Veikko ja Sirpa Tertsunen

Varavoimaa lypsykarjatilalle

Sähkön puute iski monille lypsykarjatiloille marraskuussa tosi kipeästi. Karja ei saanut vettä juotavaksi, eikä sitä voitu lypsää ilman sähköä. Isoissa karjoissa jo pelkkä juomaveden kuljettaminen astioilla on lähes voimien äärirajoilla.

Miten reagoi korkeatuottoisen lehmän biologia pahaan lypsyhäiriöön ja ruokinnan muutokseen? Onko eläimeen kohdistunut poikkeustilanne pitkäaikainen. Varavoimalaite on hyvä vakuutus. Palo-, auto- ja traktorivakuutukset olemme hyväksyneet maatilan riskienhallintaan.

 Varavoimalaite on vastaava vakuutus sähkökatkoon. Meijeritkin ovat lähtemässä mukaan generaattoreiden yhteishankintaan.

Lypsykarjatilalla paljon tarpeita

Kun lypsykarjatilan eläinmäärä kasvaa, varavoima on välttämätön. Eikä

 pelkästään navetan sähkökatkoihin, sillä varavoimalaitetta voidaan käyttää myös muihin tilan ulkopuolella tehtäviin töihin. Sillä voidaan käyttää sähkötoimista lietepumppua vuokratulla varastolietesäiliöllä. Sen avulla voidaan tehdä betonia rakennustyömaalla. Vaikeasti siirrettävien rikkoutuneiden koneiden korjaus ja hitsaus onnistuu pellolla ja metsissä, kun sähköä saadaan traktorikäyttöisellä varavoimalaitteella.

Kaikki toimimaan - vai osa sähkökuormista pois

Varavoimalaitteen hankinta ja mitoitus on harkittava huolellisesti. Hankitaanko kiinteä automaattisesti kytkeytyvä laite? Olisiko traktorilla siirrettävä sittenkin parempi? Generaattorin tehon mitoitus on visainen. Jos painotat vain generaattorin hintaa, on vaarana saada alamittainen laite. Jos tilalla on suuria päivittäin käynnistettäviä sähkömoottoreita, kuten säilörehutorneissa, vanhoissa myllyissä, uusissa säilö- ja seosrehun jakolaitteissa ja lietepumpuissa on, tarvitset suuren varavoimalaitteen. Ostatko generaattorin tämän päivän sähkötehon tarpeisiin vai mitoitatko generaattorin tulevaisuuden laajennuksiin? Haluatko myös, että 

asuinrakennuksen toiminnot säilyvät sähkön jakelun häiriöistä huolimatta?

Sähköyhtiöltä ohjeita - urakoitsija asentaa

Ennen muuta tarvitset ostohetkellä hyviä yhteistyökumppaneita. Omasta verkkosähköyhtiöstäsi saat tietoa siitä, mikä on heidän suosittelemansa asennuskäytäntö. Miten varavoimalaite asennetaan heidän verkkoonsa. Työhön tarvitset ammattitaitoisen sähköurakoitsijan, joka kytkee varavoimalaitteen ja tekee sen vaatimat sähköasennukset. Omistajan kannattaa olla itse koko ajan mukana kertomassa, mitä hän haluaa. Urakoitsija vastaavasti kertoo, mitä kaikkea pitää ottaa 

sähköturvallisuuden kannalta huomioon. Urakoitsijan antama käyttöopastus on välttämätön asennusten jälkeen.

Sähköyhtiön kanssa viljelijä ja urakoitsija voivat neuvotella jälkiasennuksen toteutuksesta. Generaattorin vikavirtasuojaus ei toimi, jos tilalla on osittainkin vanhat sähköasennukset eli ns. nelijohdinjärjestelmä. Asian hoitaa kuntoon joko urakoitsija tai laitemyyjä. Ota selvää urakoitsijalta tai laitemyyjältä vikavirtasuojauksen toiminnasta ennen laitteen hankintaa.

Oma generaattori varmistaa maidon laadun

Generaattorin hankintahinta on kohtuullinen, jos otetaan huomioon mitä kaikkia laitteita generaattori pyörittää. Jos halutaan saada maito kunnollisena myyntiin, jokaisella isolla tilalla on oltava oma generaattori.

Pienemmillä tiloilla voidaan hankintakustannuksia jakaa tilojen välisellä yhteiskäytöllä. Kun viljelijäverkosto harvenee, ei sopivaa yhteistyökumppania löydykään välttämättä aivan läheltä. Toisaalta yhteiskäytössä oleva laite on sähkökatkon aikana naapurissa, kun samaan aikaan omat lehmät ja vasikat tarvitsevat syötävää sekä juotavaa ja lypsetty maito on pidettävä kylmänä.

Generaattorin hankintakustannuksissa siirrettävä laite on edullinen, vaikka joutuisikin seisomaan nurkassa suurimman osan ajastaan. Monilla tiloilla on traktoreita, joille jää melko vähäinen käyttö, silti ne on aikoinaan hankittu ja pidetty.

Marraskuun Pyry- ja Jannika-myrskyt opettivat, että sähkölinjan korjaajan tulo paikalle saattaa kestää.. Sähköverkkoyhtiöt eivät pysty pitämään kovin suurta miesreserviä satunnaisia myrskyjä varten.

