuhteet vaikuttavat erittäin merkittävästi terveysasioihin, mutta myös tuotokseen. Nautojen tuotokseen ja kestävyyteen vaikuttaa se, kuinka hyvin eläimet voivat navetassa. Nautojen hyvinvointi näkyy monista eri tekijöistä, kuten tuotannosta ja pitkäikäisyydestä, mutta myös eläinten tyytyväisyydestä. Kokenut eläinten hoitaja aistii, ainakin jossain määrin, eläinten tyytyväisyyden kulkiessaan navetassa. Muita mittareita hyvinvoinnille ovat terveys, makuuaika tai puskemisten määrä. Yksikään näistä mittareista ei kerro koko totuutta, vaan ne kuvaavat eri näkökulmia kokonaisuudesta. Navettasuunnittelussa pitäisi lehmien hyvinvointi ottaa huomioon mitä suurimmassa määrin, varsinkin koska tuotosmenetykset ja sen myötä tulonmenetykset ovat ilmeisiä, mikäli hyvinvointiasiaa ei ole otettu huomioon.

Eläinten tarpeet

Eläinten tuotos ja hyvinvointi riippuvat siitä miten hyvin eläinten tarpeet on tyydytetty.

Nautojen tarpeet ovat eläinten käyttäytymistutkijoiden mukaan:
Ei janoa, nälkää, aliravitsemusta
Ei vammoja tai sairauksia
Riittävä suoja ilmasto-olosuhteilta
Ei pelkoa
Mahdollisuus lajinomaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen
Ei ikävystymistä eikä lajitovereista eristämistä

Riittävästi rehua

Navetan oleellisimpia tekijöitä on eläinten ravinnon saanti. Rehujen ja juomaveden jaon helppouteen tulee panostaa, niin ettei tuottajan fyysinen voima tai terveys tule rajoittavaksi tekijäksi. Juomakuppien vedenvirtauksen tulee olla vähintään 10 litraa minuutissa. Korsirehun saannin tulee olla vapaata ja pihatoissa pitää pääsääntöisesti kaikille riittää ruokintapaikka.

Lypsyrobottinavetoissa tingitään yleensä ruokintapaikoista, jotta saadaan kaikki lehmät suhteellisen lähelle lypsyrobottia, niin ettei kävelymatkoista tule estettä robotissa käynnille. Aika näyttää onnistuuko tinkiminen.

Hiehojen keskimääräinen herumien on hyvä mittari sille, saavatko alimmassa sosiaalisessa kastissa olevat eläimet tarpeeksi ruokaa. Mikäli ne eivät heru yli 25 kilon tai hyvin lähelle sitä, kannattaa tarkastella karjan ravinnon saantia. Ongelmia voi olla joko rehujen riittävyydessä tai saannissa ruokintapöydältä tai automaatista. Keskituotos heijastaa myös ravinnonsaantia. Mikäli poikimaväli on alle 400 päivää, täytyy friisiläis- ja ay-karjoissa päästä yli 7 000 kilon keskituotoksiin, jotta voidaan sanoa että ravintoa on ollut jotakuinkin riittävästi.

Mikäli ruokinta on niukkaa on odotettavissa hedelmällisyysongelmia, mikä vaikuttaa lehmien kestävyyteen.

Kuivaa ja puhdasta

Ilmanvaihto vaikuttaa eläinten puhtauteen ja infektiopaineeseen. Mitä kosteampaa on sitä likaisempia ovat eläimet ja sitä paremmin tarttuvien tautien aiheuttajat viihtyvät. Lämmin ja kostea on erityisen hyvä ympäristö bakteerien lisääntymiselle.

Kylmä, veto ja kosteus on erityisen ongelmallista vasikoille, koska yhdistelmä alentaa tehokkaasti vastustuskykyä. Vasikoiden ripulit, hengitystietulehdukset ja kuolemat lisääntyvät.

Vanhoissa parsinavetoissa on yleensä liian lämmin ja kostea, varsinkin syksyisin ja keväisin. Uusissa pihatoissa on yleensä liian kosteaa ja myös joskus liian kylmää. Ongelmana on lisälämmön puute. Ilman lisälämpöä on lähes mahdotonta saada ilmanvaihto toimimaan riittävän hyvin eristetyissä pihatoissa, varsinkin kylminä ja kosteina aikoina. Kylmissä pihatoissa on periaatteena vapaa ilmanvaihto, jolloin veto tulee estää. Usein ne rakennetaan liian tiiviiksi, jolloin kosteutta kertyy liikaa.

Makuualustan tulee olla kuiva, pehmeä ja viettävä. Viettävä, jotta se pysyisi riittävän kuivana. Pelkkä betoni jossa on niukasti tai ei ollenkaan kuiviketta on riittämätön makuualustana. Runsaasti kuivitettu betoni käy, mutta parhaaksi on osoittautunut kumimatolla tai parsipedillä päällystetty makuualusta. Myös vinopeti on hyvä, joskin siihen tarvitaan enemmän kuiviketta kuin kumimatoilla päällystettyihin makuuparsiin. Vinopeti on erittäin hyvä varsinkin nuorkarjan pitopaikkana. Kestopehku vaatii eniten kuiviketta, joten ratkaisuna se sopii yleensä parhaiten pikkuvasikoille tai poikimakarsinoihin. Jos makuualusta on liian karu hankautuu eläinten iho rikki ja seurauksena on imusuonentulehduksia ja märkäpaiseita etupolviin ja kintereisiin, joista helposti seuraa myös utaretulehduksia. Eläimet myös makaavat liian vähän epämukavissa parsissa, jolloin sorkkakuumeriski lisääntyy. Kuivikkeiden koneellinen levittäminen helpottaa työtä ja edesauttaa riittävää kuivitusta.