Oman varavoimalaitteen hankinta maatilan sähkölaitteiden toiminnan varmistamiseksi on erinomainen vakuutus. Eikä siitä tule vuosittaismaksuja, ellei sitä käytetä.

Ajoissa hankittu generaattori auttoi pulassa

Maanviljelijä Jorma Österlund Tenholassa lähellä Tammisaarta hankki traktoriin kiinnitettävän 50 kVA:n varavoimalaitteen. Maito-Auran tuottajiin kuuluva Österlund käytti syksyn 2001 myrskyn aikana generaattoria yhteensä 17 tuntia. Jo vuotta aikaisemmin tehty laitehankinta piti 60 lehmän lypsyn normaalina häiriönkin aikana. Karjan tuotostaso on noin 8000 kg/lehmä. Yhteensä tilalla on 130 eläintä. Generaattori helpotti lypsyn lisäksi muutakin eläinten hoitoa. Samalla varmistettiin maidon pysyminen hyvänlaatuisena ja myyntikuntoisena.

Generaattori on liitetty sähköpääkeskuksen viereen asennettuun vaihtokytkinkoteloon. Traktorin nostolaitteessa oleva generaattori kytketään koteloon liitäntäkaapelilla. Kun traktorin moottorissa on 1200 r/min saadaan sopiva jännite, joka toimii vakiokuormitustasolla. Katkon aikana sähköä riitti myös asuinrakennukseen. Asuinrakennuksessa ei ole sähkökiuasta, vaan sauna lämmitetään puilla. Generaattori maksoi ostettaessa noin 4 200 euroa (25 000 mk). Hintaan sisältyi arvonlisävero. Asennustyöt maksoivat vielä päälle noin 840 euroa (5 000 mk). Hinta sisälsi myös vaihtokytkinkotelon. Vaihtokytkimellä estetään generaattorin tuottaman sähkövirran pääsy sähköyhtiön verkkoon.

Österlundin pihaton sähkötehon tarve muodostuu lypsykoneesta, pesuautomaatista, käyttövedestä, valaistuksesta sekä 6000 litran tilatankista. Sähköllä toimivaa lattialämmitystä on pihaton lypsyasemalla. Säilörehuruokinta tapahtuu traktorilla. Väkirehuruokinnassa on kaksi väkirehuautomaattia sekä kaksi siirtoruuvia.

Kiinteä laite käynnistyy automaattisesti

Sysmäläinen Tuomo Kivelä hankki kiinteän varavoimalaitoksen 40 lehmän lypsykarjatilalle. Hänen hankintansa perusteluna oli se, että tilalla oleva lämpökeskus ei saa sammua eikä aiheuttaa mitään riskiä sähkökatkon aikana. Lisäksi tilalla on korkea säilörehutorni, jossa on suuret sähkömoottorit purkauslaitteissa. Varavoimalaite käynnistyy automaattisesti noin 10 sekuntia säädetyn jänniterajan alituksen jälkeen.

Laite on sijoitettu traktoritallin sisälle seinustalle tehtyyn syvennykseen. Seinät on päällystetty paloluokitetulla levyllä. Muutoinkin varavoimatilatila kannattaa aina tehdä paikallisen palopäällikön ohjeiden mukaan. Varavoimalaite tarvitsee myös tuuletuksen käynnissä syntyvään lämmönpoistoon. Traktorigeneraattori jäähtyy taas ulkona. Mutta mikäli traktorikäyttöinen laite asennetaan puolikiinteäksi ja varustetaan suojakopilla, siihenkin on otettava neuvoja paloviranomaisilta. Dieselmoottorilla varustettu varavoimalaite tarvitsee lämpimän tilan, jotta se käynnistyy luotettavasti. Kiinteän laitteen hankintakustannus, asennukset ja huonetilan rakentaminen olivat Kivelällä kokonaisinvestointina noin 13 500 euroa (80 000 mk) + alv.

Varmista varavoimalaitteen veden kesto

Varavoimalaitteen käyttöpaikan valinnassa pitää käyttää järkeä eikä esimerkiksi pysäköidä traktorikäyttöistä laitetta räystään alle. Markkinoilla on kotelointiluokaltaan (IP-luokka) erilaisia varavoimalaitteita. Osa niistä ei sovellu taivasalla käytettäväksi ilman erillistä suojakoteloa tai katosta. Ulkokäytössä laitteen on oltava vähintään roiskevedenpitävä (IP 34 tai IP 44). Tämä tieto pitää löytyä varavoimalaitteesta. Sähköurakoitsija osaa määrittää varavoimalaitteelle oikean sijoituspaikan sähköturvallisuuden kannalta kullekin maatilalle. Lumen pääseminen talvella laitteen sisään on estettävä sekä käytössä että varastossa.

Varavoimalaitteen hankinta kuuluu maatalousministeriön myöntämän tuen piiriin. Anomus on tehtävä TE-keskukseen ennen laitteen hankintaa. Alustavasti tuen suuruus on 25 % ja vähintään 500 euroa ilman arvonlisäveroa. Kiinteistä varavoimalaitteista kannattaa kysyä TE-keskuksen mielipidettä tarkemmin ennen sen hankintaa.

Agronomi Veikko Tertsunen ja dipl. ins. Sirpa Tertsunen 
  työskentelevät Agro-Elektro Oy:ssä.