Sopiva parsi

Makuparren tulee olla myös sopivan mittainen. Lyhytparsinavetan parren mittasuositus 150-170 cm. Lyhyimmät ensikoille ja pisimmät suurille lehmille. Lyhytparsinavetan parsia voi pidentää kumimattojen tai kumipäällysteisten ritilöiden avulla. Kumipäällysteisiä ritilöitä (www.fritzagro.nu) voi myös käyttää pihaton makuuparren pidentämiseen.

Kytkytlaite ei saa estää eläinten ylösnousuliikkeitä. Lapatuki ja ristikytkyt antaa hyvän liikkumavapauden lyhytparressa. Länkikytkyt on tuomittu hävitettäväksi, koska varsinkin isoilla, kömpelöillä eläimillä on ylösnousuvaikeuksia, jolloin kintereet ja etupolvet hankautuvat helposti rikki. Tällöin kumimatto makuualustana auttaa jonkin verran. Vedinpolkemia esiintyy turhan paljon länkikytkyeissä olevilla eläimillä.

Lattiat eivät saa olla liukkaita pihattojen käytävillä. Liian liukkailla lattioilla eläimet eivät uskalla osoittaa kiimakäyttäytymistään, jolloin kiimojen havaitseminen huonontuu. Liian terävä kiviaines betonissa hiertää liika sorkkia sekä makuuparsissa että käytävillä, joten kiviaineksen laatuun tulee kiinnittää huomiota. Ulkomailla on jo pihatoita, joissa käytäville on laitettu kumimatot kävelymukavuuden lisäämiseksi. Mikäli pihatoiden lattioita tai parsinavetoiden parsia ei saada pysymään kuivana lisääntyvät sorkkaongelmat.

Riittävästi tilaa

Karsinoiden riittävään kokoon ja puhtaanapitomenetelmään tulee kiinnittää huomiota. Vasikoiden ongelmat lisääntyvät, jos ne kasvatetaan liian ahtaissa karsinoissa. Lihakarjalla suositus on 2 m2/vasikka kiinteälattiaisissa ryhmäkarsinoissa, mikä on hyvä tavoite myös lypsykarjapuolella. Jos vasikkakarsinoiden puhdistus on työlästä, tulee vasikkakarsinoista hankalia ja niiden puhtaanapito kärsii.

Vasikkakarsinat tulee sijoittaa ja suunnitella siten, että pikkuvasikoilla on lämmin, vedoton ja kuiva karsina. Mikäli tämä ei onnistu, on odotettavissa ripulia, hengitystietulehduksia ja vasikkakuolemia. Isommissa navetoissa kannattaa vasikoille suunnitella oma osastonsa, jossa on oma ilmanvaihtonsa.

Myös poikimakarsinoiden tulee olla riittävän isoja ( vähintään 10 m2) ja niiden lattian tulee olla sileä, lievä vietto on karsinan kuivuuden kannalta hyvä. Lannan ja kuivikkeiden poisto tulee suunnitella tarkoin. Poikimakarsinassa tulee olla pesupiste ja lypsymahdollisuus.

Ahtaus lisää eläinten stressiä ja altistaa tartunnoille. Ahtaissa tiloissa lisääntyvät yleensä vasikoiden ongelmat sekä lehmien utareterveys- ja ravinnonsaantiongelmat. Käytävien ahtaus vaikeuttaa varsinkin ensikoiden elämää pihatoissa, jolloin niiden tuotos usein jää vaatimattomaksi. Ongelma pahenee, jos ruokintapaikkoja on niukasti tai jos väkirehuautomaatteja ei ole varustettu suojaportein.

Tarttuvien tautien leviämisen ehkäisy tulee ottaa huomioon navetoissa siten etteivät rehujen ja lannan kulkureitit mene ristiin. Keräilyauton reitin tulee myös säilyä puhtaana lannasta. Rehuvarastot tulee suojella linnuilta. Ostoeläinten tuominen navettaan muodostaa aina jonkinlaisen riski tarttuvien tautien suhteen. Jos suinkin mahdollista, tuo uudet eläimet navettaan runsaan viikon karanteenin kautta.

Uutta navettaa suunniteltaessa tulee ensisijaisesti harkita pihaton rakentamista. Hyvin toimiva pihatto on eläinten ja ihmisten terveyden kannalta paras ratkaisu. Työt voidaan järkevästi koneellistaa, mikä säästää hoitajia. Eläimet voivat toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistään eläen laumassa ja poikien erossa laumasta. Edellytyksenä on kuitenkin, että navetta on hyvin toimiva, kuiva ja väljä.

Kirjoittaja on Valio Oy:n neuvontaeläinlääkäri.